Palkkavertailu vaatii taitoa

Valtion, kuntien ja yksityisten maksamien palkkojen vertailtavuus keskenään on vaikeaa, sillä esimerkiksi koulutuksen merkitys ei näy palkkatilastoissa.

Kun julkisuudessa keskustellaan palkoista, vertailulukuna käytetään yleensä jonkin tietyn palkansaajaryhmän palkkojen keskiarvoa.

Vertailut johtavat monesti harhakäsitykseen alojen palkkauksellisesta asemasta, sillä mitä suuremmista ryhmistä on kysymys, sitä enemmän lukujen taakse kätkeytyy palkkatasoon vaikuttavia rakenteellisia eroja.

Valtiolla koulutetuin henkilöstö

On tyypillistä verrata palkansaajien pääsektorien eli kuntien, valtion ja yksityisten palkkojen keskiarvoja toisiinsa. Vuoden 2007 palkkarakennetutkimuksen mukaan kokonaispalkkojen keskiarvot olivat valtiolla 2 984, yksityisellä sektorilla 2 788 ja kuntasektorilla 2 544 euroa kuukaudessa.

Näistä luvuista luodaan helposti käsitys eri sektorien palkkatasoista. Tällöin yksinkertaistaen todetaan, että valtiolla on parhaat ja kuntasektorilla kaikkein huonoimmat palkat.

Todellisuudessa tilanne ei ole näin yksinkertainen. Palkkarakennetutkimuksesta selviää esimerkiksi henkilöstön koulutustason vaikutus palkkaukseen. Kun eri sektorien henkilöstö tilastoidaan koulutusluokittain, nähdään, että sektorit poikkeavat huomattavasti toisistaan henkilöstön rakenteen osalta. Valtiosektorin henkilöstö on koulutetuin, ja noin kahdella kolmasosalla henkilöstöstä on vähintään alimman korkeaasteen koulutus. Kuntasektorilla vastaava koulutus on noin puolella ja yksityisellä sektorilla hieman runsaalla kolmasosalla. Erityisesti tutkijakoulutettua henkilöstöä on valtiolla huomattavasti muita sektoreita enemmän.

Tämä muuttaa olennaisesti eri sektorien välisen palkkavertailun arviointia. Palkat korreloivat koulutustasoon joka sektorilla siten, että palkkojen keskiarvo nousee koulutustason nousun mukana. Sektorien välinen järjestys sen sijaan vaihtelee.

Yksityinen sektori on palkkajohtaja kaikilla koulutustasoilla tutkijakoulutusastetta lukuun ottamatta. Valtion palkat jäävät yksityistä sektoria alemmiksi kaikilla koulutustasoilla ja kuntasektori on palkkajohtaja tutkijakoulutusasteella. Koska valtion henkilöstöstä selvästi suurin osuus kuuluu koulutetuimpiin ryhmiin, valtion koko henkilöstön palkkojen keskiarvo on yksityistä sektoria korkeampi, vaikka kaikilla koulutustasoilla tilanne on päinvastainen.

Ikä ja työkokemus huomioon

Palkansaajien palkkatasoon vaikuttavat monet eri tekijät kuten esimerkiksi toimiala, tehtävien vaativuus, ikä, työkokemus, sukupuoli sekä koulutustaso. Myös nämä muut tekijät pitää ottaa huomioon, kun selvitetään, maksetaanko eri sektoreilla yhtä pätevälle henkilöstölle saman vaativuustason tehtävistä saman- vai erisuuruista palkkaa.

1990-luvun loppupuolella valtiosektorilla tehtiin niin sanottu Valpas-tutkimus. Kuluvan sopimuskauden aikana asiaa selvitetään taas uudelleen, nyt erityisesti samapalkkaisuuden näkökulmasta. Tuloksia selvityksistä saadaan vuoden lopulla.

Lähde: Tilastokeskus, Palkkarakenne 2007.

Pertti Nummi
Pardian tutkimuspäällikkö