Ei heitetä hyvää menemään

Kirjoitin vuosi sitten tulevasta työmarkkinakierroksesta ja totesin, että edessä olisi todennäköisesti liittokohtainen kierros. Pidin tuolloin neuvottelukierroksen tärkeimpänä tavoitteena palkansaajien ostovoiman parantamista tarpeeksi suurilla palkankorotuksilla sekä miesten ja naisten palkkatasa-arvon edistämistä.

Yleisen arvion mukaan syksyn neuvottelukierros oli erityisesti toimihenkilöiden, julkisen sektorin ja koulutettujen naisten kierros. Tehdyt ratkaisut edistävät pitkällä aikavälillä naisten palkkauksellista asemaa työmarkkinoilla. Pardia pärjäsi käydyllä kierroksella vähintäänkin hyvin.

Inflaatio on alkuvuoden aikana laukannut Suomessa ennätysmäisen korkeana, ja se uhkaa valitettavasti syödä hyvät palkankorotukset. Palkansaajapuolta ja korkeita sopimuskorotuksia on mielestäni turhaan syyllistetty kiihtyneestä inflaatiosta. On syytä muistaa, että tulosopimukset eivät yksin ole syy hintojen nousuun. Elintarvikkeiden, raakaöljyn ja monien muiden raaka-aineiden maailmanlaajuinen kallistuminen kiihdyttää inflaatiota paljon enemmän kuin kotimaan palkankorotukset.

Tällä hetkellä on erittäin vaikea arvioida Yhdysvaltojen talousongelmien vaikutusta Euroopan ja Suomen talouteen. Lasku on kuukausi kuukaudelta kasvanut, eikä lopullinen hinta ole kenenkään tiedossa. Todennäköistä lienee vain se, että olemme menossa kohti taloudellista taantumaa. Taantuman vakavuus on tällä hetkellä iso kysymysmerkki.

Julkisuudessa on keskusteltu paljon käydystä neuvottelukierroksesta ja moitittu palkansaajapuolta liittokierroksella korkeiksi nousseista palkankorotuksista. On hyvä muistaa, että vuosi sitten nimenomaan yksityinen työnantajapuoli ei ollut kovinkaan innostunut keskitetystä tulopoliittisesta kokonaisratkaisusta. Työnantaja halusi liittokohtaiselle kierrokselle yhdessä eräiden teollisuuden liittojen kanssa.

Elinkeinoelämä on vaatinut, että tulevien vuosien palkkaratkaisuissa sopimusten palkankorotustasoa on koordinoitava huomattavasti paremmin kuin nyt tehtiin. Korotusten koordinoinnin lisäksi elinkeinoelämä on vaatinut veronkevennyksiä palkansaajille. Pääministeri Matti Vanhanen on puolestaan esittänyt, että seuraavan sopimuskierroksen tason on oltava nykyistä maltillisempi, jotta siihen voidaan kytkeä veroratkaisuja.

Elinkeinoelämä on myös toistuvasti todennut, että keskitettyjen tulopoliittisten kokonaisratkaisujen aika on ohi ja että Suomessa siirrytään liittokohtaisten ja paikallisten sopimusten aikaan.

Toisaalta vaatimus tiukasta sopimusten koordinoinnista ja valtion osallistumisesta veroratkaisujen muodossa viittaa kovin paljon elinkeinoelämän kovasti parjaamaan tupoon.

Miten olisi uusi nimi vanhalle hyvälle mallille? Kehitetään nykyistä hyvää mallia siten, että se vastaa paremmin ajan asettamiin haasteisiin. Kaikkea hyvää ei kuitenkaan kannata heittää menemään!

Toivotan kaikille lukijoille oikein hyvää ja rentouttavaa kesää!

Antti Palola

Låt oss inte kasta bort det goda