Uudistukset parantavat edunvalvonnan toimivuutta

Pardian on muututtava, koska sekä valtionhallinnossa että yrityksissä tapahtuu lähivuosina suuria muutoksia.

Pardia 2015 -hankkeen tarkoitus on uudistaa Pardian toiminta muuttuvaan toimintaympäristöön sopivaksi, jotta se pystyisi jatkossakin huolehtimaan jäseniensä edunvalvonnasta parhaalla mahdollisella tavalla.

– Valtion ja yrityselämän muutokset ovat niin suuria, ettemme pärjää vanhoihin rakenteisiin perustuvalla Pardialla, puheenjohtaja Antti Palola sanoo.

Nykyhallitus vie läpi suurta valtionhallinnon remonttia. Tuottavuusohjelman seurauksena valtion palveluksessa työskentelevien määrä vähenee. Alueellistamisohjelmilla toimintoja siirretään pääkaupunkiseudulta muualle Suomeen.

Myös koko aluehallinto on menossa uusiksi. Vuonna 2010 yliopistoista tulee julkisoikeudellisia yhteisöjä ja poliisihallintokin on remontissa.

Myös työmarkkinamallin muutokset heijastuvat väistämättä järjestön toimintaan.

– Valtionhallinto ja suomalainen yhteiskunta eivät sopeudu Pardian organisaatioon ja hallintorakenteeseen vaan Pardian toimintamallin tulee sopeutua suomalaisen yhteiskunnan ja valtionhallinnon muutoksiin, Palola toteaa.

Hän toivoo, että vuonna 2015 Pardia on yhä suurin, merkittävin ja vaikutusvaltaisin valtion pääsopijajärjestö ja merkittävä järjestö myös kaikilla niillä toimialoilla, joilla Pardialla on jäseniä.

Toimialamallin toimivuus tapetilla

Neuvottelujärjestön tarkoitus on tehdä jäseniensä kannalta mahdollisimman hyviä työ- ja virkaehtosopimuksia. Vuoden 2005 alussa, nyky-Pardian aloittaessa toimintansa, käyttöön otettiin kuusi eri toimialaa ja edunvalvonta järjestettiin toimialoittain.

– Toimialamallin soveltuvuudesta on keskusteltu alusta lähtien. Halusimme kuitenkin ainakin yhdellä tes-kierroksella testata mallin toimivuutta. Näin jälkeenpäin voidaan sanoa, että valmistauduttaessa neuvottelukierrokseen se toimi, mutta dynaamisessa neuvotteluvaiheessa ei, Antti Palola sanoo. Myös neuvottelukierroksen kulloisenkin vaiheen etenemisen arvioiminen kuuden toimialan kanssa oli hankalaa.

– Jos nykymalli ei toimi, jotain on tehtävä, hän muistuttaa.

Nykymalli perustuu vanhaan hallintorakenteeseen, jossa jokaisen hallinnonalan etuja valvoi oma järjestönsä.

– Nyt tapahtuu paljon muutoksia poikkihallinnoittain, eikä toimialamalli enää istu tähän. Tosin ei meillä vielä ole antaa uuttakaan mallia tilalle, vaan nyt mietimme, mikä se voisi olla.

Siihen, onko Pardialla vuonna 2015 lainkaan käytössä eri toimialoja, Palola ei osaa vastata.

– Todennäköisesti malli näyttää erilaiselta ja lukumäärä on toinen. Oletan, että niitä ei ole niin montaa, mutta tämä on pelkkä oletus, ei faktaa.

Neljä osaryhmää pohtii tulevaa

Vuosi sitten asetetun Pardia 2015 -hankkeen on tarkoitus arvioida, millainen toimintamalli sopisi Pardialle parhaiten. Kuluneen vuoden aikana hankkeeseen on liittynyt paljon valmistelevaa työtä.

– Olemme muun muassa pohtineet, miltä maailma näyttää vuonna 2015 ja millaisen oletamme valtionhallinnon silloin olevan.

Antti Palolan mielestä pitäisi katsoa tätäkin kauemmas ja miettiä, mitä yhteiskunnassa tapahtuu.

Hanke on jaettu neljään osaprojektiin. Hallinto-organisaatiota selvittävä ryhmä miettii, tarvitseeko hallintoa muuttaa joiltakin osin. Paikallistason tukea selvittävässä ryhmässä pohditaan paikallistason edunvalvonnan kehittämistä. Kolmas ryhmä selvittää jäsenrekisterin toimintojen yhdenmukaistamista. Neljäs ryhmä on jäsenyysstrategiaryhmä.

Ensi keväänä ne antavat konkreettisia esityksiä ja tuottavat taustamateriaalia syksyllä 2009 pidettävää edustajakokousta varten, joka on joka neljäs vuosi pidettävä laajennettu kokous. Siellä muun muassa hyväksytään toimintalinjastrategia vuosille 2010–2013.

– Toivottavasti ryhmistä tulee selkeitä ja konkreettisia muutosesityksiä.

Myös toimialamallin muutos vaatii edustajakokouksen päätöksen.

Erilaiset näkemykset yhteen

Muutostilanteessa jäsenjärjestöjen tarpeet ja toiveet tulee koko ajan ottaa huomioon. Järjestöjen täytyy myös itse osallistua kehittämiseen ja käydä omissa hallinnoissaan keskustelua siitä, mitä ne haluavat.

– Puheenjohtajan rooli on sovittaa yhteen erilaisia näkemyksiä, ja löytää sopiva ratkaisumalli, Antti Palola muistuttaa.

Jäsenjärjestöjen jäseniä on pyydetty mukaan osaprojekteihin, jotta kehittämistyö etenisi mahdollisimman jäsenlähtöisesti.

– Hanke on saanut hyvän vastaanoton ja tekijöitä on löytynyt, puheenjohtaja kiittelee.

Myös jäsenrakenteen muutos on iso haaste.

– Valitettavasti tällä hetkellä näyttää siltä, että valtionhallinnon työpaikkojen vähenemisen myötä jäsenmäärä on laskeva ja tulevaisuudessa pienempi porukka on rahoittamassa järjestön toimintaa. Emme kuitenkaan voi käydä pelkästään jäsenten kukkarolla ja kasvavilla jäsenmaksuilla kattaa sitä vajetta, joka vähenevän jäsenmäärän takia syntyy, puheenjohtaja lupaa.

Antti Palolan mielestä kustannussäästöjä saadaan aikaiseksi toimimalla paremmin, järkevämmin ja fiksummin.

– On tuhoon vievä tie kuvitella, että jäsenmäärän vähentyessä voimme ylläpitää nykyisiä rakenteita pystyssä. Meidän täytyy Pardian kehittämisen alkuperäisen tavoitteen mukaisesti rationalisoida toimintaa ja yhteisesti järjestettävien tukitoimintojen kautta hakea synergisiä etuja, jotta voimme tehdä kustannustehokkaasti töitä.

Natasha Petrell
Unionimedia