Väitöstutkimus: Kurinalainen johtaminen ja sovittujen asioiden seuranta luo luottamusta

18.5.2017

Tuore Itä-Suomen Yliopistossa julkaistava Kirsti Malkamäen väitöstutkimus tuo esille, että tavoitteiden ja sovittujen asioiden seurannalla saadaan luottamusta sekä sitä kautta myös tuloksia.

- Helposti ajatellaan, että seuranta luo epäluottamusta, mutta tutkimus todistaa asian olevan toisin. Pelisääntöjen on oltava yhteisiä ja kaikkien tiedossa ja niiden toteutumista on seurattava. Kun toimitaan johdonmukaisilla periaatteilla, jokainen voi luottaa johtajuuteen, korostaa Malkamäki.

- Jos seurantaa ei tapahdu ja johtaminen on epäjohdonmukaista vesittyy sovittujen asioiden merkitys ja luottamus häviää. 

Joskus villi vapaus välillä ottaa vallan organisaatiossa. Tätä Malkamäki ei suosittele. Esimerkkinä, jos yksi vahvaluonteinen alainen, saa luvan sooloilla ja rikkoa pelisääntöjä, tämä ei tee hyvää yhteishengelle ja vähentää muiden suorituskykyä. Malkamäen tutkimus tuo uutta tietoa kurinalaisesta johtamisjärjestelmään perustuvasta johtamisesta ja vuorovaikutusmenettelyiden merkityksestä yhteistyössä ja luottamuksen kehittymisessä.

Luottamus on hyvän johtamisen ominaispiirre ja voimavara, joka parantaa yrityksen suorituskykyä. Sen merkitys korostuu entisestään, kun työelämän epävarmuustekijät lisääntyvät. Tutkimus osoittaa, että läpinäkyvä johtamisjärjestelmä on avainasemassa, kun muutoksen johtamista ja yhdenmukaisia johtamiskäytäntöjä tukevalla valvonnalla halutaan vahvistaa luottamusta organisaatiossa.

Läpinäkyvyys tuo luottamusta, kun päätökset tehdään johdon linjausten mukaisesti eikä yksittäisten henkilöiden näkemyksiin ja olemassa oleviin käytäntöihin perustuen. Näin myös muutoksen johtaminen mahdollistuu, uskoo Malkamäki. Yhdenmukaisilla pelisäännöillä toimiminen parantaa yksikön tai organisaation suorituskykyä.

- Työntekijöiden on tiedettävä, mitä halutaan ja mitä seurataan. Henkilöstölle annettujen ohjeiden tulee olla selkeitä ja niitä tulee olla kohtuullinen määrä. Henkilöstölle on jätettävä kuitenkin tilaa ajattelulle ja soveltamiselle, jatkaa Malkamäki.  

Oikeudenmukainen mittaaminen ja läpinäkyvä valvonta

Luottamusta rakentavat sellaiset valvontamenettelyt, jotka edistävät työssä onnistumista ja tuloksen tekemistä. Muutoksen johtamisessa hyödyllisiksi työvälineiksi koetaan oikeudenmukainen, läpinäkyvä mittaaminen ja läpinäkyvät valvontamenettelyt.

- Epätarkoituksenmukaisen tarkka ohjeistus ja valvonta aiheuttavat tehottomuutta ja jäykistymistä. Mikromanagerointi eli ylitarkka ohjeistaminen syö työntekijän oma-aloitteisuutta. Kun mikromangeroidaan, työntekijä pyrkii toimimaan annettujen ohjeiden mukaisesti sanktoiden pelossa, kertoo väitöskirjan tekijä Malkamäki.

- Se vie tekemisestä työniloa rentouden ja työn ilon ja uhkana on jäykkä ja byrokraattinen organisaatio, jossa ilmapiiriongelmat ja pelolla johtaminen muhii. Tällaisissa työpaikossa ei suorituskyky riitä parhaaseen mahdolliseen.

Malkamäki korostaa myös sitä, että henkilöstöä tulee kuulla aidosti ja muistaa, että työntekijöiden palautteeseen annetaan vastapalaute. Jos palautteeseen ei reagoida, se aiheuttaa epäluottamusta eikä ole siis suositeltavaa.

Suuren organisaation johtaminen ei voi perustua pelkästään henkilöiden väliseen luottamukseen. Ei-henkilöityvä luottamus tukee henkilöiden välistä luottamusta. Luottamuksen rakentaminen ja ylläpitäminen vaativat henkilöstä riippumattomia, organisaation sisäisiä toimintamalleja ja numeerisia tavoitteita, jotka muodostavat perustan henkilöiden ja eri yksiköiden väliselle yhteistyölle ja luottamukselle. Johtamisjärjestelmä kuvaa ja määrittelee, mitä luottamuksenarvoinen toiminta organisaatiossa käytännössä tarkoittaa. Yhdenmukaiset odotukset sekä oikeuttavat että velvoittavat toimimaan roolin mukaisesti.

Kauppatieteiden maisteri Kirsti Malkamäen palvelujohtamisen alaan kuuluva väitöskirja Luottamuksen kehittyminen ja johtamisjärjestelmää koskeva uudistus – tapaustutkimus kaupan alan organisaatiosta tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimii professori Riitta Viitala Vaasan yliopistosta ja kustoksena professori Taina Savolainen Itä-Suomen yliopistosta. Tutkimusaineisto perustuu operatiivisessa keskijohdossa johto- ja päällikköasemissa toimivien esimiesten haastatteluihin ja kirjallisiin kertomuksiin.

Väitöstilaisuus 18.5.2017 klo 12, Aurora AU100, Joensuun kampus.