Uutta potkua elämään

Kymmenen Jyväskylän yliopiston työntekijää sai ASLAK-kuntouksesta voimia työhön.

Jyväskylän yliopiston kirjaston aulaan on kerääntynyt iloisesti nauravia naisia. He vaihtavat kuulumisia ASLAK-kuntousjaksojen välissä.

Idean kuntoutukseen lähdöstä Jyväskylän yliopiston työntekijät saivat työkavereilta tai työterveyshuollosta.

– Jossakin vaiheessa tuli halu, että täytyy saada uutta potkua, toimistosihteeri Raili Riikonen sanoo.

Kirjastonhoitaja Marjut Katajalle alkoi tulla fyysisiä kremppoja, joihin hän halusi löytää parannuskeinoja. Myös kirjastosihteeri Marja Sihvonen toteaa, että kaikenlaisia pieniä vaivoja on tullut vuosien varrella.

ASLAK eli ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus on työelämässä mukanaoleville tarkoitettua Kelan järjestämää harkinnanvaraista varhaiskuntoutusta. Osallistujat eivät voi olla kovin sairaita, sillä heidän täytyy olla työkykyisiä. Taikasana on ennaltaehkäisy eli työ- ja toimintakyvyn ylläpitäminen ja parantaminen.

Yliopiston kuntoutujien työnantaja suhtautui myönteisesti osallistumiseen. Osallistujilla ei ollut ennen kuntoutusta vakavia sairauksia, ainoastaan iän mukana tulleita korkeaa verenpainetta, kolesterolia ja ylipainoa. Heillä kaikilla oli myös takanaan vähintään 20 vuoden työura.

KELA määrittää sisällön

ASLAK-kurssi koostui kolmesta jaksosta. Ensin oli viikko viime kesäkuussa, sitten kaksi viikkoa syyskuussa ja vielä neljä päivää toukokuussa. Viimeisen jakson jälkeen työterveyshuolto seuraa vielä vuoden osallistujien kuntoa.

Yliopistolaisille suuri yllätys oli se, että Kela määrittelee kurssien sisällön. Ennen ASLAK oli liikuntapainotteisempi. Nyt ajasta kaksi kolmasosaa on ryhmäkeskusteluja ja vain kolmasosa liikuntaa.

Tärkeää tietoa keski-ikäiselle

Ensimmäisellä kuntoutusviikolla osallistujat testattiin. Testien perusteella jokaiselle määriteltiin oma syketaso. Enemmistön mielestä päivien aikana annettu tieto muun muassa unesta ja ravinnosta oli keski-ikäisille osallistujille tarpeellista. Myös keskustelut sosiaalityöntekijän kanssa olivat antoisia. Osalla oli aluksi ennakkoluuloja ryhmäkeskusteluja kohtaan. Ne karisivat, kun keskusteluihin pääsi mukaan.

Kuntoutuminen oli paljon ryhmän keskinäisen vuorovaikutuksen varassa. Tuntikausien yhtäjaksoinen istuminen oli raskasta. Kuntoutusjaksoon kuului myös yhteistyöpäivä, jolloin paikalle saapuivat henkilöstöpäällikkö, lähiesimiehet, työsuojeluvaltuutettu ja työterveyshoitaja. Kurssilaiset kokivat kyseisen päivän aika raskaaksi. Muuten porukassa oli hyvä henki.

Iltaohjelman sai kukin valita itse. Tarjolla oli muun muassa helmien pujottelua, leffojen katsomista tai rentoutusharjoituksia. Toisaalta saattoi myös istua ulkona ja lukea hyvää kirjaa, kuten osastosihteeri Sirpa Muhonen teki. Projektisihteeri Sisko Siikamäki ehti poimia pari litraa puolukoita.

Elä omanlaista elämää

Kurssilaisilla oli erilaisia tavoitteita kurssille. Yksi halusi kiivetä vielä Tatra-vuoristolle, toinen saada liikunnasta säännöllisempää. ASLAKista he saivat rohkeutta tutustua uusiin liikuntalajeihin ja oppivat oikeita liikuntatekniikoita.

Sisko Siikamäen mukaan oli tärkeää ymmärtää, että ihminen ei ole ikuinen.

– Mutta ei se haittaa. Pitää elää omanlaista hyvää elämää joka kohdassa, Marjut Kataja jatkaa.

Asiantuntijat korostivat elinikäisiä tottumuksia.
– Ei kerralla kaikkea kuntoon, vaan pienin askelin, Raili Riikonen sanoo.

Työelämästä puuttuu välittäminen

ASLAKin kaltaisia kursseja kaivataan, sillä työelämässä jaksaminen on koetteilla. Kilpailu on niin kovaa nykyään, että ihminen näyttäytyy epäonnistujana, jos ei jaksa. Omaa aktiivisuutta tarvitaan paljon. Marja Sihvosen mukaan kukaan ei tule kysymään että miten voit, tietynlainen välittäminen puuttuu nykyisistä työyhteisöistä.

Vaikka kaikkien osallistujien työnantaja on Jyväskylän yliopisto, kaikki eivät tunteneet toisiaan entuudestaan. Kuntoutuksen aikana laajentui myös tietoisuus siitä, miten moninaista työtä yliopistossa tehdään.
– On helpompi ottaa yhteyttä muihin laitoksiin, kun tuntee jonkun sieltä, Marjut Kataja sanoo.

ASLAK-kurssista oli myös konkreettista hyötyä: yliopiston asiakaspalvelupisteisiin on tulossa hälyttimet vaaratilanteita varten.

Kirsi Tervamäki

Pardialaisen Yliopistojen ja tutkimusalan henkilöstöliitto YHL:n jäsenet suosittelevat ASLAK-kuntoutusta kaikille. Kuntoutukseen osallistuivat myös osastosihteeri Kaisu Väänänen, atk-suunnittelija Kari Vuorinen, rekisterisihteeri Arja Nyman, amanuenssi Sari Eronen ja toimistosihteeri Pirjo Hämäläinen.