Ei enää tulopoliittisia kokonaisratkaisuja

Viime vuosina Suomessa on saavu­tettu keskitetty sopimusratkaisu. Sitä ei ole enää haluttu nimittää tulopoliittiseksi kokonaisratkaisuksi eli tupoksi, vaan sille on annettu uusia nimiä. Raamiratkaisu oli vuonna 2011, työllisyys- ja kasvusopimus vuonna 2013 ja kilpailukykysopimus vuonna 2016.

Tämä on tarkoittanut sitä, että työmark­kinaosapuolten lisäksi sopimuksen tekoon on osallistunut maan hallitus. Nämä neuvottelut on käyty siten, että pöytään ovat istuneet työntekijäjärjestöjen joh­tajat sekä edustajat keskeisimmistä työn­antajajärjestöistä ja maan hallituksesta. Joulukuussa 2016 Elinkeinoelämän keskusliitto Ek teki sääntömuutoksen ja päätti, ettei se tee enää keskitettyjä sopimusratkaisuja. Jatkossa neuvottelu käydään alakohtaisesti.

Työmarkkinamallin lyhyt historia

Nykyisen suomalaisen työmarkkinamallin alkupisteenä voidaan pitää talvisodan aikana 23.1.1940 tehtyä Tammikuun kihlausta. Tässä kihlauksessa työnantajapuoli tunnusti ay-liikkeen ja molemmat työmarkkinaosapuolet tunnustivat työmarkkinajärjestelmän osaksi demokraattista yhteiskuntaa. Myös neuvotteluperiaatteesta päästiin sopimukseen, kun järjestöt totesivat valmiutensa ratkaista ristiriidat ensisijaisesti neuvotellen.

Tuopoliittisia sopimuksia on tehty vuodesta 1968 lähtien. Silloin solmittu ensimmäinen tulopoliittinen sopimus tunnetaan Liinamaa-sopimuksena. Tästä eteenpäin keskusjärjestöjen tekemät sopimukset ovat olleet keskeisessä asemassa Suomessa paitsi työehtojen myös talous- ja sosiaalipolitiikan osalta. Työmarkkinoiden neuvottelutoiminta nojaa osaltaan Kansainvälisen työjärjestön ILOn periaatteisiin. Niistä keskeisin on kolmikantaperiaate, mikä tarkoittaa työnantajajärjestöjen, ammattiyhdistysliikkeen ja maan hallituksen yhteistyötä ja neuvotteluja.

Neuvottelukierros 2017-2018

Työ- ja virkaehtosopimusneuvottelut alkavat

Miten toimii suomalainen työmarkkinajärjestelmä? Mistä sopimusneuvotteluissa on kyse? Mikä ero on tupolla, kikyllä ja työehtosopimuksella? Kuka niistä neuvottelujen kulusta vastaa?

Pardian sopimien työ- ja virkaehtosopimusten voimassaolo päättyy useimmilla sopimusaloilla tammikuussa 2018. Seminologien ja maaseudun neuvonta-alan sopimukset päättyvät jo vuoden 2017 puolella.

Missä mennään nyt?

Parhaillaan Pardian sopimusaloilla käynnistellään sopimuskierrosta viimeistelemällä muun muassa sopimustavoitteita, joita on saatu Pardian jäsenjärjestöitä. Yksityisillä aloilla on jo työskentelyä sekä varsinaisissa sopimuspöydissä että erilaisissa työryhmissä. Seminologien neuvotteluosapuolet tapasivat ensimmäistä kertaa 2. päivänä lokakuuta.

Pardian suurin sopimusala eli valtion virka- ja työehtosopimus etenee siten, että Pardian valtion sopimusalojen työryhmä eli VTR hio sopimustavoitteita jäsenjärjestöjen esittämiä sopimustavoitteita sellaiseen malliin, että valtion pääsopijat voivat käydä yhteisen keskustelun tavoitteista. Valtion ensimmäinen neuvottelutapaaminen on 20. marraskuuta.

 

Miten neuvottelut etenevät liittokierroksella?

Neuvottelut uusista työehtosopimuksista käydään suoraan työn­antaja- ja työntekijäliittojen kesken. Sopimusneuvottelut käynnistyvät yleensä jonkin verran ennen edellisen kierroksen sopimusten päättymistä. Niin tälläkin kertaa.

Neuvottelujen aluksi sopimusosapuolet esittävät omat tavoitteensa. Liittokierroksella jokainen sopimusala on oma kokonaisuutensa, joka itsenäises­ti neuvottelee niin palkankorotukset kuin muutkin työehtosopimusehdot. Vaikka liittokierroksella kukin sopimusala toimii itsenäisesti, yleensä useat alat odottavat päänavaajaa jostain isosta teollisuusliitosta.

Pääministeri Juha Sipilän hallituksen tavoitteena on ollut niin sanottu Suomen malli, jossa vientialat määrittelisivät palkkatason, jota muut alat eivät omissa neuvotteluissaan ylittäisi.

 

Valtion virka- ja työehtosopimusneuvottelut

Valtion yleisen virka- ja työehtosopimuk­sen neuvotteluosapuolet ovat Valtion työ­markkinalaitos työnantajapuolelta sekä Palkansaajajärjestö Pardia (STTK), Julkis­ten ja hyvinvointialojen liitto JHL (SAK) sekä Julkisalan koulutettujen neuvottelu­järjestö JUKO (AKAVA).

Valtion keskustason sopimusneuvotte­luissa keskeinen asema on valtion koordi­naatioryhmällä, johon kuuluvat edustajat Valtion työmarkkinalaitoksesta sekä edellä mainituista valtion pääsopijajärjestöistä.

Pardiaa koordinaatioryhmässä edustavat puheenjohtaja Niko Simola ja neuvottelu­johtaja Harri Sirén. Tarvittaessa koordinaatioryhmä perustaa eri asiakysymyksiin alatyöryhmiä.

Valtion yleisellä virka- ja työehto­sopimuksella sovitaan valtion ratkaisun kustannusraami. Siinä on määräykset koko valtionhallintoa koskevista sopimuksenva­raisista palvelussuhteen ehdoista ja niiden kehittämisestä samoin kuin mahdolliset neuvottelu- ja tarkastelulausekkeet.

Virastotaso

Virastokohtaisia eli paikallisia virka- ja työehtosopimuksia neuvottelevat virastot ja ammattiliitot. Pardian osalta useimmi­ten nämä sopimukset ovat Pardian nimissä. Käytännössä niistä neuvottelevat Pardian jäsenjärjestöt. Virastokohtaisia sopimuksia neuvoteltaessa henkilöstön edustajana on joko pääluottamusmies, luottamusmies, pardilainen luottamusmies tai Pardian asiamies.

Tarkentavilla virka- ja työehtosopi­muksilla sovitaan lähinnä palkkoja ja työ­aikoja koskevista erityiskysymyksistä, ja sopimukset hyväksyy valtiovarainminis­teriö. Virastokohtaisilla sopimuksilla on mahdollista ottaa sopimuksissa huomioon kunkin vi­raston omat erityispiirteet ja erityistarpeet. Näillä sopimuksilla voidaan myös täyden­tää yleistä virka- ja työehtosopimusta sen sisältämien sopimusaukkojen osalta. Toi­sin sanoen sellaisten asioiden osalta, joista yleisessä virka- ja työehtosopimuksessa ei ole sovittu.

Pardian valtion neuvottelu- ja sopimustoiminta >>

 

Pardian yrityssektorin työehtosopimusneuvottelut

Pardian yksityiset alat muodostuu 24 sopimusalasta. Alalla solmitaan 30 työehtosopimusta ja siellä työskentelee noin 10 000 jäsentä.

Pardian yksityissektori koostuu useista itsenäisistä sopimusaloista. Sopimukset neuvotellaan Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n jäsenliittojen kanssa. Näistä Pardian kannalta merkittävimmät ovat Palvelualojen työnantajat PALTA, Sivistystyönantajat sekä Sosiaalialan Työnantajat.

Työehtosopimuksia solmitaan seuraavilla yritys/sopimusaloilla: AaltoEE, Alko Oy, Airpro Oy, LTY-toimialojen yleinen tes, Certia Oy, Finavia Oyj, A-katsastus Oy, Kansallisgalleria, Kela, Tarkastusalan työehtosopimus, Inspecta Oy, Korjaamoalan toimihenkilöiden tes, Raskone Oy, Infra-alan toimihenkilöitä koskeva tes (Destia), Meritaito Oy, Millog Oy, Metsähallitus, Metsähallituksen metsäammattilaisten tes, Senaattikiinteistöt, Boreal kasvinjalostus Oy, VR Oyj, Siemenperunakeskus Oy, Neuvonta-alan runkosopimus tes, Keinosiemennysalan tes, Tay-palvelut Oy, Arctia Shipping Oy, testaus- ja laboratorioalan työehtosopimus, VTT Expert Services, Labtium Oy, VTT, yksityinen sosiaalipalveluala ja yliopistot.

Pardiassa yksityisiä aloja koordinoi vastavaa lakimies Ari Komulainen, joka on myös useammassa sopimuspöydässä neuvottelijana ja neuvottelijoina ovat myös lakimies Ira Kyntäjä, asiamiehet Pentti Ekola ja Mikko Äikäs. Tämän lisäksi neuvottelupöydissä on alakohtaisesti jäsenjärjestöjen nimeämiä neuvottelijoita.

Pardian yksityisten alojen neuvottelu- ja sopimustoiminta >>

Työmarkkinasanastoa

Euro- tai senttilinja

• kaikille palkansaajille sovittu euro- tai senttimääräiset korotukset prosentuaalisten korotusten asemasta

Järjestelyvara

• keskitetyissä ratkaisuissa sovittu palkan­korotuserä, jonka käytöstä sovitaan liitto­kohtaisesti tai yrityskohtaisesti

Keskitetty ratkaisu

• työmarkkinakeskusjärjestöjen palkois­ta ja muista työehdoista tekemä sopimus, jonka pohjalta jäsenliitot neuvottelevat omat työ- ja virkaehtosopimukset

Liittokierros

• ammattiliiton ja työnantajaliiton neuvot­telema ja sopima ratkaisu

Matalapalkkaerä

• keskitetyssä ratkaisussa määritelty pal­kankorotuserä, joka määräytyy alan ma­talapalkkaisuuden perusteella ja jonka tarkoitus on korottaa matalapalkka-alan ansioita suhteellisesti muita aloja enem­män

Naispalkkaerä

• keskitetyissä ratkaisuissa sovittu palkan­korotuserä, joka määräytyy alan naisval­taisuuden perusteella ja jolla pyritään tasoittamaan naisten ja miesten välisiä palkkaeroja

Palkka

• korvaus tehdystä työstä ja työhön käytetystä ajasta

Palkkausjärjestelmä

• sopimusalalla tai yrityksessä noudatetta­vat palkkausperiaatteet ja -määräykset

Prosenttilinja

• kaikille palkansaajille sovitaan suhteel­lisesti yhtä suuret korotukset

Päänavaussopimus

• neuvottelukierroksella ensimmäisenä solmittu työ- tai virkaehtosopimus

Sekalinja

• palkankorotuksesta sovitaan muodossa a senttiä, vähintään kuitenkin b prosenttia

Tulopoliittinen kokonaisratkaisu

• hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen sopimus talous-, tulonjako- ja sosiaalipoliittisista toimista

Yleiskorotus

• sopimuksessa sovittu sentti / euro- tai prosenttimuotoinen palkkojen korotus, joka maksetaan kaikille sopimuksen piiriin kuuluville

Päivitetty: 5.10.2017/rni