Työsuojelu

Toimivassa työyhteisössä on terveellistä, turvallista, ergonomista ja hyvä työskennellä. Työturvallisuuslain nojalla työnantajalle kuuluu ns. huolehtimisvelvoite, jolla tarkoitetaan, että työntekijä perehdytetään työtehtäviinsä työsuojelumääräysten mukaisesti ja että työyhteisön tilaa seurataan jatkuvasti ja epäkohtiin puututaan. Jokaisella työntekijällä on oma vastuu toimia saamiensa ohjeiden mukaisesti ja kertoa epäkohdista työympäristössä heti kun huomaa ne.

Työsuojelu on fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista toimintaa, jota omalta osaltaan harjoittavat kaikki työyhteisön jäsenet. Työsuojeluorganisaation jäsenet ovat erityisesti perehtyneet työsuojeluasioihin. Ennaltaehkäisevään toimintaan kuuluvat mm. riskien kartoittaminen ja arviointi, turvallisuussuunnitelmat, pelastussuunnitelmat, työhyvinvointiohjelmat, työsuojelun toimintaohjelmat. Esimiehet ja koko linjajohto, työterveyshuolto, työsuojeluvaltuutetut sekä työsuojelupäällikkö ovat aktiivisia toimijoita.

Työsuojelun yhteistoimintaa harjoitetaan kaikilla YHL:n jäsenten työpaikoilla. Työsuojelutoimikunnat kokoontuvat tavallisimmin neljä kertaa vuodessa käsittelemään esim. työterveyshuollon toimintasuunnitelmaa ja kaikkia muita aktiivisen työsuojelun kysymyksiä. Työsuojelun yhteistoiminta ulottuu myös yksittäiseen työntekijään, kun jokin työpaikan epäkohta korjataan. Tällöin työntekijä ja esimies käyvät keskustelua työntekijän työskentelyolosuhteista. Työturvallisuuslain mukaan työntekijän henkilökohtaiset ominaisuudet on otettava huomioon työpistettä järjestettäessä (esim. pituus, lyhyys, näkökyky). Näihin keskusteluihin voi työntekijä aina ottaa työsuojeluvaltuutetun mukaansa.

Työntekijän kuormitusta on syytä tarkkailla ja puuttua yli- tai alikuormitukseen. Kaikenlainen häirintä on kielletty työpaikoilla työturvallisuuslain ja tasa-arvolain nojalla. Useat työpaikat ovat laatineet häiriöttömän työpaikan pelisääntöjä tai menettelytapaohjeet tällaisten tilanteiden varalle. Niistä saa ohjeita miten tulee menetellä ja kenen puoleen kääntyä.