Luottaako vai ei? Eläkekeskustelu kuplii ja porisee

13.4.2018

Eläke? Melko kaukana sumuisessa tulevaisuudessa, tuntuu ehkä parikymppisestä. Ja kenties sitä ei edes saa. Mitä eläkkeitä koskevasta keskustelusta sanovat Allianssin ja Telan edustajat?

- Nuorten elämään liittyy nyt todella paljon epävarmuutta. Määräaikaiset ja silppumaiset työsuhteet ovat nuorilla yleisiä, tulot ovat pienemmät kuin edeltävällä sukupolvella, aloittaa nuorisoalan kattojärjestö Allianssi ry:n puheenjohtaja Elisa Gebhard.

- Nuoret ovat kymmenen viime vuoden aikana kasvaneet sellaiseen puheeseen, että kaikesta leikataan. Hyvinvointiyhteiskuntaan ei oikein luoteta. Lisäksi työikäisten määrä Suomessa vähenee ja hoivamenot kasvavat, Gebhard pohtii.

Leikkauspuhe on alkanut vaikuttaa. Nuoret eivät tunnu luottavan saavansa itse eläkettä sitten kaukana tulevaisuudessa. Tämä ilmenee mm. Eläketurvakeskuksen (ETK) Eläkebarometri-selvityksestä.

Oikeudenmukaisuus iso kysymys

Allianssi on yhdessä muiden nuoriso- ja opiskelijajärjestöjen kanssa ollut viime vuosina aktiivisesti mukana keskusteluissa työeläkkeistä. Työeläkejärjestelmän sisältä keskusteluja seuraa mm. erityisasiantuntija Janne Pelkonen Tela ry:stä. Tela on laissa määriteltyä työeläketurvaa hoitavien työeläkevakuuttajien etujärjestö. Se tekee tiivistä yhteistyötä Allianssin sekä muiden nuoriso- ja opiskelijajärjestöjen kanssa.

Isoja kysymyksiä eläkekeskustelussa ovat reiluus ja oikeudenmukaisuus sukupolvien kesken sekä se, kenen ääni kuuluu ja ketä kuunnellaan.

Sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus on tärkeä näkökulma eläkekeskusteluun myös Telalle. Kestävyyskulmaa käydyssä keskustelussa Pelkonen sanoo seuraavansa hieman hämmentyneenä.

- Merkittävä eläkeuudistus tuli voimaan vasta 2017. Koko työeläkejärjestelmä on nyt ensimmäistä kertaa rahoituksen kestävyyden osalta suhteellisen tasapainossa. Uudistusta valmisteltiin perusteellisesti. Eläketurvakeskus laski vaikutuksia esimerkiksi eri sukupolvien näkökulmasta.

-Ymmärrän hyvin, että finanssi- ja velkakriisi kasvattivat sukupolvien kuilua koko Euroopassa. Epäilemättä tämä heijastuu myös tulevaisuuden odotuksiin.

Nuoret hyötyivät eläkeuudistuksesta, jatko huolettaa

- Eläkeuudistuksesta hyötyvät 1990-luvulla syntyneet ja sitä nuoremmat, mikä on harvinaista monien EU-maiden uudistuksiin verrattuna. Tosin töitä on tehtävä pidempään, että hyödyn saa, Pelkonen toteaa.

Ehkä asian ydin onkin tässä: jos oma ja tuttavapiirin kokemus on se, että työelämä on epävarmaa ja silppua, miten uskaltaa luottaa järjestelmään, jonka perusta on vuosikymmenien suhteellisen tasainen työelämä? Kun samaan aikaan vielä puhutaan, miten tekoäly mullistaa työelämää seuraavina vuosikymmeninä.

Elisa Gebhard viittaa samaan:

- Meidän järjestelmä on tietyillä mittareilla ihan hirveän toimiva ja hyvä, mutta jatko ja siihen liittyvä epävarmuus huolettavat. Järjestelmän tuotto ja jaettavissa olevien varojen määrä riippuu kuitenkin monista tekijöistä, kuten työllisyyden kehityksestä.

Maksetut maksut tuplana takaisin

Elisa Gebhard nostaa esiin kolme kipupistettä Allianssin näkökulmasta: nuoret maksavat suurempia eläkemaksuja kuin menneinä vuosikymmeninä on maksettu, nuoret pääsevät myöhemmin eläkkeelle ja heidän eläkkeensä tulevat aikanaan olemaan pienempiä.  

- Totta on, että 1940‒1950-luvuilla syntyneet saavat paljon suuremman hyödyn kuin me nuoremmat. He saavat maksunsa suunnilleen 3‒5-kertaisena takaisin. Tämä johtuu varsinkin pienemmistä eläkemaksuista historiassa, Pelkonen myöntää. Mutta: - Suunnilleen 1970-luvulta lähtien kaikille ikäluokille alkaa olla sama tuotto, hieman yli 2 % vuodessa. Se tarkoittaa, että maksetut maksut tulevat noin kaksinkertaisena takaisin. Riskittömänä todellisena tuottona se on minusta kohtuullisen hyvä, Pelkonen huomauttaa.

- Eläkejärjestelmää on ylipäätään pitkin matkaa tuunattu vastaamaan maailman muutoksia. Työeläkkeiden rahoitusta ja etuuksien riittävyyttä arvioidaan aika ajoin pitkälle tulevaisuuteen. Se on hyvin tärkeää.

Eläkeaika pitenee, kun elinikä pitenee

Ihmisten odotettavissa oleva elinikä on pidentynyt viime vuosikymmeninä noin kaksi vuotta vuosikymmenessä. Naiset ehtivät olla eläkkeellä keskimäärin lähes 25 vuotta, miehet 20 vuotta. Vuonna 2050 poikalapsen arvioidaan elävän lähes 86-vuotiaaksi, tytön 89-vuotiaaksi, kertovat Eläketurvakeskuksen ennusteet.  

- Jos vanhempi on syntynyt 1956 ja hänen lapsensa 1986, lapsen olisi työskenneltävä kuutisen vuotta pidempään kuin vanhempansa, että hän pääsisi karkeasti samaan eläketasoon, Pelkonen havainnollistaa.

Tämä luo monille epäluottamusta.

Pyhiä asioita vain maksussa olevat eläkkeet

Elisa Gebhard myöntää, että monia asioita on jo tehty.

- Oli esimerkiksi hyvä, että eläkeikää nostettiin. Ilman sitä tilanne olisi aika paljon pahempi.

- Kyse onkin tulevaisuudesta. Kun pyhä asia on, että maksussa oleviin työeläkkeisiin ei kajota, vaihtoehto on kajota tulevaisuuden eläkkeisiin. Näin epävarmuus ja epätasa-arvo eri sukupolvien välillä kasvavat, Gebhard maalaa.

Perustuslain omaisuudensuojan katsotaan turvaavan maksussa olevia eläkkeitä.

- Allianssi ei tietenkään kannata sitä, että pienituloisilta eläkeläisiltä leikataan. Jos eläkkeellä ei tule toimeen, muu sosiaaliturva joutuu tulemaan vastaan, ja se on plusmiinusnolla-tilanne. Järjestelmän kestävyydestä pitää kuitenkin voida keskustella, Gebhard toivoo.

Mitä tähän vastataan työeläkejärjestelmän puolelta?

- Keskustelu riskinjaosta on tarpeen. Keinoja on hyvin erilaisia teknisistä ratkaisuista puhtaasti poliittisiin. Jos luvatun työeläkkeen omaisuudensuoja kuitenkin halutaan rikkoa, peli on auki. Nykyisten eläkeläisen turvattomuus kasvaisi, mutta niin kasvaisi tulevienkin eläkeläisten. Myös he ottaisivat leikkaukset aikanaan vastaan, Pelkonen vastaa.

Entä mitä nuori saa? 

Janne Pelkonen haastaa katsomaan kuvaa myös toisesta suunnasta, saamapuolelta. Mitä nuori aikanaan saa?

- Ansioperusteisen, koko loppuelämäksi taatun vakuutuksen, joka turvaa toimeentulon ja mahdollistaa jonkinlaisen kuluttamisen. Suoritus on elinikäinen, vaikka eläisit satavuotiaaksi. Jos olet pitkäikäinen, saat huomattavasti enemmän mitä maksat sisään, Pelkonen painottaa.

Eläkkeet ovat ylipäätään aina kalliita. Elämiseen noin neljännesvuosisadan ajan työuran jälkeen tarvitaan paljon rahaa.

Tehdäänpä laskuharjoitus. Vuonna 2016 kokonaiseläke oli ETK:n mukaan keskimäärin 1623 euroa. Jos eläkeläisemme on jäänyt vanhuuseläkkeelle normaalisti, hän on syntynyt 1953. Jos ajatellaan, että hän eläisi 78-vuotiaaksi, hän olisi eläkkeellä 15 vuotta. Sinä aikana hänelle maksettaisiin eläkkeitä kaiken kaikkiaan 292140 euroa, jos mitään indeksikorotuksia ei otettaisi huomioon. Arvio on varovainen, sillä tätä nykyä eläkkeellä ollaan keskimäärin yli 20 vuotta.

Hard core -tyylin riskien jakoa

- Meikäläinen järjestelmä on kollektiivista riskien jakoa, oikein hard core -tyylillä. Kaikki, jotka saavat palkkaa, ovat samassa vakuutuspoolissa. Tässä Suomi on ainutlaatuinen. Muualla on aina monen kerroksen väkeä, Janne Pelkonen sanoo.

Yhteinen riskinjako on tietysti vahvasti sidoksissa siihen, että työmarkkinat toimivat ja työtä tehdään. Jos siihen ei usko, on vaikea luottaa työeläkejärjestelmäänkään.

- Kertymisestä voidaan puhua myös nuorten näkökulmasta, Elisa Gebhard huomauttaa. -Voidaan puhua myös epätyypillisen työsuhteiden yleistymisestä, ja siitä, että kenelle niitä kertyy.

Realismia ja vaikuttamista

Sukupolviasioista pitää ehdottomasti keskustella. Tärkeintä olisi, että keskustelu ylittäisi eri ikäryhmien edunvalvonnan rajat, Janne Pelkonen sanoo.

- Pitää olla realistinen, mutta ei ole aihetta maailmanlopun meininkiin. Yksilön etuuksien ja järjestelmän kannalta talouskasvu ja työllisyys ratkaisevat pitkällä aikavälillä paljon, Pelkonen toteaa.

Elisa Gebhard uskoo, että seuraavissa eduskuntavaaleissa, huhtikuussa 2019, eläkkeistä tulee iso teema. Siihen keskusteluun tarvitaan mukaan myös nuoria. Samoin äänestämään.

- Puheella pitäisi valaa myös toivoa ja tarjota ratkaisuvaihtoehtoja. Kaikkihan on arvovalintoja, valintoja jostain pois tai johonkin. Ne pitää vain tehdä näkyviksi.

Eläkepolitiikka on myös nuorten asia – jopa enemmän kuin eläkeläisten.

Teksti: Riitta Gullman

Kuva: Jussi Jääskeläinen

 

Suomen nuorisoyhteistyö Allianssi
Nuorisotyön valtakunnallinen palvelu- ja vaikuttajajärjestö

Allianssin edunvalvonnan ja vaikuttamistyön tavoitteena on maailma, jossa nuoret voivat hyvin ja sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus toteutuu. www.allianssi.fi 
Työeläkevakuuttajat TELA

Lakisääteistä työeläketurvaa hoitavien työeläkevakuuttajien etujärjestö. Perustehtävänä on työeläkejärjestelmän vahvistaminen ja alan toimintaympäristöön vaikuttaminen. www.tela.fi