Säännöt


1 § Nimi ja kotipaikka

Yhdistyksen nimi on Yliopistojen ja tutkimusalan henkilöstöliitto - Universitetens och forskningssektorns personalförbund YHL ry, josta näissä säännöissä käytetään nimitystä liitto. Sen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

2 § Toiminta

Liitto toimii Suomen yliopistojen ja niiden läheisessä yhteydessä toimivien yksiköiden sekä opetus- ja tutkimusalan muiden laitosten ja yksiköiden henkilökunnan muodostamien ammatillisten yhdistysten keskusjärjestönä. Liiton tarkoitus on edistää ja valvoa näiden yhdistysten ja niiden jäsenten oikeudellisia, taloudellisia ja sosiaalisia etuja sekä edistää jäsenistön hyvinvointia työssä.

Tarkoituksensa toteuttamiseksi liitto tekee esityksiä ja aloitteita, neuvottelee, laatii selvityksiä, antaa lausuntoja sekä harjoittaa tiedotus-, julkaisu- ja koulutustoimintaa.

Toimintansa tukemiseksi liitto perii jäsenmaksuja sekä voi vastaanottaa avustuksia ja lahjoituksia, järjestää arpajaisia ja rahankeräyksiä, hankkii ja omistaa toimintaansa varten tarpeellisia kiinteistöjä. Luvanvaraista toimintaansa varten liitto hankkii lainsäädännön edellyttämän luvan.

Liitto voi perustaa palkkausasioiden ja jäsenkunnan etujen ajamista varten rahastoja, joita koskevat määräykset annetaan liittokokouksen hyväksymissä ohjesäännöissä. Ohjesäännön muuttamisesta tai rahaston purkamisesta päättää liittokokous vähintään 3/4 enemmistöllä äänestyksessä annetuista äänistä.

JÄSENYYS

3 § Jäsenet

Liiton jäseneksi voidaan hakemuksesta ottaa edellä 2 §:ssä tarkoitettu rekisteröity yhdistys.

Sivun alkuun

4 § Jäsenhakemus

Hakemus liiton jäseneksi on tehtävä hallitukselle. Hakemukseen on liitettävä yhdistyksen säännöt ja ilmoitus jäsenmäärästä. Jos yhdistyksen säännöt eivät ole ristiriidassa liiton sääntöjen kanssa, hallitus voi hyväksyä yhdistyksen liiton jäseneksi. Päätöksestä on annettava kirjallinen tieto yhdistykselle.

Sivun alkuun

5 §  Jäsenyhdistysten toiminta

Jäsenyhdistysten tulee toimia liiton sääntöjen ja tarkoituksen mukaisesti, noudattaa näihin sääntöihin perustuvia liittokokouksen, liittovaltuuston ja hallituksen päätöksiä sekä edistää kaikin tavoin toiminnassaan liiton tarkoitusperiä.

Sivun alkuun

6 § Jäsenyhdistysten velvollisuudet

Jäsenyhdistyksen velvollisuutena on mm:

  • suorittaa säännöllisesti jäsenmaksu liitolle liittovaltuuston varsinaisen kokouksen tai varsinaisen liittokokouksen päätöksen mukaisesti
  • ilmoittaa viipymättä liitolle yhdistyksen sääntöjä, jäsenistöä, toimihenkilöitä ja postiosoitetta koskevista muutoksista sekä ensi tilassa vuosikokouksen jälkeen lähettää liitolle yhdistyksen toimintakertomus.

Sivun alkuun

7 § Eroaminen liiton jäsenyydestä

Jäsenyhdistyksen, joka on päättänyt erota liiton jäsenyydestä, tulee ilmoittaa päätöksestään kirjallisesti liiton hallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka ilmoittaa erosta liittovaltuuston tai liittokokouksen pöytäkirjaan. Eroamisilmoituksen tulee perustua yhdistyksen kokouksen päätökseen, josta on esitettävä asianmukainen pöytäkirjan ote.

Jos jäsenyhdistys jättää täyttämättä velvollisuutensa liittoa kohtaan tai menettelyllään liitossa tai sen ulkopuolella vaikeuttaa huomattavasti liiton toimintaa, voi hallitus erottaa sen liiton jäsenyydestä. Jäsenyhdistys voi 30 päivän kuluessa tiedon saamisesta valittaa erottamispäätöksestä kirjallisesti liiton hallitukselle, jonka tulee saattaa erottamispäätös varsinaisen liittokokouksen tai liittovaltuuston varsinaisen kokouksen ratkaistavaksi sen mukaan kumpi ensinnä seuraa.

Jäsenyhdistyksen erottua tai tultua erotetuksi sen velvollisuudet liittoa kohtaan lakkaavat. Se on kuitenkin velvollinen suorittamaan liitolle jäsenmaksut siltä kalenterivuosipuoliskolta, jonka kuluessa eroamisilmoitus tai erottamispäätös on tehty.

Jäsenyhdistyksellä, joka eroaa tai erotetaan liitosta, ei ole mitään oikeutta liiton omaisuuteen.

Sivun alkuun

PÄÄTÖKSENTEKO

8 § Liiton hallintoelimet

Päätäntävalta liiton asioissa on liittokokouksella. Liittokokousten välisenä aikana päätäntävaltaa käyttää liittovaltuusto. Liiton asioita hoitaa ja sen toimintaa johtaa liiton hallitus.

Sivun alkuun

LIITTOKOKOUS

9 § Liittokokous

Varsinainen liittokokous pidetään joka neljäs vuosi syys-marraskuussa. Ylimääräinen liittokokous pidetään, milloin liittovaltuusto tai hallitus katsoo sen tarpeelliseksi tai kun vähintään 1/10 jäsenyhdistyksistä sitä erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti hallitukselta vaatii. Kokouksen ajan ja paikan määrää hallitus.

Jäsenyhdistysten vaatima liittokokous on kutsuttava koolle 60 päivän kuluessa siitä, kun vaatimus on kirjallisesti tehty.

Sivun alkuun

10 § Liittokokousedustajien valinta

Äänivaltaa liittokokouksessa käyttävät jäsenyhdistysten valitsemat edustajat. Tätä varten tulee edustajalla olla jäsenyhdistyksen antamana valtakirjana ote sen kokouksen pöytäkirjasta, jossa hänet valittiin edustajaksi. Liiton hallituksen jäsen tai varajäsen ei voi toimia liittokokousedustajana.

Yhdistyksen on ilmoitettava liittokokousedustajiensa nimet liitolle viimeistään 10 päivää ennen liittokokousta.

Kullakin edustajalla on liittokokouksessa yksi ääni. Edustajan tulee olla liittoon kuuluvan yhdistyksen varsinainen jäsen.

Sivun alkuun

11 § Liittokokousedustajien määrä

Liittokokoukseen on kukin jäsenyhdistys oikeutettu lähettämään yhden edustajan jäsenmääränsä kutakin alkavaa 50 jäsentä kohti sekä jäsenmäärän ylitettyä 500, yhden edustajan kutakin alkavaa 100 jäsentä kohti. Millään jäsenyhdistyksellä ei kuitenkaan saa olla enempää kuin 40 % läsnä olevista äänistä.

Jäsenyhdistyksen jäsenmääränä pidetään sen jäsenmaksunsa suorittaneiden varsinaisten jäsenten kokonaislukumäärää edellisen kalenterivuoden lopussa.

Yhdistys, joka liittyy jäseneksi liittoon, saa äänioikeuden liittymishetkellä olevan jäsenmaksuvelvollisten varsinaisten jäsenten luvun mukaan.

Hallitus ilmoittaa viimeistään toukokuun aikana kullekin jäsenyhdistyksille, kuinka monta edustajaa se on oikeutettu lähettämään liittokokoukseen.

Sivun alkuun

12 § Liittokokouskutsu

Kutsu liittokokoukseen toimitetaan jäsenyhdistyksille kirjeitse tai sähköpostitse yhdistyksen ilmoittamaan sähköpostiosoitteeseen. Varsinaiseen liittokokoukseen kutsu on lähetettävä vähintään 15 päivää ja ylimääräiseen liittokokoukseen vähintään seitsemän päivää ennen kokousta.

Kokouskutsussa on mainittava asiat, jotka kokouksessa otetaan käsiteltäväksi. Kutsuun on liitettävä jäsenyhdistysten esitykset varustettuna liiton hallituksen lausunnolla.

Muu asia voidaan ottaa liittokokouksen käsiteltäväksi ja päätettäväksi vain siinä tapauksessa, että hallitus tekee siitä kokouksen alussa esityksen ja että erimielisyyden sattuessa vähintään (3/4) kolme neljäsosaa äänestykseen osallistuneista edustajista sitä kannattaa. Yhdistyslain 24 §:ssä mainituista asioista ei kuitenkaan voida päättää, ellei niistä ole kokouskutsussa mainittu.

Jäsenyhdistyksen, joka haluaa asian ottamista käsiteltäväksi varsinaisessa liittokokouksessa, on tehtävä siitä perusteltu kirjallinen esitys liiton hallitukselle kaksi (2) kuukautta ennen liittokokousta.

Sivun alkuun

13 § Liittokokouksen avaaminen

Liittokokouksen avaa liiton puheenjohtaja tai joku varapuheenjohtajista, taikka heidän estyneinä ollessaan hallituksen iältään vanhin läsnä oleva jäsen, jonka johtaessa puhetta kokous toteaa laillisuutensa ja päätösvaltaisuutensa ja valitsee itselleen puheenjohtajat.

Sivun alkuun

14 § Liittokokouksen tehtävät

Varsinaisen liittokokouksen tehtävänä on:

  • käsitellä hallituksen toimintakertomus edelliseltä kalenterivuodelta ja selonteko toiminnasta kuluvalta vuodelta
  • käsitellä hallituksen laatima liiton toiminta-asiakirja seuraavalle liittokokouskaudelle
  • käsitellä hallituksen laatima toimintasuunnitelma seuraavalle toimintavuodelle
  • vahvistaa liiton tulo- ja menoarvio seuraavaa tilivuotta varten sekä päättää liitolle tulevan seuraavan kalenterivuoden jäsenmaksun suuruus ja kantotapa
  • käsitellä tilinpäätös ja hallituksen kertomus liiton tileistä edelliseltä kalenterivuodelta sekä käsitellä tilintarkastajan ja toiminnantarkastajan lausunnot
  • päättää tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille tilivelvollisille
  • päättää ylijäämän käytöstä
  • valita liiton puheenjohtaja, jonka toimikausi on varsinaisten liittokokousten välinen aika
  • valita hallituksen muut varsinaiset jäsenet ja varajäsenet, joiden toimikausi on varsinaisten liittokokousten välinen aika
  • valita liittovaltuuston varsinaiset jäsenet ja varajäsenet
  • valita liittovaltuuston varsinaisten jäsenten keskuudesta liittovaltuuston puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja
  • valita tilintarkastaja ja toiminnantarkastaja ja heille varahenkilöt, joiden toimikausi on varsinaista liittokokousta seuraavat neljä kalenterivuotta sekä päättää muista kokouskutsussa mainituista ja 12 § 2 ja 3 momentin mukaan käsiteltäväksi tulevista asioista.

Sivun alkuun

LIITTOVALTUUSTO

15 § Liittovaltuusto

Liittovaltuusto päättää liiton asioista, paitsi niistä, jotka näiden sääntöjen mukaan kuuluvat liittokokoukselle tai joista liittokokous on tehnyt päätöksen.

Liittovaltuuston kokous on joko varsinainen tai ylimääräinen.

Varsinainen liittovaltuuston kokous pidetään syys-marraskuussa niinä vuosina, jolloin ei pidetä varsinaista liittokokousta. Niinä vuosina, jolloin pidetään varsinainen liittokokous, käsitellään liittovaltuustolle kuuluvat asiat varsinaisessa liittokokouksessa.

Liittovaltuuston ylimääräinen kokous pidetään milloin liiton hallitus katsoo sen tarpeelliseksi tai kun vähintään yksi viidesosa (1/5) liittovaltuuston varsinaisista jäsenistä tai yksi kymme-nesosa (1/10) liiton jäsenyhdistyksistä sitä erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti hallitukselta vaatii.

Kokouksen ajan ja paikan määrää hallitus.

Jäsenyhdistysten vaatima liittovaltuuston kokous on kutsuttava koolle 30 päivän kuluessa siitä, kun vaatimus on kirjallisesti esitetty.

Sivun alkuun

16 § Liittovaltuuston jäsenet

Liittovaltuuston jäsenet valitaan jäsenyhdistysten asettamista ehdokkaista siten, että jäsenyhdistyksestä, jonka jäsenten määrä on alle 200, valitaan yksi varsinainen jäsen, jäsenyhdistyksestä jonka jäsenten määrä on 200-400, kaksi varsinaista jäsentä sekä jäsenyhdistyksestä, jonka jäsenten määrä on yli 400, edellä mainittujen kahden varsinaisen jäsenen lisäksi jokaiselta ensimmäisen 400-luvun jälkeen alkavalta 400-luvulta vielä yksi varsinainen jäsen.

Liittovaltuustoon valitaan yhtä varsinaista jäsentä kohden kaksi varajäsentä. Varajäsenet eivät ole varsinaisten jäsenten henkilökohtaisia varajäseniä. Liittovaltuuston varsinaisen jäsenen paikkaa ei kuitenkaan voi täyttää toisen jäsenyhdistyksen piiristä valitulla varajäsenellä.

Liittovaltuuston jäsenet valitaan varsinaisten liittokokousten väliseksi ajaksi. Liittovaltuuston jäsenen on oltava jäsenyhdistyksen varsinainen jäsen. Jos tämä edellytys lakkaa, asianomaisen on erottava liittovaltuustosta. Liiton hallituksen jäsentä tai varajäsentä ei voida valita liittovaltuuston jäseneksi tai varajäseneksi.

Liittovaltuusto on päätösvaltainen kun vähintään puolet sen jäsenistä on kokouksessa läsnä.

Sivun alkuun

17 § Liittovaltuuston kokouskutsu

Kutsu varsinaiseen liittovaltuuston kokoukseen on hallituksen toimitettava liittovaltuuston jäsenille viimeistään kaksi viikkoa ennen kokousta.

Kutsu ylimääräiseen liittovaltuuston kokoukseen on toimitettava vähintään viisi päivää ennen kokousta.

Kutsut lähetetään sähköpostitse. Niille liittovaltuuston jäsenille, jotka eivät ole toimittaneet sähköpostiosoitettaan liitolle, kutsu lähetetään kuitenkin kirjeitse. Liittovaltuuston jäsenen on huolehdittava, että liitolla on käytössään hänen voimassa olevat yhteystietonsa.

Jäsenyhdistyksellä tai liittovaltuuston jäsenellä on oikeus saada käsiteltäväksi esittämiään asioita liittovaltuustossa. Asioista on tehtävä perusteltu kirjallinen esitys liiton hallitukselle kaksi (2) kuukautta ennen liittovaltuuston kokousta.

Kokouksen esityslista ja jäsenten tekemät esitykset varustettuna liiton hallituksen lausunnolla sekä mahdollisuuksien mukaan muut kokousasiakirjat on toimitettava liittovaltuuston jäsenille kokouskutsun yhteydessä sekä tiedoksi liiton jäsenyhdistyksille.

Sivun alkuun

18 § Liittovaltuuston tehtävät

Liittovaltuuston kokouksen avaa liittovaltuuston puheenjohtaja, hänen ollessa estynyt varapuheenjohtaja tai heidän estyneinä ollessaan liiton puheenjohtaja.

Mikäli liittovaltuuston puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja ovat estyneitä, valitsee kokous keskuudestaan puheenjohtajan.

Liittovaltuuston varsinaisen kokouksen tehtävänä on:

  • käsitellä hallituksen toimintakertomus edelliseltä kalenterivuodelta ja selonteko toiminnasta kuluvalta vuodelta
  • käsitellä tilinpäätös ja hallituksen kertomus liiton tileistä edelliseltä kalenterivuodelta sekä käsitellä tilintarkastajan ja toiminnantarkastajan lausunnot
  • päättää tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille tilivelvollisille
  • päättää ylijäämän käytöstä
  • käsitellä liiton toimintasuunnitelma seuraavalle vuodelle
  • vahvistaa liiton tulo- ja menoarvio seuraavaa tilivuotta varten
  • päättää liitolle tulevan seuraavan kalenterivuoden jäsenmaksun suuruus ja kantotapa
  • päättää muista esityslistassa mainituista sekä hallituksen kokouksessa esille ottamista asioista

Eronneen hallituksen jäsenen tai varajäsenen tilalle on valittava uusi jäsen jäljellä olevaksi toimikaudeksi eroamista lähinnä seuraavassa liittovaltuuston varsinaisessa tai ylimääräisessä kokouksessa. Asiasta on tällöin kokouskutsussa mainittava.

Liittovaltuuston varsinaisessa tai ylimääräisessä kokouksessa voidaan esityslistassa mainitsemattomista asioista päättää vain, mikäli hallitus esittää ne päätettäväksi.

Sivun alkuun

19 § Äänestys liiton kokouksissa

Äänestys liittokokouksessa ja liittovaltuuston kokouksessa on avoin. Jos joku äänioikeutetuista ennen äänestyksen toimeenpanoa vaatii suljettua äänestystä ja sitä on kannatettu, on äänestys toimitettava suljettuna lippuäänestyksenä.

Äänestyksessä ratkaisee yksinkertainen äänten enemmistö, paitsi 2, 12, 27, 28 ja 29 pykälissä mainituissa tapauksissa ja liiton puheenjohtajaa valittaessa.

Tullakseen valituksi liiton puheenjohtajaksi ehdokkaan on saatava yli puolet annetuista äänistä. Mikäli ensimmäisellä kierroksella kukaan ehdokkaista ei saa yli puolta annetuista äänistä, toimitetaan toinen äänestys kahden ensimmäisellä kierroksella eniten ääniä saaneen kesken. Äänten mennessä tasan ratkaisee arpa.

Äänten mennessä tasan voittaa se mielipide jota kokouksen puheenjohtaja on kannattanut, paitsi vaaleissa ja suljetussa lippuäänestyksessä, joissa arpa ratkaisee.

Sivun alkuun

20 § Liittoäänestys

Milloin liittokokousten välillä ilmenee asioita, joiden ratkaisu vaatii liittoon kuuluvien jäsenyhdistysten tai näiden henkilöjäsenten mielipiteen selville saamista, hallitus tai liittovaltuusto voi toimeenpanna neuvoa-antavan jäsenäänestyksen. Jäsenäänestys suoritetaan tarkoin määritellyistä vaihtoehdoista. Jäsenäänestys toimitetaan hallituksen tai liittovaltuuston määräämänä aikana ja liittovaltuuston vahvistamien yleisohjeiden mukaisesti. Jäsenäänestyksen tapahduttua päättää liittovaltuusto tai hallitus niistä toimenpiteistä, joihin on ryhdyttävä.

Sivun alkuun

HALLITUS

21 § Hallitus

Hallitukseen kuuluu puheenjohtaja, jota kutsutaan liiton puheenjohtajaksi sekä 17 muuta varsinaista jäsentä ja yhtä monta varajäsentä.

Hallituksen muun jäsenen kuin puheenjohtajan on oltava liiton jäsenyhdistyksen varsinainen jäsen. Mikäli tämä edellytys lakkaa, asianomaisen on erottava hallituksesta.

Hallituksen pitää mahdollisimman pian liittokokouksen jälkeen valita keskuudestaan 2-4 varapuheenjohtajaa, joita kutsutaan liiton varapuheenjohtajiksi sekä asettaa keskuudestaan hallituksen käsiteltäväksi tulevien asioiden valmistelua varten työvaliokunta.

Liiton puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat muodostavat liiton puhemiehistön.

Hallitus voi asettaa lisäksi tarpeelliseksi katsomansa valiokunnat, toimikunnat ja työryhmät valmistelemaan ja hoitamaan ne asiat, jotka hallitus antaa.

Hallitus kokoontuu liiton puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan kutsusta. Kokous on pää-tösvaltainen kun puheenjohtajan tai jonkun varapuheenjohtajan lisäksi vähintään puolet jäsenistä on läsnä. Päätökset tehdään yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänestys hallituksessa on avoin. Vaalit toimitetaan suljettuna lippuäänestyksenä. Äänten mennessä tasan voittaa se mielipide, jota kokouksen puheenjohtaja on kannattanut, paitsi vaaleissa, joissa arpa ratkaisee.

Liittovaltuuston puheenjohtajalla on hallituksen kokouksissa läsnäolo- ja puheoikeus.

Sivun alkuun

22 § Hallituksen tehtävät

Hallituksen tulee huolellisesti hoitaa liiton asioita ja johtaa sen toimintaa yhdistyslain ja liiton sääntöjen mukaisesti.

Hallituksen tehtävänä on mm:

  • edustaa liittoa
  • päättää jäseneksi hyväksymisestä ja jäsenyydestä erottamisesta
  • pitää jäsenluetteloa jäsenyhdistyksistä
  • kutsua koolle liittokokous ja liittovaltuuston kokous sekä valmistaa niille esitettävät asiat
  • panna täytäntöön liittokokouksen ja liittovaltuuston päätökset
  • valmistaa ehdotus liiton tulo- ja menoarvioksi
  • hoitaa huolellisesti ja taloudellisesti liiton varoja ja muuta omaisuutta sekä huolehtia että tilinpäätös tehdään määräaikana
  • ottaa ja erottaa liiton toimihenkilöt, valvoa heidän toimintaansa sekä vahvistaa heidän palkkauksensa ja ryhtyä muihin tarpeellisiin toimenpiteisiin liiton tarkoituksen edistämiseksi.

Sivun alkuun

TYÖTAISTELU

23 § Työtaistelu

Päätöksen liiton työtaisteluun ryhtymisestä ja työtaistelun lopettamisesta tekee liittovaltuusto tai sen valtuuttamana hallitus. Päätökset ovat jäsenyhdistyksiä sitovia.

Sivun alkuun

 

TILIT JA TILINTARKASTUS

24 § Tilivuosi

Liiton tilivuosi on kalenterivuosi.

Tilinpäätösasiakirjat tulee jättää tilintarkastajalle ja toiminnantarkastajalle maaliskuun 15. päivään mennessä.

Sivun alkuun

25 § Tilintarkastus

Tilintarkastajan on tarkastettava liiton hallinto, tilit ja varat. Tarkastuksestaan hänen on annettava hallitukselle ennen maaliskuun loppua kirjallinen kertomus, joka sisältää mahdolliset muistutukset ja huomautukset sekä lausunto tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille tilivelvollisille.

Toiminnantarkastajan on tarkastettava yhdistyksen talous ja hallinto liiton toiminnan edellyttämässä laajuudessa sekä annettava hallitukselle tarkastuksestaan kirjallinen toiminnantarkastuskertomus tilinpäätöksestä päättävää liittokokousta tai liittovaltuustoa varten.

Sivun alkuun

ERINÄISIÄ SÄÄDÖKSIÄ

26 § Nimenkirjoitus

Liiton nimen kirjoittavat hallituksen puheenjohtaja tai varapuheenjohtajat kukin yhdessä sihteerin kanssa tai hallituksen kulloinkin erikseen määräämä toimihenkilö tai toimihenkilöt.

Sivun alkuun

27 § Liiton kunniajäsenyys

Liitto voi kutsua liitossa pitkäaikaisesti ja erittäin ansiokkaasti toimineen henkilön kunniapuheenjohtajakseen. Päätöksen asiasta tekee varsinainen liittokokous hallituksen esityksestä. Tällaisen päätöksen tekemiseen vaaditaan, että sen puolesta on annettu vähintään kaksi kolmasosaa (2/3) äänestykseen osallistuneiden edustajien äänimäärästä. Kunniapuheenjohtajana voi olla vain yksi henkilö kerrallaan.

Kunniajäseneksi voi liittokokous hallituksen esityksestä kutsua henkilön, joka on erityisen huomattavasti edistänyt tai tukenut liiton tarkoitusperien toteuttamista.

Liitolla on jäsenmerkki sekä hopeinen ja kultainen ansiomerkki. Ansiomerkin myöntää liiton hallitus tarkoitukseen vahvistamiensa ohjesääntöjen mukaisesti.

Sivun alkuun

SÄÄNTÖJEN MUUTTAMINEN

28 § Sääntöjen muuttaminen

Näihin sääntöihin voidaan tehdä muutoksia vain liittokokouksen päätöksellä, ja tällöin vaaditaan, että muutosehdotusta kannattaa vähintään kolme neljäsosaa (3/4) äänestykseen osallistuneista edustajista.

Sivun alkuun

PURKAMINEN

29 § Liiton purkaminen

Liiton purkamiseen vaaditaan kahden vähintään 30 päivän väliajoin pidetyn liittokokouksen yhtäpitävä päätös. Kummassakin kokouksessa on vähintään kolme neljäsosaa (3/4) äänestykseen osallistuneista edustajista sitä kannatettava.

Liiton purkautuessa jäljelle jääneet varat on luovutettava näiden sääntöjen 2 §:n mukaiseen tarkoitukseen.

Sivun alkuun