Elämän merkityksellisyys on onnea suurempaa

3.12.2018

Suomen kansaa on väitetty maailman onnellisimmaksi. Tutkija Arto O. Salosen mukaan onnen sijaan tulisi tavoitella elämän merkityksellisyyttä.

Ihmiskunta on etsinyt onnea koko olemassaolonsa ajan. Neuvoja onnen saavuttamiseen on vaikea antaa, koska onni on yksilöllistä ja useimmiten hetkellistä.

Toinen tuntee itsensä onnelliseksi menestyessään, toinen vaikkapa takkatulen ääressä.

Itä-Suomen yliopiston apulaisprofessori Arto O. Salonen toivoo, että ihmiset löytäisivät onnellisuuden sijaan merkityksellisyyttä elämäänsä.

– Kokemus elämän merkityksellisyydestä rakentuu vähän toisin kuin onnellisuus. Suomalaisilla ei ole elämässään parasta mahdollista merkityksellisyyden tunnetta, hän toteaa.

Merkityksellisyyden puutteesta kertovat esimerkiksi masentuneiden sekä yksinäiseksi itsensä kokevien suuri määrä.

– Kuuma peruna on, mistä saisimme entistä parempia syitä herätä uuteen päivään. Mikä saisi elämän kipinöimään voimallisemmin kuin aikaisemmin?

Onni on hetkellistä

Salosen mukaan onni ja onnellisuus lähtevät rakentuvat vertailusta muihin. Jos elämässä kokee asioiden menevän keskivertoa paremmin, siitä saattaa seurata onnen humaus.

– Seuraavana päivänä tämä humaus saattaa olla jo mennyttä, Salonen kertoo.
 Onni on Salosen mukaan itsekästä.

– Onnellisen ajatukset ovat minä, minä ja minä.

Onni ei professorin mielestä kuitenkaan ole harhaa. Kokijalleen se on todellinen, minä-lähtöinen kokemus.

– Mutta onnellisuus on heikko päämäärä. Se menee ja tulee, Salonen sanoo.

– Jos löydän hyviä syitä olemassa olooni, se on paljon enemmän kuin se, että koen aika ajoin olevani onnellinen.

Tekoja pyritään mittaamaan

Merkityksellisyyden tunne on suurempaa kuin onni. Merkityksellisyys on syy olla olemassa, Salonen väittää.

Hänen mukaansa onnen tunteen saa rakennettua kestävämmäksi, merkitykselliseksi, jos sen jakaa.

Suomessa onnen jakamista haittaa kilpailuyhteiskunta, jossa kaikkea yritetään mitata numeroin.

– Äärimmilleen viritetty kilpailullisuus aiheuttaa kateutta.

Salonen kertoo, että Kanadassa kansalaisten arvioima turvallisuuden tunne yhteisössä on arvioitu kolme kertaa suuremmaksi kuin kotitalouksien rahallinen vauraus.

– Kysymys on kansalaisten luottamuksesta yhteisöönsä, mikä on keskeinen hyvinvointia mittaava arvo.

Myös menneet sukupolvet ansaitsevat arvostuksen, sillä ne ovat välittäneet tärkeitä kulttuurillisia arvoja. Juuriensa tunteminen ja tunne kuulumisesta sukupolvien ketjuun on merkityksellistä.

– Tämä kytkös on meillä rikki, Salonen toteaa.

Rohkeasti omalle polulle

Vaatii uteliaisuutta ja rohkeutta astua uuteen, merkitykselliseen elämään. Salonen kannustaa oman, yksilöllisen polun etsimiseen.

– Omanäköisen elämän eläminen suurella sydämellä jättää yleensä poikkeuksellisen myönteistä jälkeä.

Uudet näkemykset voivat syntyä omista kokemuksista mutta myös keskusteluista toisten ihmisten kanssa. Ennakkoluulottomuus uusille näkökannoille ja hyväksyvä asenne myös itseään kohtaan saattavat avata uusia näköaloja. Salonen toteaa, että rohkeassa ajattelussa on uudistavaa ja maailmaa muuttavaa voimaa.

– Oikea suunta on olennaisempaa kuin vauhti, jolla elämässä edetään.

"Sitoudun hyvään joka päivä"

Jokainen voi olla ratkaisijan roolissa. Salonen on omien sanojensa mukaan päättänyt sitoutua hyvään jokapäiväisessä elämässä.

– Pohdin aktiivisesti, mitä tarvitaan enemmän ja mitä vähemmän hyvän elämän elämiseksi. Suosin kotimaisia tuotteita, sillä haluan tukea maamme elinvoimaisuutta.

Maailmaan voi Salosen mukaan kytkeytyä muutenkin kuin ihmissuhteiden kautta. Hän kannustaa huolehtimaan ympäristöstä, kasveista ja eläimistä. Luonnossa voi kokea olevansa osa jotakin itseään suurempaa.

Jokainen voi kokea merkityksellisyyttä rakentamalla omalta osaltaan parempaa tulevaisuutta jälkipolville.

– Käytännössä tämä voi olla kohtuullista ja todellisiin tarpeisiin keskittyvää kuluttamista mielihalujen sijasta. Tulevien sukupolvien elämän mahdollisuuksien varmistaminen on kuukausi kuukaudelta tärkeämpää, Salonen toteaa.

Teksti UP/Mika Peltonen