Ylimitoitetut haasteet altistavat masennukselle. Reilun kymmenen vuoden aikana masennuksen vuoksi alkaneet työkyvyttömyyseläkkeet ovat kaksinkertaistuneet. Masennus onkin nykyään eniten Suomessa työkyvyttömyyttä aiheuttava sairaus, vaikka itse sairaus ei ole lisääntynyt.
Yksi syy työkyvyttömyyseläkkeiden kasvuun on työelämän kasvaneet haasteet, uskoo Työterveyslaitoksen ylilääkäri, psykiatrian erikoislääkäri Katinka Tuisku.
– Jatkuvasti täytyy oppia nopeaan tahtiin uutta ja sopeutua uusiin tilanteisiin.
Tuiskun mukaan työelämä vaatii muistia, keskittymistä, tarkkaavaisuutta ja aloitekykyä, jotka masennuksen aikana tilapäisesti heikkenevät.
Masentuneen ajattelu ja prosessointi hidastuvat, luovuus ja kekseliäisyys heikkenevät, samoin kyky kiinnostua uusista asioista. Myös uuden oppiminen hidastuu. Masennus koettelee itsetuntoa ja heikentää uskallusta ryhtyä uusiin asioihin.
Puutteellinen tuki on riskitekijä
Alle 30-vuotiaiden työkyvyttömyyseläkkeet ovat kaksinkertaistuneet vuosien 2000 ja 2007 välisenä aikana. Alle kolmikymppiset ovat kuitenkin vielä pieni osa kaikista työkyvyttömyyseläkkeelle jääneistä.
– Masentuneet nuoret pärjäävät huonosti työelämässä, jossa on paljon epävarmuustekijöitä.
Toipilaan on helpompi palata vakituiseen työsuhteeseen, jossa ei tarvitse hermoilla työsuhteen jatkumisesta, Tuisku sanoo.
Sosiaali- ja terveysministeriöllä on käynnissä vuoteen 2011 jatkuva Mastohanke, jonka tavoitteena on edistää työhyvinvointia lisääviä käytäntöjä ja masennuksen ehkäisyä työelämässä sekä helpottaa työhön paluuta masennuksen jälkeen. Työolojen kuormittavuuteen tulisi Tuiskun mukaan kiinnittää huomiota.
Riskitekijöitä ovat työn suuret vaatimukset yhdistettynä vähäisiin vaikutusmahdollisuuksiin, ponnistelujen ja palkitsevuuden välinen epäsuhta, puutteellinen työssä saatu tuki etenkin esimieheltä, kiusaaminen ja epäoikeudenmukainen kohtelu sekä huono työilmapiiri. Myös jatkuvat ulkoiset keskeytykset haittaavat työn tekoa.
– Iäkkäiden kohdalla olisi hyvä ottaa käyttöön niin sanottu ikäjousto, eikä heiltä pitäisi vaatia samanlaista suoritusnopeutta kuin nuoremmilta työntekijöiltä.
Ongelmat ajoissa esiin
Katinka Tuiskun mukaan monilla työterveyshuolloilla ja työpaikoilla varhainen puuttuminen on parantunut.
– Työkykyongelmat otetaan puheeksi ajoissa ja työhön liittyvät ongelmat pyritään selvittämään. Esimiehen avulla töitä voidaan järjestellä uusiksi tai korjata työilmapiiriä.
Työpaikan myönteinen ja rohkaiseva suhtautuminen on työssä jatkamisen ja työhön paluun tuessa oleellista.
– Pääsääntöisesti työkaverit suhtautuvat liian hienotunteisesti, eivätkä uskalla kysyä mitä toiselle kuuluu. Se, että on huolissaan työtoverin tai alaisen jaksamisesta, on välittämistä.
Työturvallisuuslaki velvoittaa esimiehen kiinnittämään ajoissa huomiota työkykyongelmiin. Muuten ne voivat pahentua ja haitata koko työyhteisön toimintaa.
Usein kyseessä on sekä työhön että terveyteen liittyvä ongelma. Silloin ratkaisu tehdään yhteistyössä työntekijän, esimiehen ja työterveyshuollon kanssa.
Oikein mitoitettu työ edistää toipumista. Työterveyshuollon ehdottamien tukitoimien turvin työntekijä voi palata työhönsä. Toipilaalle voidaan tehdä esimerkiksi väliaikainen työnkuva, kunnes sairaus ei enää haittaa työssä selviytymistä. Alle kuukauden poissaolossa tukitoimia ei yleensä tarvita, mutta työterveyshuollon tulee seurata toipumisen etenemistä ja työhönpaluuvalmiutta lyhyemmänkin sairauspoissaolon aikana.
– Ei voida sanoa, että ihmiset olisivat joko täysin terveitä tai sairaita. Kaikki ovat siinä jatkumolla. On tärkeää löytää jatkumosta se kohta, jolloin ihmisen on oikea aika palata.
Kovin pitkä sairausloma on eläkkeelle jäämisen riskitekijä.
– Sairausloma altistaa sille, että ote normaalista elämänrytmistä katoaa. Ajatustoiminnan vireänä pysymisen kannalta on tärkeää, että on henkisesti aktivoivaa tekemistä. Aivoja pitää harjoittaa kuten lihaksia liikunnalla, etteivät ne veltostu.
Sairastuneet pelkäävät leimautumista
Tuiskun mukaan päihteiden kulutuksen lisääntyminen on vaikeuttanut masennuksen hoitoa. Alkoholia käytetään itsehoitolääkkeenä, jolloin se hetkellisesti helpottaa masennuksen tunnetta. Masennuksesta ei kuitenkaan parane, koska alkoholi laskee mielialaa.
– Masennus on sairaus, jota pitäisi hoitaa hyvin ja oikea-aikaisesti. Ihmiset eivät kovin helposti hae leimautumisen pelossa apua. Mitä aiemmin hoito aloitetaan, sitä parempia tuloksia saadaan. Perusterveydenhuollossa hoitoon tulee kuulua tietty määrä lääkitystä ja keskusteluapua tai psykoterapiaa, ennen kuin potilas pääsee erikoissairaanhoitoon.
– Mielialalääkkeitä osataan jo tarjota, mikä on parempi vaihtoehto uni- ja kipulääkkeille. Annostus ei ole usein kuitenkaan tarpeeksi tehokas.
Tuiskun mukaan työterveys- ja perusterveydenhuollossa hoito on riittävän hyvin hallussa, mutta sen jälkeistä erikoissairaanhoitoa ei ole tarpeeksi nopeasti ja kattavasti tarjolla. Kelan korvaama psykoterapia tulee liian myöhään, kun työkyky on jo menetetty.
– Jotkut työeläkelaitokset ja työnantajat ovat heränneet siihen, että masennusta kannattaa hoitaa varhain ja tehokkaasti, ja ne kustantavat hoidon työntekijöilleen. Tärkeimpiä itsehoidollisia keinoja masennuksen estämiseen ovat päihteiden välttäminen ja liikunta.
– Myös hyvät sosiaaliset suhteet, taiteen ja kulttuurin harrastaminen sekä suvaitsevaisuus itseä ja muita kohtaan edistävät mielenterveyttä. On myös hyvä valmistautua mielessään erilaisiin asioihin, ettei elämä olisi yhden kortin varassa.
Anna-Kaisa Jansson
