Työhyvinvointiin kannattaa panostaa

Pardian vuoden 2010 teema, työhyvinvointi ja jaksaminen, tulee hyvään tarpeeseen. Työhyvinvointiin panostamisesta ja panostamisen kannattavuudesta on puhuttu toistakymmentä vuotta, mutta tutkimustuloksia henkilöstön työhyvinvoinnin paranemisesta on tullut varsin vaihtelevasti.

Työhyvinvoinnin paranemisen taloudellinen merkitys vähentyneinä kustannuksina työnantajille on on osoitettu kiistattomasti jo viime vuosisadalla. Uusimmissa tutkimuksissa on todettu, että henkilöstön henkiset voimavarat vaikuttavat kiistattomasti organisaation taloudelliseen menestymiseen. Työhyvinvoinnin ja tuottavuuden välinen yhteys on entisestään voimistunut tällä vuosituhannella.

Tutkija Monika von Bonsdorff on osoittanut, että erityisesti henkilöstön henkiset voimavarat ja sitoutuminen organisaatioon sekä laadukas esimiestyö ovat voimakkaasti yhteydessä toimipaikan suorituskykyyn. Varsinkin henkilöstön osallistuminen työpaikan toiminnan suunnitteluun parantaa henkistä hyvinvointia ja nostaa organisaation kilpailukykyä.

Tutkimustulokset vain vahvistavat käsitystä, minkä jo kymmenen vuoden
ajan eri tahoilla tehdyt tutkimukset ovat osoittaneet. Työhyvinvoinnissa on
olennaista:

• oikeudenmukainen johtaminen,
• luottamus organisaation tulevaisuuteen,
• osallisuus oman työn ja tulevaisuuden pohdintaan ja suunnitteluun,
• tunne työn hallinnasta ja merkityksestä sekä
• avoin vuorovaikutus työpaikalla.

Uuden merkittävän haasteen työhyvinvointityölle tuovat hälyttävät tiedot siitä, miten nuorten, varsinkin nuorten naisten, työkyvyttömyyteen johtava masennus on nopeaa vauhtia lisääntymässä.

Valtionhallinnossa työhyvinvointiyhteistyö on ollut vakiintunut käytäntö jo yli 20 vuotta. Se on myös tuottanut myönteisiä tuloksia. Varsin vähälle huomiolle on jäänyt Valtiokonttorin kuukausi sitten julkistama tieto, jonka mukaan valtion palveluksessa olevat siirtyivät vuonna 2008 eläkkeelle keskimäärin 1,5 vuotta vanhempina kuin kymmenen vuotta aikaisemmin. Vastaavaan muutokseen ei ole kyennyt mikään muu Suomen työmarkkinasektoreista. Valtaosa tuloksesta selittyy vanhuuseläkkeelle siirtymisen lykkäämisestä, ei siitä, että esimerkiksi työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen keski-ikä olisi noussut. Valtiokonttori selvitti työntekijöiden motiiveja lykätä tai aikaistaa eläkkeelle lähtöä. Töissä pidempään jatkavat olivat useimmin kokopäivätyössä, pitivät työtä erittäin tärkeänä elämänalueenaan ja heidän terveydentilansa oli hyvä. Myös puolison olo työelämässä sekä eläkkeen superkertymä saattoivat vaikuttaa päätökseen.

Ennen varsinaista eläkeikää eläkkeelle siirtyneiden terveydentila oli muita heikompi, ja he kaipasivat enemmän vapaa-aikaa. Jos tarjolla olisi ollut kevyempiä töitä tai jos työtehtäviä olisi voinut järjestää uudelleen, he olisivat jatkaneet pidempään töissä.

Seppo Väänänen
Pardian neuvottelupäällikkö