Ei ole samantekevää, keitä parlamenttiin valitaan. Valituista riippuu, millaiseksi Eurooppa palkansaajien näkökulmasta muuttuu.
Euroopan unionissa tehtävät päätökset vaikuttavat monin tavoin jäsenmaiden lainsäädäntöön ja sitä kautta työelämään.
EU:ssa suomalaisten palkansaajien etuja valvoo suomalaisten palkansaajajärjestöjen yhteinen EU-edustusto FinUnions. Se pyrkii yhteistyössä eurooppalaisen ay-liikkeen kanssa vaikuttamaan Euroopan parlamentin päätöksiin.
– Ay-liikkeellä on EU-järjestelmässä perussopimuksiin pohjautuvaa merkittävää toimivaltaa. Yhteistyö parlamentin kanssa on ollut tärkeää, sillä tähän asti parlamentti on korjannut nykyisen komission ja neuvoston mahdottomimmat työelämää heikentävät esitykset, FinUnionsin johtaja Jorma Rusanen sanoo.
FinUnions myös tiedottaa kotimaahan päin, mitä EU:ssa tapahtuu.
Oikeistosiipi parannusten esteenä
Jorma Rusanen ei allekirjoita, että EU palkansaajien näkökulmasta kärsisi demokratiavajeesta. Rusanen muistuttaa, että jäsenmaiden kansalaiset ovat vaaleilla valinneet parlamentin jäsenet ja perussopimusten muutosten jälkeen parlamentti on ollut yhteispäätöksentekijä kaikissa työelämän kysymyksissä.
Demokratiavajeen sijaan Rusanen puhuu sosiaalisen Euroopan vajeesta. Sosiaalinen Eurooppa tarkoittaa muun muassa työnteon edellytysten parantamista ja työlakien yhtenäistämistä ja sen vaje sitä, että markkinat ajavat kansalaisten oikeuksien ohi.
– Kyse on markkinavapauksien ja kansalaisten perusoikeuksien suhteesta. Ay-liike on sitä mieltä, että markkinavapauksia pitää tulkita perusoikeuksia kunnioittaen.
Rusasen mielestä parlamentin toimivuus on palkansaajien kannalta heikentynyt vaali vaalilta.
– Sen kokoonpano on muuttunut oikeistolaisemmaksi ja oikeistolaisten sisällä sosiaalisesti ajattelevien määrä on pienentynyt. Ensi kesän Eurooppavaalit ovat palkansaajien näkökulmasta vedenjakaja.
Ay-lobbarin mukaan nyt olisi tärkeää, että vaaleissa ihmiset äänestäisivät kansalaisten perusoikeuksien kannattajia. Heitä löytyy kaikista puolueryhmistä.
– Mitä huonompi äänestysprosentti on, sitä suuremmalla varmuudella parlamenttiin äänestetään markkinoiden etuja ajavia. Vain äänestysprosentin nousu turvaa sosiaalisen Euroopan kehityksen.
Sosiaalinen Eurooppa jääkaudella
Tulevan parlamentin poliittiset voimasuhteet vaikuttavat myös siihen, millaista linjaa EU:n komissio jatkossa ajaa. Sen nykyisen puheenjohtajan José Manuel Barroson komissiokauden aikana sosiaalinen Eurooppa on elänyt jääkautta.
– Onneksi parlamentaarikot ovat ymmärtäneet, että Euroopan kehittämisen lähtökohta on kansalaiset, ei markkinat. Parlamentti on tähän asti pystynyt korjaamaan komission tekemiä ehdotuksia, jotka kansalaisten ja palkansaajien kannalta ovat olleet mahdottomia, Jorma Rusanen sanoo.
Hän uskoo, että työntekijöiden oikeuksien heikennykset jatkuvat, jos seuraavissa vaaleissa parlamentin oikeistosiipi vahvistuu entisestään ja Barroson komissio jatkaa.
– Se olisi vaarallista, koska silloin kansalaiset eivät enää näkisi EU:ssa mitään hyvää.
Tilaajavastuu iso kysymys
Komissio korostaa kansalaisten ja palveluiden liikkuvuutta. Yhteisillä pelisäännöillä turvattaisiin liikkuvien yhdenvertaisuus.
– Aseita yhdenvertaisuuden toteuttamiseksi ei ole riittävästi, Jorma Rusanen toteaa.
Suomalaisyritykset ovat tottuneet siihen, että lakeja ja sopimuksia noudatetaan. Ne kuitenkin häviävät kilpailutilanteessa, jos Suomeen tulee lähetettyjä työntekijöitä sellaisten alihankkijoiden tai vuokrafirmojen palvelukseen, jotka tarjoavat urakoita halvemmalla hinnalla puliveivattuaan ensin palkkojen kanssa.
Rusanen toivoo, että Eurooppaan saataisiin unionin tasoisia säännöksiä tilaajavastuusta. Tilaajavastuu tarkoittaa sitä, että alihankinta- tai vuokratyövoimaa käyttävä yritys olisi yhteisvastuussa alihankintayrityksen ja vuokrafirmojen kanssa siitä, että työntekijöiden palkat ja verot maksetaan oikein ja sosiaaliturvamaksut hoidetaan.
Rusanen muistuttaa myös, että jos eurooppalaisten työuria ja eläköitymisikää halutaan pidentää, työterveyttä ja -turvallisuutta on kehitettävä.
Harmonisoinnilla haitari pienemmäksi
Suomalaisten palkansaajien näkökulmasta olisi järkevää, että työelämän säädöksiä yhtenäistettäisiin.
– Silloin suomalainen yritys ei keinotekoisten syiden varjolla siirtyisi Unkariin tai Puolaan, koska siellä työntekijöiden asema on heikompi ja kustannukset pienemmät, Jorma Rusanen toteaa.
Rusanen ei kannata unionin sisälle luotavaa sosiaalisen Euroopan sisäpiiriä, jossa halukkaat jäsenmaat voisivat luoda yhteisiä työelämän pelisääntöjä.
– Jos sisäpiirissä työelämää kehitetään, yritykset voivat hankkia ulkopuolelle jääneestä maasta työntekijöitä tai ne saattavat siirtyä kokonaan sisäpiirin ulkopuolelle. Tämä olisi vaarallinen kehitys.
Natasha Petrell
Unionimedia
