Sairasloma ja kuntoutus

Sairausajan palkkaus

Valtion virkamiehelle maksetaan sairausajan palkka vähentämättömänä enintään 60 virkavapauspäivältä kalenterivuodessa. Jos sairaudesta johtuvien virkavapauspäivien lukumäärä on 61-180 vuodessa, maksetaan tältä ajalta 75 % palkasta. Jos sairauspäivien määrä ylittää 180, maksetaan 60 % palkasta.

Sairausajan palkka katkeaa yli vuoden kestävän yhdenjaksoisen sairausloman jälkeen

1.4.2014 voimaantulleen valtion virkaehtosopimuksen mukaan virkamiehelle voidaan maksaa sairausajan palkkaa yhdenjaksoiselta sairauslomalta enintään yhden vuoden ajalta. Enimmäisaika koskee tilanteita, joissa vuoden aika on ylittynyt 1.4.2015 tai sen jälkeen eli siis tilanteita, joissa yhdenjaksoinen sairausloma on alkanut 1.4.2014 tai sen jälkeen.
Toimeentulovaihtoehdoista yhden vuoden sairasloman jälkeen on tekstiä alempana tällä sivulla.

Valtion työsopimussuhteisen sairasajan palkka yhdenjaksoiselta sairasajalta riippuu työsuhteen pituudesta seuraavasti:

työsuhteen pituustäysi palkka2/3 palkkaa
Alle vuosi21 pv --
Vähintään 1 vuosi21 pvenintään 1 v
Vähintään 3 vuotta28 pvenintään 1 v
Vähintään 5 vuotta28 pv + 7pv*enintään 1 v

*) täyttä palkkaa voidaan maksaa ajanjaksolta, johon 28 päivän lisäksi lasketaan kalenterivuoden aikana yhteensä 7 päivää

Yhden vuoden enimmäismaksuaika pitenee 6 kuukaudella, jos työntekijä hakee työkyvyttömyyseläkettä 8 kuukauden kuluessa sairausloman alkamisesta.

Valtion osakeyhtiöiden työehtosopimuksissa on sovittu sairasajan palkasta. Määräykset noudattavat pääsääntöisesti valtion työsopimussuhteisten tasoa.

Myös yliopistojen työehtosopimuksessa on sovittu sairausajan palkasta. Palkallisen sairauspoissaolon enimmäiskesto riippuu työsuhteen pituudesta ennen sairastumista. Enimmäisaika sairausajan palkan maksamiselle on kuitenkin aina 365 kalenteripäivää.


Lisätietoja valtiovarainministeriön kotisivuilta.

Mistä toimeentulo, jos sairasloma jatkuu yhdenjaksoisesti yli vuoden?

Virka- tai työehtosopimuksen mukaisen sairausajan palkkaoikeuden päättyessä virka- ja työsuhteisella voi olla oikeus KELA:n maksamaan sairausvakuutuslain mukaiseen päivärahaan tai työkyvyttömyyseläkkeeseen.

Kela maksaa sairausvakuutuspäivärahaa yhteensä 300 arkipäivältä eli noin yhden vuoden ajan. Sairauspäiväraha-aika kuluu yleensä rinnakkain työnantajan maksaman sairausajan palkan kanssa, koska Kela maksaa päivärahan työnantajalle siltä osin, kun työnantajalla on velvollisuus palkan maksamiseen yli 10 päivän sairasloman ajalta. Näistä saa tarkempia tietoja KELAn sivuilta.

Työkyvyttömyyseläke tai kuntoutustuki?

Jos sairasloma jatkuu yli vuoden ja oikeus sekä työnantajan maksamaan sairausajan palkkaan että Kelan maksamaan sairauspäivärahaan on päättynyt, voi virkamiehellä tai työntekijällä olla oikeus työeläkelakien mukaiseen työkyvyttömyyseläkkeeseen tai kuntoutustukeen. Sitä haetaan siltä työeläkelaitokselta, jossa työnantaja on järjestänyt henkilöstölleen työeläketurvan. Valtionhallinnon palveluksessa olevien osalta hakemus tehdään Kevalle.

Jos virkamies tai työntekijä kykenee sairaudestaan huolimatta osa-aikatyöhön, voi kysymykseen tulla Kelan maksama osasairauspäiväraha tai työeläkelaitoksen maksama osatyökyvyttömyyseläke tai osakuntoutustuki.

Työkyvyn alenemisen perusteella mahdollisesti myönnettävistä eläkevaihtoehdoista saa tarkempia tietoja Kevan sivuilta.

Ammatillinen kuntoutus voi olla uuden alku?

Joissakin tilanteissa voi kysymykseen tulla myös työeläkelaitoksen tukema ammatillinen kuntoutus, jolla voidaan tukea henkilön sijoittumista hänen  terveydentilalleen paremmin soveltuvaan työhön. Suosituimpia ammatillisen kuntoutuksen muotoja ovat työkokeilu ja koulutus. Ammatillisen kuntoutuksen vaihtoehto on hyvä ottaa esille omalla työpaikalla esimiehen ja työterveyshuollon edustajien kanssa käytävässä verkostoneuvottelussa. Ammatillisen kuntoutuksen prosessista voi lukea tarkemmin Kevan sivuilta.

Mitä sitten, jos eläkettä ei myönnetäkään?

Jos työeläkelaitos hylkää työkyvyttömyyseläkehakemuksen sillä perusteella, että työkyvyn ei voida arvioida alentuneen eläkkeeseen oikeuttavalla tavalla ja jos työhönpaluu ei kuitenkaan onnistu, on syytä kirjautua välittömästi työ- ja elinkeinotoimistoon työttömäksi työnhakijaksi. Jos sopivaa työtä ei voi sitä kautta saada, on virkamiehellä tai työntekijällä tällöin oikeus saada työttömyysetuutta joko Kelalta tai työttömyyskassasta.

Työttömyysturvalain 3 luvun 3 §:n mukaan työnhakijalla,

  • joka on saanut enimmäisajan sairausvakuutuslain mukaista päivärahaa ja
  • jonka edelleen on katsottu olevan terveydellisistä syistä kykenemätön työhönsä,

on oikeus työttömyysetuuteen, jos hänen työkyvyttömyyseläkehakemuksensa on vireillä tai hylätty.

Jos työnhakija on työ- tai virkasuhteessa edellytetään lisäksi, ettei hänen työnantajallaan ole tarjota hänelle hänen työkykynsä mukaista työtä. Työnhakijalla, joka saa työnantajalta sairausajan palkkaa tai muuta vastaavaa korvausta kokoaikatyön perusteella, ei ole oikeutta työttömyysetuuteen.

Jos työ- tai virkasuhde siis on yhä voimassa, on työnantajalta syytä pyytää kirjallinen lausunto, että työnantaja ei voi tarjota terveydentilalle soveltuvaa työtä.

Päivitetty: 19.2.2016 ppi