Hyvä pomo on työntekijän puolella

Pelolla johtaminen saastuttaa koko työyhteisön.

Johtaminen on taitolaji. Pelolla johdetussa työpaikassa työntekijät selviytyvät, uupuvat tai tarkkailevat tilannetta sivusta. Tällaisiin tuloksiin päädyttiin Tampereen yliopiston johtamistieteiden laitoksen Johtajuus, valta ja pelko -tutkimuksessa, jonka aineiston muodostavat 101 pelkoon ja pelotteluun liittyvää kertomusta.

– Pelko rajoittaa näkökenttää. Voidaan puhua pelosta infektiona, joka saastuttaa koko työyhteisön, professori Marja Eriksson sanoo.

Onko pomosi Machiavelli?

Pelolla voidaan johtaa monella tapaa. Niin sanottua machiavellismiä – uhkailua, pelottelua ja kiristystä – esiintyy monilla työpaikoilla.

Epäpätevä tai huono johtaminen taas jättää työyhteisön oman onnensa nojaan. Erikssonin mukaan tämä on jopa pahempaa kuin öykkärimäisyys: johtaja ei anna tulkintaa epävarmasta tilanteesta. Kolmas tapa on erilaisten kontrollikeinojen käyttö.

– Johdon kuuluu olla työntekijöiden puolella, koska heissä on asiantuntijuus ja arvokkain osaaminen. Johtaminen on ihmisen puolella olemista. Pelko ei kuulu johtajuuteen. Yritykset, jotka pitävät hyvää huolta työntekijöistään, menestyvät parhaiten, Eriksson sanoo.

Pelolla johdettu työpaikka lamaantuu. Pelko estää avoimuutta ja vaikeuttaa yhteistyötä.

101 tarinaa pelosta

Tutkija Sinikka Pesonen kertoi, että tutkimuksen 101 kertomuksesta löytyi kolme erilaista työntekijätyyppiä: selviytyjä, uupuja ja tarkkailija. Ensimmäisiä oli eniten. Selviytyjien tasapaino järkkyy, mutta he selättävät lopulta pelon. Näin kertoo eräs heistä: ”Pääsin keskustelemaan oman esimieheni yläpuolella olevan henkilön kanssa. Sain uuden tehtävän, jossa voin hyödyntää osaamistani. Itsetuntoni palasi.”

Uupuvat sairastuvat pelon ilmapiirissä. He yrittävät sopeutua, mutta joskus ainoa keino on lähteä työpaikasta: ”Nykyään syön kiltisti pillereitäni enkä toivu varmaan ikinä keskivaikeasta masennuksestani. Aika näyttää, kuinka selviän tulevista haasteista.”

Tarkkailijat huomaavat tulehtuneen tilanteen, mutta pysyttelevät sen ulkopuolella. He pohtivat tilannetta ja kehittelevät ongelmanratkaisuja: ”Pahinta on se, jos ei pysty lähtemään. Niitäkin on.”

Kertomuksissa pelko liittyi moniin asioihin. Öykkäröivä pomo saattoi evätä vuorovaikutuksen kokonaan. Ajatus siitä, miten omalle asemalle tai tuloille käy, voi estää työntekijän vastarinnan. Hyvinvoinnin ja terveyden menettämisen pelko liittyi fyysisiin uhkauksiin ja seksuaaliseen häirintään.

Kertoessaan pahoinvoivista työyhteisöistä vastaajat kertoivat samalla siitä, millainen on hyvä työelämä ja johtajuus sekä sen arvopohja. Hyvän työyhteisön arvopohjaan kuuluvat muun muassa tasa-arvo, toisten kunnioitus ja fyysinen koskemattomuus. Kun tämä murtuu, pelolla johtaminen yleistyy.

Suomessa ihmisen elämää määrittää vahvasti työ. Suomi on Euroopan työolobarometrin mukaan työpaikkakiusaamisen huippumaita. Paineita kuitenkin kestetään, jos työidentiteetti voi säilyä.

Töissä pitää oppia kuuntelemaan

– Pelko syntyy, kun työhön liittyvät ihanteet rikkoutuvat. Tällaisia ovat muun muassa ongelmallinen vuorovaikutus, työn jatkuva uudelleen organisointi ja joustavuuden vaatimus. Johtajan vastuulla on, miten asioista puhutaan ja miten työntekijöistä pidetään huolta, Pesonen sanoo.

Mitä tutkimuksen tuloksista voi oppia?

Ainakin sen, miten tärkeää on vuorovaikutustaitojen kehittäminen kaikilla organisaatiotasoilla.

– Eräs lääke pelkojohtamiseen voisi olla se, että työpaikoilla otettaisiin vakavasti tehdyt ilmapiiritutkimukset, Eriksson sanoo.

Kirsi Tervamäki
Pardian tiedottaja