Elämää pätkissä

Monelle valtion pitkä ja kapea leipä on varsin viipaleinen. Kun työpätkä kestää joitain kuukausia, on vaikea ajatella pitkäjänteisesti. Taloudellinen toimeentulo on epävarmaa, ja perheen perustaminen viivästyy. Jatkuva työnhaku vie aikaa ja vaikuttaa työmotivaatioon.

Määräaikaisia, kuten sijaisia ja kausityöntekijöitä, on kuitenkin ollut aina – myös valtiolla. Määräaikaiseen virkasuhteeseen voidaan nimittää henkilö silloin, kun virkamieslaissa säädetty peruste täyttyy: jos työn luonne, sijaisuus, avoinna olevaan virkaan kuuluvien tehtävien hoidon väliaikainen järjestäminen tai harjoittelu sitä edellyttää.

– Laillinen peruste on muun muassa se, että vakituinen lähtee perhevapaalle ja tilalle palkataan sijainen, tai henkilö tulee purkamaan tiettyä ruuhkaa, Pardian vastaava lakimies Ari Komulainen sanoo.

Myös projektityöt ovat luonteeltaan määräaikaisia. ALKU-hankkeen seurauksena monen pardialaisen määräaikainen virkasuhde ei vuodenvaihteessa jatkunut, kun uusi aluehallintoviranomainen aloitti työnsä.

– Usean kohdalla määräaikaisuuteen ei liene ollut laillista perustetta ja heillä on mahdollisuus saattaa sen laillisuus virkamieslautakunnan tutkittavaksi.

Kokonaistilanne kohtuullinen

Viime syyskuussa 17 prosenttia valtion palveluksessa olevista oli määräaikaisia. Murheenkryynejä ovat erityisesti olleet yliopistot, tietyt tutkimuslaitokset ja muutamat yksittäiset virastot.

– Ilman yliopistoja valtion tilanne näyttää ihan kohtuulliselta, Komulainen sanoo.

Vuodenvaihteessa yliopistot lakkasivat olemasta valtion tilivirastoja. Jos syyskuun tilastoja katsoo ilman yliopistoja, pätkätöitä teki 11 prosenttia. Vastaavasti yliopistoissa joka kolmas oli määräaikainen.

Oikeudet ovat todenneet lukuisia kertoja, että yliopistot toimivat väärin. Ne ovat joutuneet korvausvelvollisiksi, mutta tilanne ei ole muuttunut.

Riitauttamisessa piilee omat riskinsä.
– Vuosien varrella on ollut muutamia tapauksia, joissa henkilö on saanut vaikean ihmisen maineen, kun on vienyt asian eteenpäin.

Varsinkin pienemmillä paikkakunnilla, joilla ei ole paljon työllistymisvaihtoehtoja,hankalan maine saattaa vaikeuttaa työllistymistä.
– Vaikka eivät työnantajat tätä julkisesti myönnä.

Jokainen pätkä syyniin

Valtionhallinnossa on tehty paljon töitä laittomien määräaikaisuuksien vähentämiseksi. Virastoille on laadittu ohjeistusta siitä, milloin määräaikaista palvelussuhdetta saa käyttää, milloin ei. Virkamieslakia on muutettu siten, että määräaikaisuutta ei saa perusteettomasti pätkiä ja nimityskirjaan tulee aina laittaa määräaikaisuuden peruste. Virkamiesasetusta on muutettu siten, että määräaikaisessa virkasuhteessa olleen vakinaistamista on helpotettu.

Lisäksi valtionhallinnossa virastot on virkaehtosopimuksella velvoitettu tapauskohtaiseen määräaikaistarkasteluun. Virastojen pitää kaksi kertaa vuodessa käydä läpi jokainen määräaikaisuus. Jos laillista perustetta ei löydy, henkilö pitäisi vakinaistaa.

Komulainen sanoo, että virastoissa on tehty tarkasteluja, mutta toteuttamisessa on useassa virastossa parantamisen varaa.
– Myös vakinaistaminen on jäänyt valitettavan vähälle.

Natasha Petrell
Unionimedia

Malli korvauksen hakemiseen

Jos epäilet, että virkasuhteesi määräaikaisuus on perusteeton, voit tehdä korvaushakemuksen virkamieslautakunnalle. Voit hakea korvausta sen jälkeen, kun viimeisin määräaikaisuutesi valtion palveluksessa on päättynyt. Aikaa on kuusi kuukautta.

Niin ALKU-hankkeen kuin yliopistouudistuksen seurauksena on odotettavissa korvausvaatimussuma. Perusteettomasta määräaikaisuudesta voi saada hyvityksenä maksimissaan
24 kuukauden palkkaa vastaavan summan.

– Jäsenen kannattaa oman luottamusmiehen tai Pardian lakimiehen kanssa käydä asia läpi. Jos näyttää vähänkään siltä, että juttu voisi menestyä, kannattaa laatia korvaushakemus, Ari Komulainen neuvoo.

Pardia on tehnyt jäsenilleen mallin vaatimuksen tekemistä varten. Se löytyy Pardian kotisivuilta.

Korvauksena 10 kuukauden palkka

Yliopiston täydennyskoulutuskeskus oli vuosien 1999 ja 2006 välisenä aikana nimittänyt A:n kahdeksaan peräkkäiseen määräaikaiseen virkasuhteeseen. Nimittämiskirjojen mukaan syynä oli ollut työn luonne.

Virkamieslautakunnan mukaan täydennyskoulutuskeskuksen toiminnalle on tyypillistä koulutusprojektien ajoittainen vaihtuminen esimerkiksi muuttuviin koulutustarpeisiin tai rahoitukseen liittyvistä syistä. A:n hoitamien, tavanomaisina kurssisihteerin tehtävinä pidettävien työtehtävien liittyminen täydennyskoulutuksen eri projekteihin ei siten vielä osoita, että työ olisi ollut luonteeltaan määräaikaista.

Virkamieslautakunta katsoi, ettei täydennyskoulutuskeskuksella olisi ollut työn luonteeseen tai viraston toimintaan liittyvää perusteltua syytä nimittää A toistuvasti peräkkäin määräaikaiseen virkasuhteeseen. Kyse ei myöskään ollut sijaisuudesta, avoinna olevaan virkaan kuuluvien tehtävien hoidon väliaikaisesta järjestämisestä tai harjoittelusta. Määräaikaisuuksilla ei siten ollut valtion virkamieslaissa säädettyä perustetta. Edellä lausutuilla perusteilla ja kun A:ta ei oltu enää viimeisimmän päättyneen virkasuhteen jälkeen nimitetty viraston virkamieheksi, A:lla oli oikeus korvaukseen.

Yliopisto määrättiin maksamaan A:lle 10 kuukauden palkkaa vastaavan korvauksen.