Komennuksella naapurissa

Mallikelpoisessa EU-maassa Virossa moni asia tehdään toisin kuin ennen. Tallinnassa Suomen Viron suurlähetystössä suomalaisturistien määrän kasvu ei kesällä suoraan näy työssä. Päivät pyörivät tuttua kaavaa, mutta huolta aiheuttavat tuottavuusohjelman toimenpiteet.

Osastosihteeri Antti Vaaras on ollut ulkoministeriössä yli 13 vuotta, joiden aikana hän on työskennellyt Helsingin lisäksi Moskovassa, Etelä-Afrikassa ja viime ajat Tallinnan suurlähetystössä. Hänen työhönsä kuuluu yleis- ja tietohallinnon hoito.

Edustustotyön vaativuuteen vaikuttaa paljon asemamaan sijainti.

– Edustustoissa, joissa suurin osa työntekijöistä on suomalaisia, ulkomailla oloa ei aina edes huomaa. Kuitenkin ulkopuolisen yhteiskunnan olot vaikuttavat paljon siihen, miten haastavaa työskentely on, Vaaras sanoo.

Suomesta lähetetty työntekijä vaihtaa asemamaata 3–4 vuoden välein, jotta hän ei kadottaisi yhteydentunnettaan Suomeen. Vaaraksen mielestä ulkomaankomennukset tekevät työstä mielenkiintoisen.

– En olisi varmaan pysynyt näin kauan ulkoministeriössä, ellei ulkomaille lähdön mahdollisuutta olisi ollut. Perheen kannalta asia on tietysti monimutkaisempi, koska täytyy ajatella puolison työtilannetta ja asemamaan olosuhteita.

Työntekijöitä paikanpäältä

Valtionhallinnon tuottavuusohjelman toimenpiteet näkyvät myös Tallinnan edustustossa. Lähetettyjä työntekijöitä on korvattu asemamaasta palkatuilla, joiden palkkaaminen tulee ulkoministeriölle halvemmaksi. Lisäksi henkilövähennyksiä on tehty etenkin hallintopuolella.

Tallinnassa työskentelee tällä hetkellä kuusi lähetettyä työntekijää: kolme varsinaisia diplomaattia ja kolme hallintotyöntekijää. Lisäksi edustustossa työskentelee 18 paikalta palkattua, joista suomalaisia on kuusi. Oman henkilöstön lisäksi on vielä kolme erityisasiantuntijaa.

Asemamaasta palkattujen ja lähetettyjen työntekijöiden välille ei ole syntynyt kastijakoa asemamaasta palkattujen heikompien työsuhde-ehtojen takia, kuten on käynyt joissakin muissa edustustoissa.

– Ongelman ydinkohtiin on pureuduttu asemamaalaisraportin pohjalta. Joihinkin asioihin on jo tullut muutoksia. Eroavaisuuksia tulisi hälventää joka tasolla, Vaaras sanoo.

Henkilövähennyksistä seurannut työmäärän kasvu huolestuttaa Tallinnassakin. Tehtävät eivät vähene samanaikaisesti henkilövähennysten kanssa.

– Jos esimerkiksi arkistonhoitaja poistetaan edustustosta, arkistonhoito ei pääty, vaan se jää jonkun toisen harteille. Toistaiseksi työilmapiiri on pysynyt hyvänä.

Joitakin Tallinnan edustuston hallintotehtäviä on siirretty Hämeenlinnan palvelukeskukseen. Myös Tanskan edustustoissa tehtiin samankaltaisia muutoksia, mutta niissä palattiin entiseen malliin, kun uusi ei toiminut. Myös joitakin sihteerien tehtäviä on siirretty diplomaateille. Opastamiseen kuluu kuitenkin aikaa, ja se on pois diplomaattien varsinaisten velvollisuuksien hoidosta.

Viro elää muutosten aikaa

Diplomaateilla on paikallisten vaikuttajien kanssa tapaamisia, joissa he solmivat suhteita ja tuovat esiin Suomi-kuvaa. Lisäksi he raportoivat asemamaan tapahtumista Suomeen. Muu henkilöstö hoitaa arkipäivän rutiineja. Konsulipalveluista vastaa erillinen yksikkö.

Edustustossa seurataan tiiviisti Viron asioita, politiikkaa ja taloutta. Viro on ollut EU:n jäsen vuodesta 2004, jonka jälkeen maa on kaupallistunut ja modernisoitunut.

– Viro haluaa näyttää, että se on mallikelpoinen EU-maa. Siksi asioita tehdään nyt toisin kuin ennen. Virolaisten ja venäjänkielisten välillä on kuitenkin edelleen jännitteitä, jotka heijastuvat palveluihin ja työn saantiin, Antti Vaaras sanoo.

Jonna Oksanen

Tuottavuusohjelma koettelee jaksamista

– Valtionhallinnon tuottavuusohjelma on venyttänyt ulkoministeriön työntekijöiden työssä jaksamisen äärimmilleen, Ulkoasiainhallinnon virkailijayhdistys UHVY:n puheenjohtaja Ari Mäki sanoo.

Tehtävä- ja virkavähennykset ovat koskettaneet eniten toimistouraa tekeviä. Edustustoissa lähetettyjä virkamiehiä on korvattu asemamaasta palkatuilla. Asemamaasta palkatut ovat työsuhteessa edustustoihin, eivät ministeriöön. Heitä ei lasketa tuottavuusohjelman henkilötyövuosilukuihin, koska heidän katsotaan olevan Suomen työmarkkinoiden ulottumattomissa.

– Paikalta palkattujen ohjaaminen kasvattaa lähetettyjen virkamiesten esimiestehtävien määrää, koska heillä on lopulta aina virkavastuu.

Tilanne on usein hankala myös paikalta palkatuille, sillä heidän työsuhteidensa ehdot ovat heikommat kuin lähetettyjen. Paikalta palkatut ovat usein työn perässä asemamaihin muuttaneita suomalaisia.

Ura polkee paikallaan

Koska tehtävät ovat vähentyneet edustustoissa, ulkoministeriöön on pakkautunut henkilöstöä, jolle ei aina löydy kokemusta vastaavia tehtäviä.

– Uranäkymät ovat heikentyneet. Ulkoasiainministeriön organisaatiouudistuksen myötä yli 10 päällikkötehtävää katosi. Nyt monen diplomaattivirkamiehen ura polkee paikallaan, koska perinteinen eteneminen yksikönpäällikkyyden kautta suurlähettilääksi ei onnistu. Lisäksi monet kokeneet virkamiehet hyödyntävät mahdollisuutta olla töissä 68-vuotiaaksi asti, Mäki sanoo.

Työtahtia ministeriössä on koventanut myös kaikenlaisen yhteydenpidon lisääntyminen ja valtioiden välisten suhteiden hoitamisen rinnalle tullut EU:n nimissä tehtävä työ.

– Sairauspoissaolot eivät ole toistaiseksi juuri lisääntyneet. Tämä johtuu siitä, että ihmiset tulevat usein sairaina töihin. Muuten tehtävät jäävät rästiin. Lisäksi ulkomaanedustustoissa ei ole välttämättä sijaista. Ministeriön työntekijät ovat hyvin velvollisuudentuntoisia.

Palkkaturvassa parannettavaa

Henkilöstö on huolissaan myös siitä, miten uusi valtioneuvoston palkkausjärjestelmä
sopii ulkoministeriön kaltaiseen organisaatioon, jossa työntekijät
siirtyvät 2–4 vuoden välein tehtävästä toiseen. Mäen mukaan on tärkeää,
että ulkomaanedustustot pysyvät samassa järjestelmässä.

Ulkoministeriön palkkoja vaivaa edelleen ministeriöiden välisissä vertailuissa esiin tullut jälkeenjääneisyys, joka koskettaa etenkin Helsingissä työskenteleviä. Parannettavaa olisi myös palkkaturvassa.

– Kenenkään palkka ei saisi laskea työnantajan toimien vuoksi, ellei itse
hakeudu alempiin tehtäviin. Nyt näin voi käydä, kun työntekijä palaa edustustosta
Suomeen eikä aiemman vaativuusluokan tasoista työtä löydy. Palkka
voi tippua satoja euroja vuoden siirtotakuun jälkeen.

Jonna Oksanen