STTK:n Palola: Syksyn työmarkkinakierroksen tuettava myönteistä talousnäkymää ja työllisyyttä

19.6.2017

STTK:n puheenjohtaja Antti Palola toteaa kesäkirjeessään, että kevät ja alkukesä olivat tänä vuonna poikkeuksellisen viileitä. Oikeastaan ainoa asia, joka kalenterin ohella on muistuttanut meitä kesästä, on ollut valon lisääntyminen.

Oma suosikkini vuodenajoista on ehdottomasti kevät, vaikka innokas hiihdon harrastaja olenkin. Mikään ei ole mukavampaa kuin huomata valon lisääntyvän, päivän pitenevän, luonnon heräävän ja muuttolintujen palaavan.

Parin päivän kuluttua on kesäpäivänseisaus, aurinko pohjoisimmillaan ja päivä pisimmillään. Viikonloppuna koittaa juhannus, joten nyt nautitaan täysillä kesästä. Unohdetaan, että kohta päivä alkaa taas lyhetä ja yö pidentyä.

***

Alkukesän ehdoton poliittinen kohokohta osui viime viikkoon. Poliittinen näytelmä sisälsi vauhtia ja vaarallisia tilanteita enemmän kuin tarpeeksi. Politiikan ”hevijuuseritkin” saivat nopeista käänteistä lähes yliannostuksen puhumattakaan kaltaisestani kohtuukäyttäjästä.

Viikko oli varmasti myös valtiotieteilijöille ja politiikan toimittajille koko vuoden kohokohta. En ihmettelisi, jos vuoden lehtikuvaksi valitaan pääministeri Juha Sipilä lentokoneen ohjaimissa kiidättämässä hallituksen eroilmoitusta presidentille tai sitten surullisen hahmon ritari, ulkoministeri Timo Soini istumassa yksin Kultarannan puiston penkillä - suremassa perustamansa puolueen kohtaloa tai sitten ihan vaan suunnittelemassa politiikan kesän Suurinta Pamausta.

***

Kesän jälkeen edessä on työmarkkinakierros. Keskusjärjestöt eivät enää istu pöydässä, jossa päätetään suomalaisen työn hinnasta. Keskitetyistä palkkaratkaisuista on luovuttu – ainakin toistaiseksi – ja edessä on normaali liittokierros.

Liitot sopivat työn hinnan omissa neuvotteluissaan. Keskusjärjestön rooli on tukea liittoja, löytää mahdollisia yhteisiä tavoitteita ja koordinoida liittojen neuvottelutoimintaa.

STTK:n hallitus hyväksyi viime viikolla syksyn liittokierroksen yhteiset laatutavoitteet, joita edistämme toimialakohtaisissa neuvottelupöydissä. Tavoitteemme ovat: sopimuskausien päättymisten yhtenäistäminen, henkilöstön edustajien aseman parantaminen sekä osaamisen, työhyvinvoinnin ja jaksamisen edistäminen kaikilla työpaikoilla.

Keskeisiin tavoitteisiimme kuuluu myös palkkatasa-arvon edistäminen. Tiedämme, että se on liittokierroksella haasteellista, mutta ei mahdotonta, jos tahtoa löytyy.

Tilanne ei ole liitoille uusi tai ihmeellinen. Liitot osaavat neuvotella, tuntevat vastuunsa ja tietävät, että jatkossakin palkat, verot ja maksut muodostavat kivijalan talouskasvulle, yritysten menestymiselle, yritysten kilpailukyvylle, palkansaajien ostovoimalle ja hyvinvointipalvelujen rahoitukselle.

Kilpailukykysopimusta neuvoteltaessa syntyi uusi työmarkkinakäsite: Suomen malli. Rakas lapsi sai monta nimeä - milloin puhuttiin vientivetoisesta työmarkkinamallista, milloin kokonaan uudesta työmarkkinamallista. Oli nimi mikä tahansa, aina se on suomalainen tapa hoitaa asioita neuvottelemalla.

Uutta mallia valmisteltiin alkuvuoden aikana lähinnä vientiteollisuusliittojen toimesta. Mikä meni pieleen, kun mallia ei saatu työmarkkinaratkaisujen pohjaksi? Syy on yksinkertainen: Valmistelutyö tehtiin liian suppeassa piirissä ilman toimialarajat ylittävää vuoropuhelua. Malliin sitoutuminen ja sen tunnustaminen jäi haaveeksi.

Syksyn neuvottelukierroksella Suomen malli toteutunee ratkaisuna, joka ottaa huomioon talouskasvun, työllisyyden, yritysten kilpailukyvyn, julkisen talouden ja palkansaajien ostovoiman. Kierroksella sovitaan varmasti palkankorotuksista, jotka ovat merkittävästi suurempia kuin viimeisten vuosien maltilliset korotukset - puhumattakaan kilpailukykysopimuksen pyöreästä nollasta.

Kannattaa silti muistaa, että nimelliskorotuksia tärkeämpää on palkansaajan ostovoiman kasvu. Ruokakori maksetaan euroilla, ei prosenteilla.

Työmarkkinapolitiikan ja hallituksen talouspolitiikan yhteensovittaminen on tärkeää. Aiemmin se tehtiin keskusjärjestöjen ja hallituksen välisillä ratkaisuilla, jotka olivat osa suurempia kokonaisratkaisuja. Tulevalla kierroksella jää nähtäväksi, missä vuoropuhelu nyt käydään ja kenen toimesta.

Hallitus haluaisi varmasti ennen alkusyksyn budjettiriihtä tietää palkkaratkaisujen tason ja työmarkkinajärjestöt puolestaan ennen palkkasopimusten tekoa hallituksen veroratkaisut.

On tärkeää, että työmarkkinakierros ei vaaranna myönteiseksi muuttunutta talousnäkymää ja parempaan suuntaan kehittynyttä työllisyyttä. Rajojemme ulkopuolella on aivan riittävästi meistä itsestämme riippumattomia uhkakuvia. Siksi on tärkeää, että hoidamme kuntoon asiat, jotka ovat omissa käsissämme.

Asiat eivät ole koskaan niin huonosti etteikö niitä riitelemällä vielä huonommaksi saa.

***

Toivotan kaikille oikein hyvää, rentouttavaa ja toivottavasti myös aurinkoista kesää.

 

Antti

P.s. Katso myös video