Neuvottelu-uutinen (2.3.): Lakon vaikutukset työsuhteen ehtoihin

2.3.2018 Neuvottelu-uutinen

Artikkelissa käsitellään lakon vaikutuksia työsuhteen ehtoihin kuten palkkaan ja palkanmaksuun tai vuosilomiin ja eläkkeisiin.

Lakko ja työsuhde

  • Työnantajalla ei ole oikeutta irtisanoa tai purkaa työsopimusta työtaisteluun osallistumisen takia, jos työtaistelu on yhdistyksen toimeenpanema.

  • Työtaistelun muodolla ei ole asiassa merkitystä. Työtaistelun laillisuudella taikka laittomuudella ei ole myöskään asiassa merkitystä.

  • Työnantaja ei saa lisäksi syrjiä myöhemmin työntekijää lakkoon osallistumisen tähden.

Palkkaus ja palkanmaksu

  • Työnantajalla ei ole palkanmaksuvelvoitetta lakon aikana.

  • Työnantaja voi lisäksi poistaa luontaisedut lakon ajalta. Näitä ovat esimerkiksi matkapuhelin ja lounasseteli. Asuntoetua ei työnantaja kuitenkaan voi poistaa työtaistelun ajaksi.

  • Erääntyneet palkkasaatavat työnantajan on maksettava ajallaan eli lakko ei vaikuta ansaittujen palkkasaatavien erääntymiseen. Jos siis työntekijällä on palkkasaatava, joka erääntyy lakon aikana, se on maksettava normaalina eräpäivänä.

  • Työsuhteen päättyessä lakon aikana, on palkkasaatavat maksettava normaalisti työsuhteen viimeisenä päivänä tai työehtosopimuksessa määriteltynä aikana.

  • Koska palvelussuhde pysyy lakon aikana voimassa, ei lakolla ole vaikutusta sellaisiin palvelussuhteeseen liittyviin etuihin, jotka on sidottu palvelussuhteen kestoon (esim. irtisanomisajan pituus).

Vuosiloma ja lakko

  • Lakolla on vaikutusta vuosilomapäivien kertymiseen, mikäli lakko kestää kalenterikuukauden aikana siten, että 14 työssäolopäivää ei täyty kalenterikuukauden aikana.

  • Koska vuosiloman osalta täydeksi lomanmääräytymiskuukaudeksi katsotaan siis sellainen kuukausi, jonka aikana työntekijä on työssä 14 päivää, eivät lyhyet lakot vaikuta vuosiloman kertymiseen.

  • Lakon alkaessa vuosilomalla olevalla on oikeus jatkaa vuosilomaansa. Vuosiloman päätyttyä lomalta palaava on samassa asemassa kuin muutkin lakon piirissä olevat ovat.

  • Jos lakko alkaa ennen sovittua vuosilomaa, ei työntekijällä ole mahdollisuutta siirtyä lakosta vuosilomalle. Vuosiloma, jota ei ole voitu pitää, annetaan ja pidetään myöhemmin vuosiloman antamista koskevien säännösten mukaisesti.

  • Mikäli lomaa ei ole voitu pitää, on henkilö oikeutettu lomakorvaukseen.

Lakon kanssa samanaikaiset poissaolot

  • Työoikeudessa on vakiintuneesti tulkittu tilanteita, joissa on kysymys työstä poissaolon syystä, niin sanotun aikaprioriteettiperiaatteen mukaan. Tätä periaatetta sovellettaessa poissaolon syytä ja sen vaikutuksia arvioidaan sen poissaolon perusteella, joka on alkanut ensimmäisenä. Jos ensimmäisen poissaolon syy lakkaa, mutta toinen syy jatkuu, poissaoloa arvioidaan tämän jälkeen jälkimmäisen syyn perusteella.

  • Esim. siis, jos äitiysvapaa tai sairausloma on alkanut ennen työtaistelun alkua, on äitiysvapaalla sekä sairauslomalla olevalla oikeus palkkaan. Mikäli taasen lakko alkanut ennen em. poissaoloja, ei ole oikeutta palkkaan.

  • TT:2008-34 työkyvyttömyys alkanut ennen lakkoa ja jatkunut saman sairauden perusteella yhdenjaksoisesti, mutta useammalla kuin yhdellä lääkärintodistuksella lakon aikana. Työteon on katsottu estyneen kysymyksessä olevana aikana ennen lakon alkamista alkaneesta sairaudesta, joten työntekijällä oli oikeus sairausajan palkkaan koko lakon aikaisen työkyvyttömyysjakson ajalta.

Sairausajan palkka

  • Kun työntekijä on sairastunut ennen lakon alkamista ja sairaus kestää koko lakon ajan, on työntekijälle maksettava sairausajan palkkaa myös lakon ajalta.

  • Lakon aikana sairastuneelle ei makseta sairausajalta palkkaa, mutta sairastuneella on oikeus sairausvakuutuslain mukaiseen päivärahaan. Sairausajan palkkaa maksetaan lakon päätyttyä sillä edellytyksellä, että palkkaan oikeuttavaa sairausaikaa on vielä jäljellä.

Lakon vaikutus eläkkeeseen

  • Työeläkettä kertyy palkasta.

  • Koska lakon aikana ei työnantaja maksa palkkaa, ei lakon ajalta kerry eläkettä.

  • Lyhyiden lakkojen vaikutus tulevaan eläkkeeseen on vähäinen.

Lakko ja erinäiset vapaat

  • Lakon aikana pidettäväksi määrätyt pekkasvapaat eivät kulu lakon aikana. Työntekijällä on oikeus saada lakon jälkeen uudet vapaat, jotka on annettava vapaana tai erikseen sovittaessa ansionmenetyksen korvauksena.

  • Sovitun opintovapaan ehtoihin ei lakko vaikuta.

  • Vuorotteluvapaan yhtenä edellytyksenä on se, että työntekijä on ollut saman työnantajan palveluksessa yhtäjaksoisesti vähintään 13 kuukautta. Tähän ajanjaksoon voi sisältyä enintään 30 päivän palkaton ajanjakso. Mikäli lakko ennen vuorotteluvapaata kestää yli kuukauden, ei vuorotteluvapaan saamisen ehto täyty.

  • Lakko ei vaikuta työvapaan ehtoihin. Mikäli työntekijälle on ennen lakkoa myönnetty työstä vapaata (palkallista tai palkatonta), joka jatkuu sen aikana, ei työnantaja voi tätä yksipuolisesti peruuttaa. Työntekijä on siis lakosta huolimatta työvapaalla.


Lakko ja työttömyyspäiväraha

  • Työttömyyspäivärahaa ei makseta työriidan aikana henkilölle, joka on välittömästi työlakon tai työnsulun johdosta joutunut työttömäksi tai välillisesti työlakon tai työnsulun johdosta joutunut työttömäksi, jos asianhaaroista voidaan päätellä, että työriidan tarkoituksena on aikaansaada muutoksia myös hänen työ-tai palkkasuhteisiin.

  • Jos henkilö on ennen lakkoa tai työsulkua saanut soviteltua työttömyyspäiväraha lyhennetyn työajan tai osa-aikatyön perusteella ja hän on lakon tai työsulun johdosta lopettanut työnteon kokonaan, ei henkilölle makseta täyttä eikä soviteltua työttömyyspäivärahaa.

  • Jos henkilön työsopimus on sovittu alkamaan määräpäivänä ja työn aloittaminen estyy lakon vuoksi, ei henkilölle makseta työttömyyspäivärahaa, jos lakon tarkoituksena on vaikuttaa myös hänen työsuhteensa ehtoihin.

Sama teksti on liitteenä olevassa kalvosarjassa.

Teksti: Pardian vastaava lakimies Ari Komulainen