YHL: Pienen viraston sulauttaminen aiheuttaa suuren laskun

13.9.2017 Valtio

Virsu-työryhmän keskushallinnon virastorakenneselvityksessä lanseerattiin ajatus, että Varastokirjasto, jonka palveluksessa on 24 työntekijää, on liian pieni yksikkö toimiakseen itsenäisenä virastona. Raportissa esitetään sen yhdistämistä Kansalliskirjastoon.

Helsingin yliopisto on asettanut reunaehdon Varastokirjaston siirtämisestä Kuopiosta Mikkeliin, että se hyväksyisi kirjaston sulauttamisen Kansalliskirjastoon, mutta taloudelliset näkökohdat eivät tue ehtoa.

Virsu-raportissa katsotaan, että viraston hallinnollinen yhdistäminen voidaan tehdä riippumatta siitä, missä Varastokirjaston toimitilat sijaitsevat. Muutos siirtäisi Varastokirjaston valtion talousarviotalouden ulkopuolelle. Varastokirjaston tilojen vuokrasopimukset jatkuvat 2020-luvulle.

Valtioneuvoston ehdotuksessa valtion toimitilastrategiaksi 2020 esitetään, että "Myös toimitiloja koskevissa ratkaisuesityksissä vaihtoehtojen seuraukset tulee arvioida läpinäkyvästi valtioyhteisön ja koko valtiontalouden näkökulmasta." Pitkin 2000-luvun alkupuolta Helsingin yliopisto on torjunut kirjastojen yhdistämisen kustannussyistä. Nyt yliopisto on asettanut reunaehtoja, jotka sysäävät kulut valtiolle.

Virsu-raportissa on muitakin virastojen yhdistämismahdollisuuksia, esimerkiksi sulauttaminen ja uuden viraston perustaminen. Yliopistojen ja tutkimusalan henkilöstöliitto YHL esittää, että näistä vaihtoehdoista voitaisiin harkita Varastokirjaston liittämistä Näkövammaisten kirjasto Celiaan niin sanottua emovirastomallia noudattaen. YHL:n mielestä Varastokirjaston siirto pois Kuopiosta heikentää maan tasapainoista alueellista kehitystä eikä tue työllisyyttä maan eri osissa. Tältä osin hanke on ristiriidassa myös alueellistamislainsäädännön (362/2002) kanssa.

Varastokirjaston toiminta on tehokasta ja asiakkaat ovat tyytyväisiä. Kompromissiesitys voisi olla myös hallinnollinen yhdistyminen Kansalliskirjastoon, mutta Varastokirjasto pysyisi Kuopiossa. Tässä tapauksessa Varastokirjasto tilivirastona lakkaisi, mutta tilakustannukset olisivat huomattavasti pienemmät kuin Mikkeliin muutettaessa.

Eniten tämän asian käsittelyssä YHL:ää ihmetyttävät menettelytavat. Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmä perustettiin valmistelemaan suoraan hallituksen esitystä Varastokirjaston yhdistämisestä Helsingin yliopiston yhteydessä toimivaan Kansalliskirjastoon. Epäselvää on, missä päätös tästä yhdistämisestä on tehty. Henkilöstö, joka on kärsivällisesti odottanut milloin asiaa ryhdytään käsittelemään, otettiin vasta nyt työryhmään mukaan. Työskentelyaikataulu on nopea, joten onko asian käsittelyyn enää mitään tosiasiallisia mahdollisuuksia vaikuttaa. Olisi mielenkiintoista myös tietää, onko henkinen ja poliittinen päätös asiassa jo tehty ja käsitelläänkö muita vaihtoehtoja enää lainkaan.

Pienen sulauttaminen suureen aiheuttaa suuren laskun ja suurimman osan siitä maksaa henkilöstö. Henkilöstön siirtymishalukkuutta kysytään vasta, kun heillä ei työpaikkansa säilyttämisen vuoksi ole mahdollisuutta vastata kieltävästi.

– Tekeekö valtio heille tarjouksen, josta ei voi kieltäytyä, kysyy YHL:n puheenjohtaja Satu Henttonen.

Yliopistojen ja tutkimusalan henkilöstöliitto YHL edustaa pääasiassa yliopistojen muuta kuin opetus- ja tutkimushenkilöstöä. Liiton jäsenmäärä on noin 5500. YHL:n jäseniä työskentelee myös Suomen Akatemiassa, Opetushallituksessa, Unigrafiassa, AaltoEE:ssä, Varastokirjastossa, Yliopistojen palvelukeskus Certiassa ja Pelastusopistossa. YHL on Palkansaajajärjestö Pardian suurimpia jäsenliittoja ja sen keskusjärjestönä toimii STTK.

 

Satu Henttonen, puheenjohtaja
Yliopistojen ja tutkimusalan henkilöstöliitto YHL ry
p. 040 524 9199
satu.henttonen(at)yhl.fi

Varastokirjasto

Kuopiossa sijaitseva Varastokirjasto on opetus- ja kulttuuriministeriön alainen valtakunnallinen kirjasto, joka palvelee maamme tieteellisiä, yleisiä ja muita kirjastoja. Varastokirjaston tehtävä on vastaanottaa ja säilyttää suomalaisista kirjastoista siirrettävää aineistoa sekä asettaa se tarvitsijoiden käyttöön.

Lailla ja Asetuksella Varastokirjastosta säädetään kirjaston toiminnasta, tehtävästä ja kotipaikasta (Laki 1078/1988 ja Asetus 94/1992). Itsenäinen asema on taannut kirjaston toiminnan taloudellisuuden tehokkuuden, sekä palvelun nopeuden ja ketteryyden.

Vuodesta 1989 toimineessa Varastokirjastossa on tällä hetkellä noin 95 hyllykilometriä painettua aineistoa, joka karttuu maamme kirjastojen toimesta 3–5 hyllykilometriä vuodessa. Kokoelma on vapaasti ja maksuttomasti käytettävissä. Lainaustapahtumia vuosittain on noin 102 000. Kirjastossa työskentelee 19 kirjastoammattilaista; vuosibudjetti on 1,7 M€.