Kela: Perhevapaamallit äitien puntarissa

19.5.2017

Kela kysyi pienten lasten äitien mielipiteitä perhevapaiden uudistamisesta. Suosituimmaksi vaihtoehdoksi osoittautui 6+6+6-malli, jossa yksi vanhempainvapaajakso on varattu äidille, yksi isälle ja yksi vanhempien kesken vapaasti jaettavaksi.

Nykyisen järjestelmän ongelmiksi on nostettu muun muassa kotihoidontukijärjestelmän ylläpitämät äitien pitkät poissaolot työelämästä, hoivan ja perhevapaista johtuvien työurakatkosten kohdentuminen pääosin naisille, heikot mahdollisuudet työelämän ja lapsenhoidon yhdistämiseen ja järjestelmän jäykkyys.

Alun perin THL:n (Salmi 2010) esittelemä 6+6+6-malli on lyhyen ajan sisällä saanut rinnalleen useita kilpailevia ehdotuksia perhevapaiden uudistamiseksi. Hallituspuolueista omat perhevapaaohjelmansa ovat julkistaneet kokoomus (Orpo ym. 2017) ja keskusta (2016), ja oppositiopuolueista muun muassa vihreät (2016)  ja SDP (2017).

Myös työmarkkinajärjestöt ovat olleet aktiivisia keskustelussa perhevapaista. EK (Oksala 2017) julkisti perhevapaamallinsa alkuvuodesta, ja kokoomuksen malli on hyvin lähellä alun perin SAK:n kehittelemää ehdotusta (SAK 2016).

Perhevapaiden uudistamiselle löytyy siis selvästi poliittista tahtoa.

Perhevapaiden uudistaminen teemana Kelan Äitiyspakkauskyselyssä 2017

Huhtikuun puolivälissä sähköisesti toteutettu kysely suunnattiin 2 400 satunnaisesti valitulle äidille, joilla on (ainakin) yksi 6 kuukauden – 1,5 vuoden ikäinen lapsi. Kysely kohdistettiin siis niille perheille, joita myös mahdolliset päätökset perhevapaiden uudistamisesta omakohtaisesti koskettaisivat.

Koska erilaiset perhevapaamallit eivät edes asiantuntijoille avaudu helposti, malleja havainnollistettiin vastaajille visuaalisesti. Kunkin mallin kohdalla mainittiin ansiosidonnaisen perhevapaan pituus, äidin ja isän kiintiöt, mahdollisen vanhempien kesken jaettavan vapaan pituus, hoitorahakauden maksimipituus, lapsen ikä kotihoidon päättyessä ja hoitorahan taso verrattuna nykyiseen kotihoidon tukeen.

6+6+6 ja valinnanvapaus saavat äideiltä eniten kannatusta

Kyselyn tulosten alustavan analyysin perusteella pienten lasten äidit kannattavat selvästi eniten ns. 6+6+6-mallia. 67 % vastaajista kannattaa kyseistä perhevapaamallia vahvasti tai jossain määrin.

Toiseksi eniten kannatusta saavat SDP:n ja vihreiden perhevapaamallit. SDP:n perhevapaamallia kannattaa vähintään jossain määrin lähes puolet vastaajista (48 %) ja vihreiden mallia 40 % vastaajista.

Selvästi ankarimman tuomion pienten lasten äideiltä saa EK:n malli: yli puolet vastustaa kyseistä mallia vahvasti, ja lähes 80 % vastustaa mallia vahvasti tai jossain määrin.

Myöskään kokoomuksen perhevapaamalli ei saa pienten lasten äideiltä juuri kannatusta: 55 % vastanneista vastustaa mallia vahvasti tai jossain määrin, ja vain 20 % kannattaa mallia.

6+6+6-mallin suosio kasvanut selvästi

Kela ja THL selvittivät 6+6+6-mallin kannatusta edellisen kerran Perhevapaat-väestökyselyssä vuonna 2013. Tuolloin 2—3-vuotiaiden lasten äideistä ainoastaan 26 % kannatti siirtymistä kyseiseen malliin, ja jopa 58 % vastusti mallia.

Näyttäisi siis siltä, että ainakin silloin kun 6+6+6-mallia vertaillaan muihin perhevapaamalleihin, sen kannatus on vajaassa viidessä vuodessa aiempaan nähden selvästi vahvistunut.

On mahdollista, että juuri 6+6+6-mallin kannatuksessa näkyy alkuvuoden aikana käyty keskustelu perhevapaiden uudistamisesta. Kyseinen malli nostetaan keskustelussa usein vahvasti esiin sekä referenssinä nykyiselle järjestelmälle että muille ehdotuksille.

Kyseinen perhevapaamalli on siis vastaajille kenties uudempia ja vähemmän julkisuudessa olleita malleja tutumpi, mikä saattaa nostaa mallin kannatusta.

Minkälaisia tekijöitä sitten on EK:n mallin saaman murskatuomion taustalla? Saattaa olla, että vastauksissa heijastuu EK:n malliin sisältyvä vanhempien vapaiden tiukempi kiintiöittäminen. Malli on nimittäin ainoa, joka ei sisällä ansiosidonnaista vapaajaksoa, jonka vanhemmat voivat jakaa keskenään haluamallaan tavalla. Lisäksi ansiosidonnaisen vapaan jälkeinen hoitovapaa on EK:n mallissa muita lyhyempi, eikä malli sisällä mahdollisuutta kasvattaa vapaan kestoa esim. puolittamalla etuutta.

Kyselyn tulosten tarkempi analyysi tarjoaa tähän ja moneen muuhun perhevapaiden uudistamista koskevaan kysymykseen vastauksia myöhemmin tämän vuoden aikana.

Lähde: http://blogi.kansanelakelaitos.fi/arkisto/3854

Kuva: Hanna Tarna, Kelan julkaisu- ja tietopalveluryhmä