Vuodenvaihteen muutoksia palkansaajien työttömyysturvaan, eläkkeisiin sekä muihin etuihin

2.1.2018

Kokosimme vuoden 2018 alussa voimaan tulevia muutoksia, jotka vaikuttavat palkansaajien turvaan, verotukseen, eläkkeisiin ja koulutukseen sekä muihin etuihin.

Työttömyysturvan aktiivimalli voimaan

Työttömyyden alun omavastuupäivien määrä vähentyy muutoksen myötä 7 päivästä 5 päivään. Omavastuuosuutta lisätään työttömyyden ajalle työttömyyden kestäessä yli 65 työttömyysetuuden maksupäivää.

Mallissa aktiivisuutta tarkastellaan 1.1.2018 alkaen 65 työttömyysetuuden maksupäivän jaksoissa. Tämä vastaa noin kolmen kuukauden yhtäjaksoista työttömyyttä. Koska aktiivisuuden tarkastelu alkaa 1.1.2018, ensimmäisen kerran aktiivimalli voi vaikuttaa työttömyysetuuden määrään 2.4.2018 alkaen. Työttömyysetuus pysyy normaalina, jos työnhakija:

1) on työssä yhteensä niin paljon, että työ kalenteriviikon aikana tehtynä luettaisiin palkansaajan työssäoloehtoon. Työssäoloehto kertyy, kun henkilö on palkkatyössä kalenteriviikon aikana vähintään 18 tuntia, ja työstä maksetaan työehtosopimuksen mukainen palkka. Aktiivimallissa riittää, että nämä mainitut 18 tuntia kertyvät koko 65 maksupäivän aikana. Joillakin aloilla riittää pienempi tuntimäärä (opetustyö oppilaitoksessa) tai työssäoloehto kertyy palkkatulon perusteella (luovien ja esityksellisten alojen työsuhteet).

Aktiivimallissa palkkatyön vaadittu tuntimäärä voi kertyä esimerkiksi työskentelemällä 3 peräkkäisenä päivänä 6 tuntia kunakin, tai kahtena peräkkäisenä päivänä 9 tuntia kumpanakin. Tunnit voivat kertyä myös esimerkiksi niin, että 65 maksupäivän ensimmäisenä päivänä työtä on 9 tuntia ja viimeisenä jälleen 9 tuntia. Tuntimäärä voi kertyä myös työskentelemällä muutama tunti jokaisena kalenteriviikkona niin, että tunteja 65 maksupäivän aikana kertyy yhteensä vähintään 18. Työtunnit voivat kertyä joko yhden työnantajan tai usean työnantajan palveluksessa. Viikonloppuisin tehty työ huomioidaan myös aktiivimallissa, tai

2) on ansainnut yritystoiminnassa yhteensä vähintään 23 prosenttia yrittäjän työssäoloehtoon vaaditusta kuukausiansiosta. Aktiivimallissa tämä tarkoittaa vuonna 2018 sitä, että jos yritystoiminnasta ansaitaan 65 työttömyysetuuden maksupäivän aikana vähintään 241,04 euroa, aktiivisuus täyttyy, tai

3) on viisi päivää työllistymistä edistävässä palvelussa. Työllistymistä edistävistä palveluista sovitaan TE-toimiston kanssa, ja niitä ovat muun maussa työvoimakoulutus, omaehtoinen opiskelu ja työkokeilu. Tietoa työllistymistä edistävistä palveluista ja niihin hakeutumisesta saat TE-toimistosta. Tietoa löydät myös oheisen linkin kautta. Avautuvan sivun oikeassa reunassa on erillinen linkki kustakin palvelusta kertovalle sivulle, tai

4) on viisi päivää muussa työvoimaviranomaisen järjestämässä työllistymisedellytyksiä parantavassa palvelussa tai toiminnassa. Tällaisen toiminnan on oltava verrattavissa kohdassa 3 kuvattuihin työllistymistä edistäviin palveluihin. Näitä toimia voivat olla esimerkiksi ammatinvalinta- ja uraohjaus sekä työhönvalmennus, tai

5) on viisi päivää muussa työpaikalla tai työllistymiseen liittyen toteutettavassa rekrytointia tukevassa toiminnassa, jonka ajalta henkilölle maksetaan työttömyysetuutta. Näistä toimista annetaan tarkempia säännöksiä valtioneuvoston asetuksessa työttömyysturvalain täytäntöönpanosta. Kyse on rekrytointikokeilusta taikka rekrytointikoulutuksesta, jonka ajalta henkilöllä on oikeus saada työttömyysetuutta.

Jos aktiivisuutta on riittävästi, etuuden maksaminen jatkuu kuten aiemminkin. Jos aktiivisuutta ei ole riittävästi, työttömyysetuus heikkenee 4,65 prosenttia seuraavien 65 maksupäivän ajaksi. Taloudellinen vaikutus vastaa yhtä omavastuupäivää kuukaudessa. Vähennys tehdään sekä ansiopäivärahasta, työmarkkinatuesta että peruspäivärahasta.

Työttömyysturvan vähennys on aina 4,65 prosenttia, vaikka aktiivisuus jäisi toistuvasti täyttämättä. Leikkaus ei siis kertaudu.

Sosiaali- ja terveysministeriön tiedote >>

Laskuri Työttömyyskassojen yhteisjärjestön sivustolla >>

Lisää asiasta Työttömyyskassojen yhteisjärjestöjen sivuilta >>

Liikkuvuusavustus laajenee työhön liittyvään koulutukseen sekä kaikkeen osa-aikatyöhön

Vuoden 2018 alusta lukien liikkuvuusavustusta voidaan maksaa myös alle 18 viikkotunnin osa-aikatyöhön sekä työsuhdetta edeltävään koulutukseen. Työttömän yritystoiminnan pää- ja sivutoimisuutta arvioidaan jatkossa vasta 4 kuukauden kuluttua yritystoiminnan aloittamisesta.

Liikkuvuusavustuksen tarkoituksena on kannustaa ottamaan työtä vastaan pitkän matkan päästä eli korvata työmatka- ja muuttokuluja. Se on peruspäivärahan suuruinen. Liikkuvuusavustusta maksetaan enintään viideltä päivältä viikossa.

Liikkuvuusavustus laajenee niin, että avustusta voi muiden edellytysten täyttyessä saada myös alkavaan työhön liittyvän koulutuksen perusteella.

Liikkuvuusavustusta voi saada myös sellaiseen osa-aikatyöhön, jossa työaika on alle 18 tuntia viikossa.

Etuuteen voidaan vuoden alusta lukien maksaa lapsikorotusta ansiopäivärahan tapaan. Liikkuvuusavustukseen voivat kaikki saada korotusosan, mikäli työpaikka tai työhön liittyvän koulutuksen järjestämispaikka sijaitsee yli 200 kilometrin päässä asuinpaikasta tai muuttoa edeltävästä asuinpaikasta.

Liikkuvuusavustuksen hakijaa helpottaa se, että etuutta voi vuoden 2018 alusta lukien hakea myös koulutuksen tai työn jo alettua. Jatkossa liikkuvuusavustuksen hakemista koskee sama 3 kuukauden määräaika kuin ansiopäivärahaa.

Ansiopäivärahaa yrittäjyyden alkukuukausina

Työttömänä aloitetun yritystoiminnan pää- ja sivutoimisuutta ei vuoden 2018 alusta lukien arvioida neljän ensimmäisen kuukauden aikana yritystoiminnan aloittamisesta. Työtön voi näin ollen jatkossa saada ansiopäivärahaa ainakin neljän kuukauden ajan yritystoiminnan aloitettuaan.

Yritystoiminnan tulot vähentävät ansiopäivärahan määrää sovittelua koskevien säännösten mukaisesti. Jos yritystoiminta katsotaan neljän kuukauden jälkeen sivutoimiseksi, voidaan ansiopäivärahaa edelleen maksaa. Päätoimiseksi yrittäjäksi katsotun oikeus ansiopäivärahaan lakkaa.

Lisää asiasta Työttömyyskassojen yhteisjärjestöjen sivuilta >>

Sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunta aloittaa

Työttömyysturvan muutoksenhakulautakunta yhdistetään sosiaaliturvan muutoksenhakulautakuntaan. Muutoksenhakulautakunnan uusi nimi on sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunta.

Sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunta aloittaa >>

Sairausvakuutusmaksut

Vakuutettujen sairaanhoitomaksua ei peritä vuonna 2018, sitä ei peritty myöskään vuonna 2017. Valtion rahoitusosuus sairaanhoitovakuutuksen menoista kasvaa euromääräisesti vastaavasti. Verotettavista eläke- ja etuustuloista perittävä maksu on 1,53 prosenttia.

Työantajan sairausvakuutusmaksu on 0,86 prosenttia. Palkansaajien ja yrittäjien päivärahamaksu on 1,53 prosenttia palkasta tai työtulosta, jos vuotuisen palkka- ja työtulon yhteismäärä on vähintään 14 020 euroa. Jos palkka- ja työtulon yhteismäärä jää alle 14 020 euroa, päivärahamaksu on 0,00 prosenttia.

Yrittäjän eläkelain mukaisesti vakuutettujen yrittäjien maksama lisärahoitusosuus on vuonna 2018 0,17 prosenttia.

Vuoden 2018 sairausvakuutusmaksut vahvistettu >>

Työttömyysvakuutusmaksut

Työntekijän työttömyysvakuutusmaksu on 1,90 prosenttia palkasta.

Työnantajan työttömyysvakuutusmaksuon 0,65 prosenttia palkasta, jos palkkasumma on korkeintaan 2 083 500 euroa. Sen ylittävältä osalta työttömyysvakuutusmaksu on 2,60 prosenttia palkasta.

Yrityksen osaomistajan maksama palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu on ensi vuonna 0,92 prosenttia palkasta ja osaomistajasta maksettava työnantajan työttömyysvakuutusmaksu on 0,65 prosenttia palkasta.

Työttömyysvakuutusmaksut vuodelle 2018 >>

Perhe-etuuksiin korotuksia

Yksinhuoltajakorotus on vuoden 2018 alusta 53,30 e/kk jokaisesta lapsesta, josta maksetaan lapsilisää.

Täysi elatustuki on 156,39 e/kk.

Sekä vanhempainpäivärahan että erityishoitorahan vähimmäismäärä on 24,64 e/pv.  

Lisää Kelan etuisuuksien muutoksista Kelan sivuilta >>

Eläkkeet

Eläkeikä alkaa nousta  

Monet eläkeuudistuksessa sovitut uudet eläkeikärajat alkavat vaikuttaa vuonna 2018. Vuonna 1955 syntyneiden alin eläkeikä nousee 63 vuoteen 3 kuukauteen.

Vuoden 2017 voimaan astuneen eläkeuudistuksen mukaan alin eläkeikä alkaa vuodesta 2018 lähtien nousta ikäryhmittäin kolmella kuukaudella vuodessa, kunnes se on 65 vuotta. Ensimmäisenä nousee vuonna 1955 syntyneiden eläkeikä. Vuosina 1962–64 syntyneiden alin eläkeikä on 65 vuotta, ja tätä nuorempien eläkeikä sidotaan eliniän odotteeseen.

Työuraeläkkeiden maksu alkaa

Eläkeuudistuksessa sovittiin myös työuraeläkkeestä. Se on uusi, vähintään 63-vuotiaille raskasta työtä tehneille työntekijöille suunnattu eläkelaji. Eläke voidaan myöntää vuonna 1955 ja sen jälkeen syntyneille. Ensimmäiset työuraeläkkeet voivat käytännössä alkaa jo 1.2.2018. Työuraeläkkeen hakemuksia on joulukuun 2017 alkuun mennessä tullut yhteensä 16. Työuraeläke on myönnetty tähän mennessä kahdelle henkilölle.

Alimman eläkeikärajan nousu vaikuttaa myös työkyvyttömyyseläkkeisiin. Eläkettä kartuttavan niin sanotun tulevan ajan pääteikä nousee asteittain 63 vuodesta 65 vuoteen.

Lue lisää eläkeuudistuksesta Eläketurvakeskuksen sivuilta >>

Elinaikakerroin vahvistettu vuodelle 2018

Elinaikakerroin vuodella 2018 on 0,96102. Nyt vahvistettu elinaikakerroin pienentää vuonna 1956 syntyneiden vuonna 2018 tai sen jälkeen alkavia työeläkelain mukaisia vanhuuseläkkeitä 3,898 prosenttia. Elinaikakerroin pienentää myös vuonna 2018 myönnettäviä työeläkelakien mukaisia työkyvyttömyyseläkkeitä lukuun ottamatta niihin sisältyvää tulevan ajan eläkkeen osuutta, johon elinaikakerrointa ei sovelleta.

Elinaikakerroin vahvistettu vuodelle 2018 >>

Työeläkeindeksi ja palkkakerroin

Vuoden 2018 palkkakertoimeksi vahvistettiin 1,391. Palkkakerrointa käytetään tulevan työeläkkeen laskennassa. Sillä tarkistetaan vuosiansiot eläkkeen alkamisvuoden tasoon. Palkkakertoimessa palkkojen muutoksen osuus on 80 prosenttia ja hintojen muutoksen 20 prosenttia.

Työeläkeindeksi vuonna 2018 on 2548. Työeläkeindeksillä tarkistetaan maksussa olevat työeläkkeet. Työeläkeindeksiä laskettaessa palkkojen muutoksen osuus on 20 prosenttia ja hintojen muutoksen 80 prosenttia.

Työeläkeindeksi ja palkkakerroin vahvistettu >>

Työeläkevakuutusmaksut vuodelle 2018

Vuonna 2018 työntekijän eläkelain mukainen keskimääräinen työeläkevakuutusmaksu on 24,4 prosenttia palkasta. Alle 53-vuotiaiden ja yli 62-vuotiaiden työntekijöiden eläkevakuutusmaksu on 6,35 ja 53–62 vuotiailla 7,85 prosenttia.

Työnantajan keskimääräinen maksu on 17,75 prosenttia.

Työeläkevakuutusmaksut vuodelle 2018 vahvistettu >>

Kansaneläkeindeksi jäädytetään, toimeentulotuen perusosa nousee

Kansaneläkeindeksiin sidottujen etuuksien indeksikorotukset jätetään tekemättä ja kansaneläkeindeksi jäädytetään vuoden 2017 tasolle.

Kansaneläkeindeksiin suunniteltu muutos vaikuttaa kansaneläkkeisiin ja takuueläkkeisiin sekä kaikkiin muihin etuuksiin, jotka on sidottu kansaneläkeindeksiin. Näitä muita etuuksia ovat muun muassa vammaisetuudet, rintamalisät, työttömyysturvalain mukainen peruspäiväraha, työmarkkinatuki sekä lapsikorotus. Muutos koskee myös kansaneläkeindeksiin sidottuja etuuksien määräytymisperusteita sekä rahamääriä, kuten lääkekorvausten vuotuisen omavastuun rajaa.

Kansaneläkeindeksi jäädytetään, toimeentulotuen perusosa nousee >>

Takuueläkkeeseen, eläkettä saavan hoitotukeen ja nuorten kuntoutusrahaan korotus

Takuueläkkeen määrä nousee 775,27 euroon kuukaudessa vuonna 2018. Korotus on noin 15 euroa kuukaudessa.

Eläkettä saavan hoitotuen perusosa nousee myös. Hoitotuen perusosa on 70,52 euroa kuukaudessa. Hoitotuen perusosan korotus kohdentuu parhaiten pitkäaikaisesti sairaille tai vammaisille eläkeläisille, jotka asuvat edelleen kotona tai kodinomaisessa ympäristössä. Korotettu tuki auttaa näitä henkilöitä hankkimaan itselleen apua kotiin tai osallistumaan yhteiskunnan toimintoihin.

Nuoren kuntoutusrahan ja ammatillisessa kuntoutuksessa olevan kuntoutusrahan vähimmäismäärää korotetaan vuoden 2018 alusta siten, että se säilyy takuueläkkeen tasoisena.

Takuueläkkeeseen, eläkettä saavan hoitotukeen ja nuorten kuntoutusrahaan korotus >>

Ammatillinen koulutus uudistuu

Ammatillisen koulutuksen uusi lainsäädäntö tulee voimaan vuoden 2018 alusta.

Ammatillisen koulutuksen tärkein tehtävä on tuottaa yksilöllistä ammatillista osaamista opiskelijoiden ja työelämän tarpeisiin. Yksilöllisiin osaamistarpeisiin vastataan joustavasti tutkintojen, niiden osien, tutkintoon johtamattoman koulutuksen ja valmentavien koulutusten avulla. Jokaiselle tutkintoa tai sen osaa suorittavalle laaditaan henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma (HOKS), jossa sovitaan siitä, miten tavoitteeksi asetettu osaaminen saavutetaan ja millaista opetusta, ohjausta ja tukea opiskelija tarvitsee.

Ammatilliseen koulutukseen voi hakea ja päästä joustavasti silloin, kun on tarve. Se tarjoaa osaamista eri vaiheissa työuraa. Keväisin järjestettävä valtakunnallinen yhteishaku säilyy peruskoulunsa päättäville ja vailla toisen asteen tutkintoa oleville.

Oppimista työpaikoilla lisätään. Siihen on kaksi tapaa: työsopimukseen perustuva oppisopimuskoulutus ja ilman työsuhdetta toteutettava koulutussopimus. Näitä on mahdollista yhdistellä joustavasti.

Ministeriön tiedote >> 

Ansiotulojen verotukseen muutoksia

Ansiotuloveroperusteisiin tehdään indeksitarkistus kaikilla tulotasoilla 1,5 prosentin inflaatio-oletuksen mukaisesti. Lisäksi työn verotusta kevennetään kaikissa tuloluokissa yhteensä noin 300 miljoonalla eurolla. Niin sanotun solidaarisuusveron alaraja säilytetään nykyisellään. Tuloveroasteikon indeksitarkistuksen jälkeen alaraja on 74 200 euroa.

Kun lisäksi huomioidaan palkansaajamaksujen korotukset ja yleisen ansiotason nousu, palkkatulon verotuksen arvioidaan pysyvän ensi vuonna suunnilleen nykyisellään.

Valtion progressiivinen tuloveroasteikko vuonna 2018

Verotettava ansiotulo,
euroa

Vero alarajan kohdalla,
euroa

Vero alarajan ylittävästä tulon osasta,
%

17 200–25 700

8

6

25 700–42 400

518

17,25

42 400–74 200

3398,75

21,25

74 200–

10156,25

31,25

Taulukko pdf-tiedostona

Työtulovähennyksen ja kunnallisverotuksen perusvähennyksen enimmäismäärä nousee

Työtulovähennyksen enimmäismäärää korotetaan 1 420 eurosta 1 540 euroon. Vähennyksen poistumaprosentti nousee 1,51 prosentista 1,65 prosenttiin puhtaan ansiotulon 33 000 euroa ylittävältä osalta. Kun puhdas ansiotulo on noin 127 000 euroa, työtulovähennystä ei enää myönnetä.

Kunnallisverotuksen perusvähennyksen enimmäismäärä nousee 3 060 eurosta 3 100 euroon.

Työnantajan kustantaman koulutuksen verovapautta laajennetaan

Työnantajan kustantama koulutus on vuoden alusta työntekijälle verovapaata, jos koulutus on hyödyllistä työntekijän nykyisten tai tulevien työtehtävien kannalta saman työnantajan tai samaan konserniin kuuluvan työnantajan palveluksessa.

Verovapaiden päivärahojen aikarajaa pidennetään

Verovapaiden matkakustannusten korvausten maksamisessa sovellettavaa kahden vuoden tilapäisyyden aikarajaa pidennetään kolmeen vuoteen.

Yle-veroon muutoksia

Yleisradiovero poistuu noin 390 000 pienituloiselta henkilöltä. Yleisradioveron maksukynnys nousee palkkatulon osalta nykyisestä noin 11 044 eurosta noin 14 750 euroon. Eläketulon ja päivärahatulon osalta maksukynnys kohoaa nykyisestä noin 10 294 eurosta noin 14 000 euroon. Samalla korotetaan veron enimmäismäärää 143 eurosta 163 euroon.

Tiedote valtiovarainministeriön sivuilla >>

Tiedot kokosi Pardian viestintäpäällikkö Riitta Nieminen