Kiusaaminen vaikuttaa koko työyhteisöön

Työntekijöistä viisi prosenttia eli noin 120 000 palkansaajaa kokee joutuvansa kiusaamisen kohteeksi työpaikallaan.

Työterveyslaitoksen johtava asiantuntija Maarit Vartia määrittelee henkisen väkivallan työssä pitkään jatkuneeksi kielteiseksi kohteluksi, jossa kiusattu ajautuu puolustuskyvyttömään tilanteeseen.

Vartian mukaan kiusaamisessa on kyse toistuvasta prosessista, ei yksittäisestä tapauksesta tai kahden ihmisen välisestä riidasta. Kiusaaminen on muun muassa työn tekemisen vaikeuttamista, naurunalaiseksi tekemistä, pilkkaamista, mitätöintiä, alistamista tai eristämistä.

Työpaikoilla ei juuri keskustella, mitä kiusaamisella käsitetään ja mitä työpaikoilla sallitaan.

– Kiusaamisesta puhuminen herättää ahdistavia tunteita. Kiusatulle se aiheuttaa häpeää, huonommuutta ja jopa syyllisyyttä. Myös epäasiallista kohtelua havainneet työtoverit voivat kokea syyllisyyttä eivätkä tiedä kenen kanssa ja miten ottaa asia puheeksi.

– Suomessa kiusaamiseksi kutsutaan monenlaista kohtelua. Jonkun mielestä kerran vuodessa epäasiallisen käytöksen kohteeksi joutuminen tai esimiehen tekemä työvuorojen järjestely ovat kiusaamista. Kaikki tilanteet, jotka eivät miellytä, eivät kuitenkaan ole kiusaamista.

Sivustakatsoja on osallinen

Työturvallisuuslaki velvoittaa työnantajaa toimimaan niin, että häirintä tai muu epäasiallinen käytös työpaikalla loppuu.

– Monilla esimiehillä ei kuitenkaan ole riittävää osaamista asian selvittelyyn, jolloin sen voi tehdä ulkopuolinen asiantuntija.

Työterveyshuolto ja työterveyspsykologi voivat tukea puolueettomasti järjestämällä verkostopalaverin kiusatulle, kiusaajalle sekä esimiehelle. Työturvallisuuslaki velvoittaa myös työtoverin ilmoittamaan havaitsemansa pitkään jatkuneen terveyttä uhkaavan kiusaamisen.

– Hyvä tapa on lähestyä työtoveria ja viestittää, että olen nähnyt Sepon kohtelevan sinua epäasiallisesti. Työtoverilta voi kysyä, miltä sinusta tuntuu ja miten minä voisin auttaa sinua.

Monesti kiusaaminen tapahtuu Vartian mukaan kuitenkin piilossa, ja toisten on sitä vaikea havaita tai todistaa.

– Monet eivät uskalla puuttua kiusaamiseen, koska pelkäävät sen siirtyvän myös itseen. Hiljainen seuraaja on kuitenkin myös itse osallinen kiusaamiseen.

Usein syynä huonot työolot

Persoonasta johtuvaa kiusaamista yleisimmin työpaikkakiusaamisen syyt löytyvät työstä ja työoloista. Työyhteisön toimimattomuus on monesti sidoksissa heikkoon esimiestyöhön. Huonot työolot altistavat kiusaamiselle. Hankaluudet työn tekemisessä aiheuttavat stressiä ja turhautumista.

– Pienessä työyhteisössä uusi työntekijä tunsi joutuvansa kollegan kiusaamaksi ja käskyttämäksi. Esimies ei ollut mukana työyhteisön arjessa, eikä työnjaosta oltu sovittu selkeästi. Vanha työntekijä alkoi jakaa tehtäviä työyhteisössä, minkä toinen koki pomottamiseksi, Vartia kertoo.

Työhön liittyvässä kiusaamisessa joku jätetään tiedonkulun ulkopuolelle, hänelle annetaan vähäarvoisia tehtäviä, kritisoidaan epäoikeudenmukaisesti tai tehtäville asetetaan kohtuuttomia aikarajoja.

Toinen kiusaamisen muoto on riistävä kiusaaminen, joka lähtee kiusaajan ennakkoluuloista, kiusatun ominaisuuksista tai siitä, että kiusattu kuuluu johonkin ryhmään. Kiusaamisella on silloin selkeä motiivi ja tavoite.

– Kahden miehen välisessä kiristyneessä tilanteessa konsultille selvisi, että miehillä oli ollut aikanaan yhteinen ihastus, jota kumpikaan ei ollut saanut. Tilanne hiersi silti edelleen työkavereiden välejä.

Myös sukupuoli voi olla riski joutua kiusatuksi.

– Yhdessä päiväkodissa ainoa mies joutui mitätöinnin kautta tosi julman ja epäasiallisen kohtelun uhriksi.

Yleensä kiusaajia on vain yksi

Maarit Vartian mukaan huumorin varjolla voidaan tehdä todella julmaa pilaa esimerkiksi ylipainosta. Tällaiseen kiusaamiseen saattaa huomaamatta mennä mukaan useampikin työtoveri.

Yli puolessa tapauksia kiusaajia on vain yksi. Jos tilanne yhteisössä kestää vuosia, kiusaajia saattaa olla useampi.

Uhrit eivät usein voi itse omalla käytöksellään tilanteelle mitään. Jos kiusatulle ei esimerkiksi puhuta, on kiusatun mahdotonta muuttaa tilannetta. Jotkut kiusatut pyrkivät olemaan näkymättömiä, toiset taas hakevat voimallisesti oikeutta.

– Kiusaaminen on psykologinen prosessi, jossa myös kiusatun käyttäytyminen muuttuu. Ajan kuluessa koko työyhteisö alkaa pitää kiusattua hankalana ja yhteistyökyvyttömänä työkaverina, ja kiusatun persoonan muutos antaa oikeutuksen kiusaamiselle.

Vartian mukaan on myös provokatiivisia uhreja, jotka saavat kiusaamisen aikaan esimerkiksi rikkomalla työyhteisön kirjoittamattomia normeja, käyttäytymällä muita ärsyttävästi tai olemalla hyvin kriittisiä.

Myös työyhteisö stressaantuu

Työpaikkakiusaamisesta kaksi kolmasosaa on työtovereiden välistä. Kolmasosassa tapauksista kiusaajaksi koetaan lähin esimies. Noin kolmessa prosentissa alaiset kiusaavat esimiestä ja yrittävät savustaa hänet ulos.

Kiusaamista parikymmentä vuotta selvittänyt Maarit Vartia sanoo kiusaamisen muotojen ja määrän pysyneen samana. Kiusaamisen tiedostamisessa ja siihen puuttumisessa on kuitenkin menty eteenpäin, ja esimerkiksi esimiehiä koulutetaan enemmän.

– Yli puolella työpaikoista on nykyään toimintamallit kiusaamistapauksiin. Julkisella puolella tietoisuus on yksityistä sektoria parempi. Tahtoa ja tietoa on, vaikka osaamisessa olisi vielä parantamisen varaa.

Kiusatuilla on monenlaisia psyykkisiä ja psykosomaattisia oireita, ja heillä on sairauspoissaoloja yli 50 prosenttia enemmän kuin ei-kiusatuilla. Epäsuorasti kiusaaminen koskee myös koko työyhteisöä, kun kiusaamista havainneet stressaantuvat. Samoin kiusatun perheenjäsenet joutuvat kärsimään, jos kiusattu masentuu.

Osa kiusatuista ei ole valmis vaihtamaan työpaikkaa, koska he haluavat todistaa, etteivät ole ansainneet kiusaamista. Toiset eivät ole valmiita ottamaan vastaan apua, koska kokevat vain kiusaajan olevan terapian tarpeessa.

– Jos tilanne jää selvittämättä työpaikalla, kiusaamista kokeneen olisi tärkeä käydä sen nostattamat tunteet läpi ammattiauttajan kanssa. Eräs kiusattu näki vielä kolme vuotta tapahtuneen jälkeen painajaisia lähdettyään työpaikasta.

Vartian mielestä on hirveä ajatus, että parhaillaan yhteiskunnassa kulkee lauma työssä kiusattuja ihmisiä, jotka ovat katkeria ja kantavat edelleen epäoikeudenmukaisuuden kokemusta mukanaan.

Anna-Kaisa Jansson
Pardian tiedottaja