Avajaiset ja ansiomerkit

Otteita Niko Simolan avauspuheenvuorosta

Puheenjohtaja Niko Simola kertasi avauspuheenvuorossaan vilkasta edunvalvonnan vuotta. Lisäksi hän kävi läpi Pardian - Pro yhdistymistä.

Sopimusneuvottelut olivat totutun vaikeat, hitaat ja kankeat. Paljon ansaittua kritiikkiä on saanut vuosien varrella yömyöhään jatkuvat sopimusneuvottelut. Itselleni on vielä yli 15 vuoden sopimusneuvottelukokemuksen perusteella osin mysteeri, mistä tämä neuvottelukulttuuri lopulta johtuu ja miksi sen muuttaminen on kovin vaikeaa.

Viime kierroksella valtion pääsopijajärjestöt esittivät jo neuvottelujen alkumetreillä työnantajalle sopimuksen kustannusvaikutuksen hyväksymistä yleisen linjan mukaisena. Esityksemme mukaan kustannusvaikutukseksi olisi sovittu kahdelle vuodelle 3,2 % ja sen jälkeen tämän kustannusvaikutuksen sisällä olisi neuvoteltu palkankorotusten muodoista, ajoituksista, virastoeristä ja tekstikysymyksistä. Työnantaja ei ollut tähän valmis.

Neuvottelimme normaaliin tapaan seuraavat kaksi kuukautta ja lopputuloksena oli 2 vuoden ja 2 kuukauden mittainen sopimuskausi, jonka kustannusvaikutus oli 3,45 %. Eli kuukausihinnalle täsmälleen sama kuin yleinen linja ja meidän esityksemme joulukuun alusta. No – ainakin tuimme suomalaisia kahvipaahtimoita.

Sopimuskierroksesta voi mielestäni vetää muutaman yhteisen johtopäätöksen erityisesti tuloksellisuuserän ja yliopistoneuvottelujen perusteella. Yksi on se, että mikään sopimus tai sopimusala ei voi elää ruususen unta ja kuvitella olevansa suojassa yllättäviltä vaateilta tai selkkauksilta.

Toinen on se, että edelleen aktiivisilla vaateilla ja niitä tukevilla toimilla on mahdollisuus saavuttaa tuloksia. Näillä toimilla saavutettiin tuloksellisuuserä. On selvää, että jatkossa on oltava riittävä valmius sekä puolustaa olemassa olevia ehtoja että tarvittaessa edesauttaa omia sopimustavoitteita riittävin työtaistelutoimin. Joita tulee tietenkin käyttää harkiten ja vain viimesijaisena keinona.

Kolmas ja yhtälailla tärkeä asia on palkansaajapuolen yhteinen toiminta. Muutamista vaikeuksista huolimatta yliopistoneuvotteluissa ja työtaistelutoimissa kolmen pääsopijajärjestön yhteistyö toimi ja piti hyvin. Tätä yhteistyötä tulee vaalia kaikilla sopimusaloilla. Yhdessä olemme palkansaajapuolella enemmän. Keskusjärjestörajoista riippumatta tarvitsemme toisiamme ja tiivistä yhteistyötä toistemme välillä.

***

Tänä syksynä käytiin työmarkkinoilla mittava kiista, joka sai alkunsa maan hallituksen esityksestä irtisanomissuojan heikentämisestä pienissä yrityksissä. Kiista ratkesi, mutta oli osoitus ja varoitus laajemmasta ongelmasta.

Erittäin huolestuttavana pidän vastakkainasettelun paluuta ja vahvistumista kiistan aikana. Mitä pidemmälle ja laajemmalle kiista eteni sen tiukemmiksi ja jyrkemmiksi erilaiset puheenvuorot niin julkisuudessa kuin erityisesti esimerkiksi Twitterissä kävivät. Yhteisten kantojen esittäjiä ja etsijöitä oli harvassa.

Samalla kun totean tarpeen kolmikannalle, yhteisille ratkaisuille ja konsensukselle on hyvä huomioida tämän tien reunaehdot. Kolmikannassa ei koskaan ole – eikä pidä olla ­– selkävoittojen saajia.  

Tämä periaate koskee myös palkansaajapuolta. Emme voi olettaa menevämme kolmikantaan tai ylipäänsä mihinkään yhteiseen pöytään siten, ettemme itsekin joutuisi jostain antamaan periksi tai luopumaan. Yhteisessä pöydässä kaikkien on saatava ja kaikkien on luovuttava. Mielellään suhteellisen tasapuolisesti. Muuten yhteinen tekeminen ei toimi.

Yhteiselle tekemiselle on toinenkin reunaehto ja se on tulosvastuu. Neuvottelu ja sopiminen toimii vain, mikäli sillä saavutetaan tuloksia. Tuloksia ei synny eikä tarvitse syntyä aina, mutta useimmiten niihin pitää päästä, jotta järjestelmälle on oikeutuksensa. Jatkossakin tarvitaan ratkaisuhakuista neuvottelukulttuuria. Omien tavoitteiden ääneen huutaminen on helppoa. Yhteisten ratkaisujen löytäminen on haastavampaa, mutta samalla palkitsevampaa.

***

Viime vuonna edustajakokous teki selvän linjauksen Pardian tämän vuoden toiminnasta järjestön kehittämiseksi. Tämän vuoden aikana päätettiin selvittää ja tehdä ratkaisut Pardian tulevaisuudesta kahden päävaihtoehdon välillä. Joko muodostaa Pardiasta ammattiliitto ja sulauttaa Pardian ja jäsenjärjestöjen toimet yhteen tai toisena vaihtoehtona yhdistää Pardia ammattiliitto Prohon.

Selvitysten jälkeen kesäkuussa Pardian hallitus teki päätöksen vaihtoehtojen välillä. Kesäkuun 12. päivänä pidettiin Pardian ja Pardian jäsenjärjestöjen hallitusten yhteinen seminaari. Seminaaripäivän päätteeksi pidetyssä Pardian hallituksen kokouksessa päätettiin valita vaihtoehdoksi yhdistyminen Ammattiliitto Prohon ja hyväksyä asiaa koskeva aiesopimus. Vielä samana iltana allekirjoitimme aiesopimuksen Pron puheenjohtaja Jorma Malisen kanssa.  

Yhdistyminen Prohon tarkoittaa jäsenjärjestöillemme ja yhdistyksillemme suurta ajattelu- ja toimintatavan muutosta. Toiminnan ja rahoituksen painopiste siirtyy pienemmiltä toimijoilta merkittävästi suuremmalle toimijalle. Tämä ei ole – tietenkään - ollut kaikilta osin helppoa. Se on vaatinut selvittelyjä, pohjustusta, aikaa ja vaivaa.

Yhdistymistä liittyvinä taustatekijöinä ovat toimintaympäristössämme tapahtuneet muutokset. Työmarkkinajärjestöissä on viimeiset 15 vuotta ollut selvä trendi kohti suurempia kokonaisuuksia. Näin on tapahtunut niin työntekijä- kuin työnantajapuolella. Työntekijäpuolella on syntynyt mm. Pro, JHL ja Teollisuusliitto. Työnantajapuolella Palta ja Hyvinvointialan liitto. Siirtymiä kohti pienempiä kokonaisuuksia ei ole tapahtunut. Tälle kehitykselle on syynsä niin meillä kuin muualla.

Yhdistymiselle keskeisin perustelu on edunvalvonta. Eikä se edunvalvontajärjestössä mikään muu voi ollakaan. Me emme ole ammattiyhdistysliikkeessä olemassa järjestöjä ja organisaatioita varten. Olemme olemassa vain jäsenistöämme ja jäsentemme edunvalvontaa varten. Olemme velvollisia ratkaisemaan organisaatiomme ja rakenteemme siten, että jäsenistömme edunvalvonta voidaan parhaalla mahdollisella tavalla toteuttaa.

Edunvalvonnan paraneminen suuremmassa kokonaisuudessa perustuu kahteen asiaan: vaikutusvaltaan ja edunvalvonnan resursseihin. Joukkovoima ja vaikutusvalta ovat ammattiyhdistysliikkeen ydintä. Yhdistyneestä Prosta tulee Suomen viidenneksi suurin ammattiliitto, jolla on jäseniä lähes kaikilla suomalaisen yhteiskunnan sektoreilla. Se tulee olemaan merkittävä vaikuttaja, jonka ääntä kuullaan.

Edunvalvonnan resurssien lisääntyminen tarkoittaa jäsenistölle ja aktiiveille muun muassa tavoitettavuuden paranemista. Pron työsuhdepäivystys ja aluetoimistojen verkosto yhdessä tuovat liiton asiantuntijat lähemmäksi jäseniä. Nykyistä merkittävästi suurempi joukko liiton erityisasiantuntijoita vaikkapa tasa-arvon, sosiaaliturvan tai yhteiskuntavaikuttamisen saroilta tuovat oman lisänsä edunvalvonnan tarpeisiin.

Oma lukunsa on aiemmin tässä puheessa esillä ollut työmarkkina- ja neuvottelutilanteen kiristyminen. Suurella järjestöllä on painoarvoa ja myös mahdollisuuksia toimia siten, etteivät yksittäiset sopimusalat jää oman onnensa nojaan silloin, kun sopimuskierroksella tulee vaikeaa.

Toinen merkittävä perustelu liittyy jäsenistölle tarjottaviin palveluihin. On selvää, että jäsenpalveluiden, -tapahtumien ja -etujen järjestäminen kustannustehokkaampaa tai ylipäänsä mahdollista suuremmalle jäsenistölle. On eri asia tuottaa palveluja tuhannelle, kymmenelle tuhannelle tai sadalle tuhannelle jäsenelle. Esimerkkejä moderneista ja uusista palveluista löytyy Prosta jo lukuisia kuten mobiilisovellus jäsenkortista, työpaikkatutka työnhakuun tai oma suosikkini Pro baby -potkupuku. Jäsenistöä palvellaan eri välineillä ja eri elämäntilanteissa. Uusia palvelumuotoja on myös mahdollista kehittää.

****

Pardia on olemassaolonsa aikana ollut korostetusti vastuullinen, neuvottelu- ja sopimushakuinen ammattijärjestö. Tavoitteemme on ollut paitsi turvata jäsenistöllemme hyvät ja kilpailukykyiset palvelussuhteen ehdot myös edistää suomalaista valtionhallintoa, julkista sektoria ja yhteiskuntaa. Tätä työtä olemme mielestäni vuosien saatossa tehneet tehokkaasti ja menestyksekkäästi. Saamme olla yhteisestä historiastamme monella tapaa ylpeitä.

Päätökset ovat vielä edessä, mutta suurella todennäköisyydellä Palkansaajajärjestö Pardia siirretään tänään itsenäisenä järjestönä historiaan. Siitä huolimatta pidän tätä pikemmin alkuna kuin loppuna. Nämä eivät ole hautajaiset.

Tänään ei ole aika katsoa taaksepäin vaan eteenpäin. Ammattiyhdistysliikettä on usein moitittu juuttumisestä historiansa suuruuteen ja saavutuksiin. Me emme halua toimia näin. Ammattiyhdistysliikkeellä on 2010- ja 2020-lukujen Suomessa kosolti tehtävää ja tavoiteltavaa. Tähän työhön meidän on kohdistettava tarmomme. Tänään tehtävät päätökset antavat mahdollisuudet edunvalvonnan menestyksekkääseen hoitamiseen.

***

Kuluneen vuoden aikana toimijamme toimistossa, jäsenjärjestöissä, jäsenyhdistyksissä ja työpaikoilla ovat monella tapaa olleet kovilla ja voisiko sanoa täystyöllistettyjä. Sopimuskierroksen haasteet yhdistettynä järjestömme mittavaan kehittämishankkeeseen ovat vaatineet niin fyysisiä kuin henkisiä voimavaroja palaverien, kokoustamisten, tilaisuuksien ja pohtimisen muodossa.

Olen syvästi kiitollinen siitä panoksesta jonka eri toimijamme kaikilla järjestömme tasoilla ovat antaneet edunvalvonnan ja järjestön kehittämisen eteen. Ilman teitä järjestömme toiminta ei olisi ollut mahdollista.

***

Hieman yli vuosi sitten edellisessä varsinaisessa Pardian edustajakokouksessa minut valittiin toiselle nelivuotiskaudelle Pardian puheenjohtajaksi. Enpä ihan osannut silloin arvata millainen seuraava vuosi olisi. Vuosi on ollut monella tapaa huikean työntäyteinen, yllättävä, ihastuttava ja välillä vihastuttava.

Tänään enemmän kuin koskaan olen kuitenkin tyytyväinen edessänne. Me olemme tehneet uutta. Me olemme kyenneet uudistumaan. Me olemme (kohta) Pro.

Pardian hopeisten ansiomerkkien myöntäminen

Palkansaajajärjestö Pardia haluaa palkita ansioituneita aktiivejaan hopeisella ansiomerkillä. Ainoastaan valintakokouksessa jaetaan kultaisia ansiomerkkejä, muissa edustajakokouksessa hopeisia.

Tänä vuonna hopeisen ansiomerkin sai seitsemän (7) henkilöä.

Johanna Asikainen

Johanna Asikainen aloitti vuonna 2000 työskentelyn toimisto-hallintosihteerinä Pardian silloisessa jäsenjärjestössä Päällystöliitossa. Työtehtäviin kuului niin liiton taloushallintoa, lomakohdevarauksia ja hallinnon pöytäkirjasihteerin tehtäviä. Asikainen siirtyi Pardian palvelukseen vuonna 2005, jonka jälkeen työnantajana on ollut joko Pardia tai Pardian omistama tilitoimisto Tivonet. Tehtävinä ovat olleet monipuoliset taloushallintotehtävät mukaan lukien palkanlaskenta, kirjanpito ja tilinpäätöstyöt.

Timo Heino

Timo Heino on ollut Pardian hallituksen varajäsenenä vuosina 2010–2018.  Lisäksi hän on toiminut Pardian valtion toimintaryhmän jäsenenä ja varajäsenenä. Heino on toiminut Tekniikan ja Tiedon Toimihenkilöt TTT:n hallituksen ja työvaliokunnan jäsenenä vuodesta 2010 vuoteen 2018. Heino on toiminut myös JATTK-työttömyyskassan hallituksen jäsenenä ja varajäsenenä vuosina 2010–2018. Pitkän ay-toimintansa Heino aloitti1980-luvulla Ympäristöhallinnon insinöörien kokoussihteerinä edeten varapuheenjohtajaksi ja puheenjohtajaksi. Siitä ay-ura eteni Vesihallinnon tekniset yhdistys VETYn puheenjohtajaksi. Heino toimi Tekniikan ja Tiedon Asiantuntija VALTTI ry:n hallituksen puheenjohtajana vuodesta 2010 vuoteen 2018.

Satu Kaukonen

Satu Kaukonen on toiminut pardialaisena luottamusmiehenä Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus Palkeissa vuodesta 2012 alkaen ja edelleen. Kaukonen on valittu vuonna 2018 myös Palkeet neuvottelukuntaan henkilöstön valitsemana edustajana nelivuotiskaudeksi. Ammattiyhdistystoimintaan Kaukonen tuli kuitenkin jo vuonna 1992 ja hän toimi alkuun Maanpuolustuksen Henkilökuntaliitto MPHL:n Vaasan osaston sihteerinä. MPHL:n hallituksen jäsenenä hän on ollut vuosina 2003–2009 ja liittovaltuuston puheenjohtajana vuodet 2009–2017.

Tarja Koskela

Tarja Koskela on ollut Pardian hallituksen jäsen vuodesta 2008 alkaen. Koskela on toiminut Sosiaali-, terveys- ja kasvatusalojen ammattiliitto Stekan hallituksessa vuodesta 2005 alkaen, ensin varapuheenjohtajan vuodesta 2008 alkaen ja puheenjohtajana vuodesta 2012 lähtien. Näiden lisäksi Tarja Koskela on ollut Stekan luottamusmiehenä ja toiminut aktiivisesti sekä Pardian että STTK:n aluetoimikunnissa.

Mats Kommonen

Mats Kommonen on toiminut aktiivisesti omassa perusyhdistyksessään Turun yliopiston henkilökuntayhdistyksessä, Yliopistojen ja tutkimusalan henkilöstöliitto YHL ry:ssä ja Palkansaajajärjestö Pardian hallintoelimissä koko 2000-luvun. Kommosen sana painaa niin oman jäsenistön edunvalvonnassa, yhteistoiminnassa työnantajan kanssa kuin Turun yliopiston hallituksessa, jossa hän on toiminut koko uuden yliopistolain voimassaoloajan eli vuodesta 2010. Kommonen on aktiivinen toimija niin sosiaalisessa mediassa, puheissa yliopiston avajaisissa tai järjestöjen tilaisuuksissa. Töitä ja tehtäviä on ollut myös Yliopistojen ja tutkimusalan henkilöstöliitto YHL:n lakkopäällikkönä vuodesta 2009.

Merja Lintoja

Merja Lintoja aloitti työt 16-vuotiaana lähettinä vuonna 1972 Virkamiesliitossa. Virkamiesliiton lakkauttamisen jälkeen työantajaksi tuli Valtion henkilöstöjärjestöjen keskusliitto. Tivonet aloitti toimintansa elokuussa 1993 ja teki Valtion henkilöstöjärjestöjen keskusliiton järjestöjen talousasioita ja Kiinteistö Oy Ratamestarinkatu 11 kaikille järjestöille muun muassa kopiointia ja postitusta ja hoiti muun maussa Ratamestarinkatu 11:sta saunaa, kulunvalvontaa ja kokoustiloja. Pardian palvelukseen Lintoja siirtyi vuoden 2005 alusta. Pardiassa on tehnyt erilaisia toimistotehtäviä ja viime vuodet monipuolisia jäsenrekisteri- ja kassa-asiamiestehtäviä.

Ulla Noponen

Ulla Noponen aloitti työt vuonna 1986 Valtion Teknillisten Keskusliitto VTK:ssa, joka tunnetaan nykyisin nimellä Tekniikan ja Tiedon Toimihenkilöt TTT. Työtehtäviin kuului niin puhelinvaihteen hoito kuin jäsenrekisterityöt. Sittemmin puhelinvaihde jäi ja Noponen työskenteli kokoaikaisesti jäsenrekisterissä. Vuosien varrella hän on sijaistanut muun muassa koulutussihteerinä ja avustanut maksuliikennetehtävissä. Pardiaan Noponen siirtyi vuonna 2005, jossa työnä ovat olleet monipuolisten jäsenrekisteri- ja jäsenmaksuasioiden lisäksi myös työttömyyskassojen asiamiestehtävät.

Liitteenä Niko Simolan avauspuheenvuoro kokonaisuudessaan.