Sinnikäs työolojen puolustaja
Päämäärätietoinen työsuojeluvaltuutettu korottaa tarvittaessa ääntään.
– Työsuojelutyössä on sitkeästi tuotava ongelmia esille yhä uudelleen, sanoo STTK:n vuoden 2009 työsuojeluvaltuutettu -palkinnon saanut Riitta Korhonen Kuopion yliopistosta.
Perusteluissa Korhosta kuvaillaan päämäärätietoiseksi ja sinnikkääksi parempien työolosuhteiden puolustajaksi.
– Työsuojeluvaltuutetun on oltava työhönsä sitoutunut, autettava rohkeasti työntekijöitä viimeiseen asti ja pysyttävä asiansa takana. Yksin ei voi tehdä mitään ja siksi on luotava yhteistyöverkosto.
Hän sai STTK:n vuoden 2009 työsuojeluvaltuutettu -palkinnon. Perusteluissa Korhosta kuvaillaan päämäärätietoiseksi ja sinnikkääksi parempien työolosuhteiden puolustajaksi.
Korhonen työskentelee erikoislaboratoriomestarina Kuopion yliopiston kliinisen mikrobiologian yksikössä ja toimii puolipäiväisenä yliopiston työsuojeluvaltuutettuna. Hän kuuluu Itä-Suomen yliopistojen henkilökuntayhdistykseen ISYHYyn, joka on pardialaisen Yliopistojen ja tutkimusalan henkilöstöliitto YHL:n jäsenyhdistys. Palkittu pardialainen on toiminut ammattiyhdistystoiminnassa aktiivisesti 20 vuotta, joista viimeiset kahdeksan vuotta Kuopion yliopiston henkilökuntayhdistyksen puheenjohtajana.
Työnantajan asenne muuttui
Korhosen mukaan työsuojelutoiminta oli hänen aloittaessaan työsuojeluvaltuutettuna tasan 20 vuotta sitten alkutekijöissään. Pikkuhiljaa toiminta virisi työterveyshuollon kanssa. Korhonen kävi kursseja, ja hänet valittiin YHL:n työsuojeluvaliokunnan jäseneksi.
– Tieto loi tuskaa, ja oli pakko alkaa toimia aktiivisesti. Siihen aikaan hoidettiin fyysistä työsuojelua, tarkastettiin koneiden turvallista käyttöä ja tutkittiin sisäilmaongelmia.
Alkuaikoina miespainotteisessa työryhmässä Korhosen oli joskus pakko korottaa ääntään ja jopa polttaa päreensä, että sai asiansa ymmärretyksi.
– Tunsin olevani välillä kuin rikkinäinen gramofonin levy, joka toisti samoja asioita aina vaan uudelleen. Pikkuhiljaa työnantajan asenne muuttui ja pääsimme toteuttamaan parannuksia.
Työn ergonomia parani
Kuopion yliopistossa aloitettiin laboratorioergonomiatutkimus Korhosen pyynnöstä vuonna 1997. Moni laboratoriotyöntekijä kärsi pahoista käsiongelmista, jotka johtivat pitkiin sairaslomiin.
Tutkimustietojen pohjalta parannettiin monen työpaikan laboratoriovälineitä ja kalusteita, ja työergonomia koheni. Sen jälkeen aloitettiin toimistotyön ergonomian tutkiminen.
Työsuojeluasiat hyvällä mallilla
Kun vuosituhannen vaihteessa työsuojelupäällikön tehtävä muutettiin kokopäiväiseksi ja Korhoselle annettiin puoli päivää työsuojeluasioiden hoitoon, työsuojeluasiat on saatu Korhosen mukaan aika hyvälle mallille.
Yliopiston yksiköihin on koulutettu työhyvinvoinnin yhdyshenkilöt, ja yliopistossa toimii sisäilmatyöryhmä. Työilmapiiri- ja kiusaamisongelmiin puututaan heti, kun niistä on saatu tieto. Työturvallisuutta ja -hyvinvointia parannetaan myös monilla muilla tavoilla.
Korhosta huolettaa, että jatkuva muutos ja työntekijöiden vähyys syövät ihmisten jaksamista ja voimavaroja. Myös jatkuva epävarmuus työpaikasta lisää ongelmia työilmapiirissä.
– Aiemmin työsuojeluvaltuutettuja ei pidetty oikein minään luottamusmiesten rinnalla. Myös ammattijärjestöjen pitää panostaa jäsentensä työhyvinvointiin ja työterveyteen. Siinä ei paljon palkankorotus auta, jos terveys on mennyt.
Pardian tiedottaja Anna-Kaisa Jansson
© Palkansaajajärjestö Pardia
Jäsenjärjestöt ja -yhdistykset voivat lainata materiaalia lähde mainiten.