Ostovoiman kasvusta on pidettävä huolta

Seuraavat virka- ja työehtosopimusneuvottelut käytäneen vajaan vuoden kuluttua. Taantuma ei lupaa tulevaan sopimukseen samantasoisia palkankorotuksia kuin nykyisessä on.

Valtion osalta virka- ja työehtosopimus päättyy 31.1.2010. Samalla päättyvät myös tarkentavat sopimukset, joilla eri ministeriöt ja virastot ovat sopineet muun muassa palkkausjärjestelmistä.

Keskustason sopimuksessa on yleensä sovittu paikallisten erien määrä, mutta erien käytöstä sovitaan tarkentavilla sopimuksilla sopimuskauden kuluessa. Käytännössä paikalliset erät – olivat ne sitten nimeltään liittoerä, järjestelyvaraerä tai paikallinen erä – ovat menneet palkkausjärjestelmien kehittämiseen.

– Paikallinen erä on voitu käyttää muun muassa tehtävän vaativuuteen perustuvaan osaan eli nostaamaan esimerkiksi vaativuustasojen palkkoja. Yksi vaihtoehto on ollut käyttää se kokonaan tai osittain henkilökohtaisen palkanosan nostamiseen, Pardian neuvottelujohtaja Harri Sirén sanoo.

Seuraavat neuvottelut loppuvuonna

Harri Sirénin mukaan nykyinen sopimus on ollut toimiva ja sopimuskausi edennyt aika tavanomaiseen tapaan.

- Tosin kehittämiserän jako on ollut vähän kimurantimpi. Niissä taloissa, joissa sopua sen jaosta ei ole syntynyt, erät odottavat edelleen hyllyllä.

Seuraavat virka- ja työehtosopimusneuvottelut alkanevat loppuvuonna, jos kyseessä on liittokierros. Mikäli taloudellinen tilanne vielä synkkenee, vaikuttaa se myös neuvotteluasetelmiin. Sirén arvelee, että seuraavaan sopimukseen ei saada samansuuruisia korotusprosentteja kuin nykyisessä sopimuksessa on.

- Toisaalta tutkimuslaitoksille näyttää olevan vaikea ennustaa edes kolmen kuukauden päähän, mikä taloudellinen tilanne on, saati sitten vuoden päähän. On kuitenkin selvää, että palkansaajien ostovoiman myönteisestä kehityksestä on pidettävä huolta.

Kotimainen kysyntä on talouden pyörimisen kannalta tärkeää, ja tähän tarvitaan palkkojen korotuksia.

Keskitetty ratkaisu olisi löydettävä

Tulevan neuvottelukierroksen suurimmat kysymykset liittyvät työelämän laatutavoitteisiin ja palkankorotuksiin sekä siihen, millä tavalla myönteistä ostovoiman kehitystä edistetään.

- Pidämme myös tärkeänä, että löytyisi joku keskitetty tupon kaltainen ratkaisu. On vaikea nähdä, että muunlainen malli olisi niin sitova, että se pätisi kaikilla sopimusaloilla, Harri Sirén sanoo.

Keskitetty ratkaisu olisi nykyisessä taloustilanteessa hyvä.

– Palkansaajien verorahat kyllä kelpaavat kaikenlaisiin yrityksille annettaviin tukiin, mutta on kummallista, että sen vastineeksi ei olla saamassa mitään. Kyllä näihin talkoisiin pitäisi kaikkien osallistua, Sirén näpäyttää.

Myös henkilöstöedustajien eli luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen asemasta pitää neuvotella. Tehtävän hoitamisen takia heidän palkkauksensa tai ammatillinen kehittymisensä ei saa jäädä jälkeen.

Valtion palkka-palapeli uusiksi

Virastojen lakkauttamis-, perustamis- ja siirtorumba aiheuttaa ongelmia palkkausjärjestelmiin.

– Lainsäädäntöön otettujen määräysten perusteella uusissa virastoissa siirrytään aina euromääräisille palkoille eli palkkausjärjestelmäsopimusta ei enää ole, Harri Sirén sanoo.

Tämä johtaa myös etuuden menetyksiin, jos virastoissa ollaan pitkään ilman palkkausjärjestelmää. Yleensä uuden järjestelmän luomiseen menee kahdesta neljään vuotta. Jos vanhojen työntekijöiden työnkuva tänä aikana muuttuu vaativammaksi, työstä pitäisi maksaa enemmän palkkaa.

– Mutta miten arvioidaan paljonko uusi palkka on, jos käytössä ei ole vaativuudenarviointijärjestelmää?

Työnantajilla ei myöskään ole perusteita, mihin nojata, kun palkataan uusia ihmisiä.

Harri Sirén toivoo, että seuraavalla sopimuskierroksella löydettäisiin malli, jota noudattaa tilanteissa, joissa palkkausjärjestelmä häviää alta.

Natasha Petrell
Unionimedia