Aluehallinnon uudistus etenee: Ei pelkkä organisaatioleikki

Suomen aluehallinto muuttuu vuoden 2010 alussa täysin. Hankkeen valmistelutyöryhmässä mukana oleva Sari Jokikallas muistuttaa, että muutosten pitää olla mielekkäitä henkilöstön kannalta.

Aluehallinnon uudistusta eli Alku-hanketta perustellaan toimintaympäristön muutoksella kuten talouden kansainvälistymisellä ja väestön ikääntymisellä. Pardian varapuheenjohtajan ja Valtion toimihenkilöliiton puheenjohtajan Sari Jokikallaksen mielestä henkilöstö tarvitsee myös muita syitä sopeutuakseen muutokseen.

– Ei kukaan löydä aamulla työhönsä iloa siitä ajatuksesta, miten Suomi pärjäisi paremmin Kiinan kanssa maailmanmarkkinoilla, hän hymähtää.

Jokikallas on mukana hankkeen valmistelutyöryhmässä. Hankkeen mittavuudesta
kertoo se, että valmisteluun osallistuu 12 työryhmää ja noin 250 virkamiestä.

Uudistukset pyyhkivät Suomen kartalta kokonaan pois kuusi viranomaista. Ne korvataan kahdella uudella viranomaisella, elinkeino-, liikenne- ja luonnonvarakeskuksella (ellu) sekä aluehallintovirastolla (allu). Niihin kootaan ja organisoidaan uudelleen lääninhallitusten, työvoima- ja elinkeinokeskusten, alueellisten ympäristökeskusten, ympäristölupavirastojen, työsuojelupiirien ja tiepiirien tehtävät. Lisäksi metsäkeskusten tehtävät on tarkoitus yhdistää elinkeino-, liikenne- ja luonnonvarakeskusten toiminnalliseen yhteyteen.

Alku-hanke koskee yli 7 000:ta valtionhallinnon virkamiestä.
– Tämä ei voi olla pelkkä organisaatiolaatikkoleikki, vaan uuden aluehallinnon pitäisi tuottaa jotain parempaa sekä asiakkaille että henkilöstölle, Sari Jokikallas huomauttaa.

Työt organisoidaan uudelleen

Aluehallinnon uudistukset on tarkoitus ottaa käyttöön nopealla aikataululla, vuoden 2010 alusta. Hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmä (HALKE) käsitteli toukokuussa hankkeen väliraportin. Valmistelutyö jatkuu nyt raportin ehdotusten ja ministerityöryhmän päätösten pohjalta.

– Vielä on kysymysmerkki, miten paljon ihmisten tehtävänsisällöt muuttuvat, Jokikallas sanoo.

Hän arvelee, että eniten muutoksia tulee opetusministeriön hallinnonalan tehtäviin. Niitä on tarkoitus hajauttaa sekä aluehallintovirastoon, elinkeino-, liikenne- ja luonnonvarakeskukseen että maakuntien liittoihin. Lisäksi sisäisiä palveluja, asiakaspalveluja ja muita niin sanottuja tukipalveluja halutaan keskittää palvelukeskusmallia soveltaen.

Entä onko odotettavissa työpaikkojen ulkoistamista? Jokikallas uskoo, että viranomaiset hoitavat edelleen pääosan substanssitehtävistään
itse, koska niihin liittyy pääsääntöisesti julkisen vallan käyttöä.

– Meidän on kuitenkin oltava tietoisia yhteiskunnassa vallitsevasta ilmapiiristä. Julkisia palveluja pyritään ulkoistamaan puhumalla tuotantotapojen monipuolistamisesta ja toiminnan markkinaehtoistamisesta.

Palveluverkosto supistuu

Alku-hankkeen tavoitteena on supistaa merkittävästi palveluverkostoa. Supistaminen koskee erityisesti aluehallintovirastoa, jolle on linjausten mukaan tulossa ainoastaan kuusi päätoimipaikkaa ja kolme sivupistettä. Uuteen virastoon siirtyvät muun muassa työsuojelupiirien tehtävät ja pääosa lääninhallitusten tehtävistä.

– Ihmisillä on huoli siitä, pysyvätkö heidän työpaikkansa samalla paikkakunnalla, Jokikallas toteaa.

Valtioneuvoston henkilöstöpoliittisen periaatepäätöksen mukaan henkilöstöllä on velvollisuus siirtyä toiseen työpaikkaan työssäkäyntialueella. Hankalaksi asian tekee se, että esimerkiksi Länsi-Suomen lääninhallituksen viidestä toimipisteestä yksikään ei sijaitse samalla työssäkäyntialueella.

– Henkilöstöjärjestöt lähtevät siitä, että valtioneuvosto noudattaa vahvistamiaan henkilöstöpoliittisia periaatteitaan.

Valtionhallinnon palveluverkoston supistaminen merkitsee pidempiä asiointimatkoja ja samalla kustannusten siirtoa asiakkaille. Julkisen hallinnon asiakaspalvelu halutaan tarjota kuntavetoisen yhteispalvelun kautta. Lisäksi palveluja on tarkoitus sähköistää.

– On kuitenkin aiheellista esittää kysymys, heikkeneekö palvelujen tosiasiallinen saatavuus ja saavutettavuus, Jokikallas aprikoi.

Tavoitteena tuottavuus

Aluehallinnon uudistamisen taustalla kummittelee valtionhallinnon tuottavuusohjelma. Maaliskuun kehyspäätöksessä valtioneuvosto asetti hankkeelle omat tuottavuustavoitteet eli 625 henkilötyövuoden säästötavoitteen aiempien tuottavuusvähennyslukujen lisäksi. Pardian mielestä tuottavuustavoitteita tulisi tarkastella aikaisintaan vuonna 2010, kun uusi aluehallinto on aloittanut toimintansa.

– Nyt yritetään käyttää samoja keinoja moneen kertaan, kun ei löydetä aitoja keinoja tuottavuuden parantamiseksi, Jokikallas kritisoi.

Hän huomauttaa, että mylläkän keskellä henkilöstölle pitäisi antaa mahdollisuus rakentaa uusia toimivia työyhteisöjä.
– Ihmisille pitää osoittaa, että muutos on parempaan. Esimerkiksi työn pitäisi muuttua sisällöltään mielekkäämmäksi, uralla etenemisen pitäisi helpottua tai palkan parantua.

Terhi Nieminen
Unionimedia

Valtiosihteeri: Selkeyttä palveluihin

Uuden aluehallinnon on tarkoitus tulla voimaan reilun vuoden päästä. Hankkeen valmistelutyöryhmän puheenjohtaja, valtiosihteeri Timo Reina ei näe ongelmaa kiireisessä aikataulussa.

– Hyvä puoli on, ettei henkilöstö joudu olemaan epävarmassa tilanteessa vuosikausia.

Reina muistuttaa, että seuraavien kymmenen vuoden aikana valtiolta jää eläkkeelle yli kolmasosa työntekijöistä. Uudistukset on hyvä olla valmisteltuina ennen eläköitymisen kiihtymistä.

Valtiosihteerin mukaan tavoitteena on tehostaa viranomaisten työtä. Aluehallinnon tehtäviä kootaan yhteen ja pyritään löytämään synergioita.

– Henkilöstölle uudistus mahdollistaa monipuolisemmat työtehtävät sekä tehtävien kierron, Reina uskoo.

Entä mitä parempaa uusi aluehallinto tuo palveluiden käyttäjille eli kansalaisille? Reinan mukaan nykyinen pirstaleinen aluehallinto selkeytyy, kun elinkeino-, liikenne- ja luonnonvara-asioita hoitaa yksi viranomainen ja lupa-, valvonta- ja oikeusturvatyyppisiä asioita toinen.

– Palvelut saa monipuolisemmin yhdeltä viranomaiselta. Myös asiakaspalvelukanavia kuten sähköistä asiointia ja yhteispalvelua voidaan kehittää helpommin.

Reina huomauttaa myös, ettei päätöksiä toimipisteiden vähennyksistä ole vielä tehty. Hänen mukaansa tarkoitus on säilyttää nykyinen palvelutaso.

– Pääosa vähennyksistä tulee siitä, että samalla paikkakunnalla olevia toimintoja kootaan yhden katon alle.

Terhi Nieminen
Unionimedia