Työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen on jatkuvaa tasapainoilemista. Työaikakäytännöt antavat työntekijöille joustonvaraa myös perhevapaiden jälkeen.
Liukuva tai lyhennetty työaika, työaikapankki ja etätyö voivat osaltaan helpottaa työn ja perhe-elämän yhteensovittamista.
Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Stakesin erikoistutkijan Johanna Lammi-Taskulan mukaan työaikajoustot eivät aseta pienten lasten vanhempia valokeilaan ja aiheuta kateutta, vaan niistä hyötyvät kaikki työntekijät. Joustot lisäävät työhön motivoitumista ja sitoutumista.
Stakesin joulukuussa julkistetussa perhevapaahankkeessa on selvitetty Kelan kanssa yhteistyössä vuosina 2006–2008 perhevapaiden käytön mahdollisuuksia, seurauksia ja esteitä työelämässä. Vastaava tutkimus on tehty vuosilta 2001–2003.
Viidessä vuodessa merkittävin muutos on tapahtunut isien kohdalla.
– Vanhempainvapaita käyttävien miesten määrä on lisääntynyt isäkuukauden myötä. Etenkin ylemmät toimihenkilöt hyödyntävät tätä mahdollisuutta.
Vuonna 2003 käyttöönotettu isäkuukausi tarkoittaa sitä, että isyysvapaan lisäksi isä voi käyttää vanhempainrahakauden vähintään 12 viimeistä arkipäivää ja yhdistää ne 1–12 arkipäivän pidennettyyn isyysvapaaseen.
Lammi-Taskulan mukaan isäkuukausi on toisaalta lyhentänyt miesten vanhempainvapaiden pituutta. Aiemmin vanhempainvapaalle jäävät miehet olivat keskimäärin kaksi kuukautta vapaalla, isäkuukauden myötä vapaa on lyhentynyt kuukauteen.
– Myös äitien tilanne työmarkkinoilla vaikuttaa siihen, pitävätkö isät vanhempainvapaata.
Vapaat jaetaan harvoin
Johanna Lammi-Taskulan mukaan sukupuoli-ideologisesti perinteinen malli on vahvistumassa. Vanhemmat ajattelevat yhä enemmän, että lasten hoitovastuu kuuluu äidille ja isä vastaa perheen toimeentulosta.
Perheissä ei edes käydä tutkimuksenmukaan kovinkaan paljon keskustelua perhevapaiden jakamisesta. Monesti pienituloisempi äiti jää kotiin hoitamaan lapsia.
Taloudelliset vaikutukset isän kotiin jäämisestä ovat kuitenkin pienempiä kuin yleensä kuvitellaan.
– Yleensä perheen arvioidaan kärsivän taloudellisesti kovastikin, vaikkei mitään laskelmia ole tehty. Niissä perheissä, joissa isät pitävät vapaata, on tehty tarkat laskelmat kustannuksista.
Lyhyiden vapaiden osuus lisääntynyt
2000-luvun alussa tehtyyn tutkimukseen verrattuna äitien työmarkkina-asema on parantunut. Tämä vaikuttaa etenkin hoitovapaiden pituuteen.
– Nyt äideillä on ollut imua töihin. Jossain tapauksissa äiti on saattanut palata töihin kesken vanhempainvapaan etenkin, jos isä on jäänyt vuorostaan kotiin, Johanna Lammi-Taskula sanoo.
Keskimäärin äidit ovat kuitenkin kotona siihen saakka, kunnes lapsi on puolitoistavuotias.
Äidit palaavat töihin nopeammin, jos heillä on työpaikka mihin palata. Kotona lasta hoitamassa olevista naisista valtaosa aikoo palata työelämään.
– Aktiivisten työnhakijoiden määrä on kasvanut suhteessa työttömänä lasta kotona hoitavien määrään.
Nykyinen perhevapaajärjestelmä ylläpitää osaltaan naisten kahtiajakoa.
– Vakituiseen työpaikkaan palaavilla, etenkin vaikeasti korvattavissa olevilla naisilla, on parempi neuvotteluasema työsuhteen ehdoista kuin uutta työpaikkaa etsivillä. He pystyvät järjestelemään helpommin myös työaikajoustoja.
Osittainen työaika usein mahdoton
Osittaista hoitovapaata käytetään vähän 2−3-vuotiaiden lasten hoitoon. Enemmän siitä ovat olleet kiinnostuneita pienten koululaisten vanhemmat. Tällöin vanhemmat voivat lyhentää työaikaa palkattomasti lapsen toisen kouluvuoden päättymiseen saakka.
Osittaisella vanhempainvapaalla vanhemmat voivat kumpikin olla osa-aikatyössä ja hoitaa lasta. Mahdollisuutta on kuitenkin käyttänyt vain viidennes perheistä.
– Suomessa työ on organisoitu kokopäiväisen mallin mukaisesti, ja monesti osa-aikainen työ ei ole työn luonteen vuoksi mahdollista, Johanna Lammi-Taskula sanoo.
Hänen mukaansa korkeasti koulutetut naiset myös pitävät kokoaikaista vapaata parempana vaihtoehtona, koska he palaavat työelämään nopeasti. Osittainen työaika on myös varsin kuluttavaa ja rankkaa, koska nykymallin mukaan työntekijän oletetaan pystyvän tekemään jatkuvasti töitä yli työajan.
Osa-aikaiset tehokkaita
Stakesin tutkijan Johanna Närvin mukaan organisaatioissa on lisätty perheystävällisyyttä muun muassa tiedotuksella, yhteydenpidolla perhevapaalla olevaan, työhön palaavan perehdytyksellä ja esimiesten valmentamisella.
Tutkimuksen haastatteluissa henkilöstöjohtajat kokivat työyhteisönsä perhemyönteisemmäksi kuin luottamusmiehet.
Ongelmallisena henkilöstöjohtajat pitivät osa-aikatyöntekijän sijaistamista puuttuvalle ajalle. Myös osa-aikatyöntekijän ja hänen työtovereidensa kuormittumista pelättiin.
Osa-aikatyötä pidettiin toisaalta hyvänä keinona pitää kiinni hyvistä työntekijöistä, ja sillä pystyttiin tukemaan työssä jaksamista. Henkilöstöjohtajien mukaan osaaikaiset työntekijät myös käyttävät tehokkaasti työaikansa.
Anna-Kaisa Jansson
Pardian tiedottaja