Nykymeno ei hyvältä näytä

Olemme saaneet nauttia koko Suomessa kunnon talvesta. Etelä-Suomessakin on päästy hiihtämään hohtaville hangille ja luistelemaan luonnon jäille. Olen kokeillut tänä talvena retkiluistelua, ja se vasta mukavaa puuhaa onkin. Retkiluistelua meren tai järven jäällä harrastaessa on syytä pitää mielessä turvaohjeet, sillä se on paras henkivakuutus.

Talouden taantuma näyttää syvenevän entisestään, ja aivan liian monen suomalaisen elämä tuntuu epävarmalta. Maan hallitus päätti alkuvuodesta omista elvytystoimenpiteistään, joista on oltu montaa mieltä. Osa kiittelee, osa haukkuu niitä riittämättömiksi ja aivan liian myöhään toteutetuiksi. Uskon, että tässä pätee parhaiten vanha suomalainen sananlasku: parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Kevään kuluessa päätettäneen lisätoimenpiteistä.

Vientiteollisuuden ongelma on siinä, että tilauskirjat ammottavat tyhjyyttään. Kun ei ole tilauksia, ei kannata valmistaa. Kun ei kannata valmistaa, ei tarvita työntekijöitä. Kun ei tarvita työntekijöitä, heidät lomautetaan tai irtisanotaan ja työnnetään yhteiskunnan vastuulle yhteiseen piikkiin.

Valitettavasti ajan henkeen kuuluu myös se, että hyvää tulosta tehneet ja kannattavat yritykset käyttävät taantuman antamaa tilaisuutta hyväkseen ja saneeraavat toimintaansa. Ne vähentävät kylmästi henkilöstöään ja sanovat valmistautuvansa tulevaisuutta varten. Näin meidän järjestelmämme toimii.

Pääministeri kuuluttaa julkisuudessa yritysten yhteiskuntavastuun ja moraalin perään. Mitä tekee maan hallitus, kun kysymyksessä on valtion oma henkilöstö? Hallitus jatkaa härkäpäisesti valtion työpaikkojen vähentämisohjelmaansa. Tänä vuonna valtiolta katoaa noin 2 000 työpaikkaa. Vähentämistahdin on määrä jatkua samansuuntaisena aina vuoteen 2015 asti.

Hallitus jatkaa valitsemansa mantran hokemista, että väen vähentämisellä valmistaudutaan tulevaisuuden työvoimapulaan ja turvataan yksityisen sektorin odotettavissa oleva työvoimapula.

Suomessa on suuri määrä työikäisiä työttöminä, ja viikko viikolta heitä valitettavasti näyttää tulevan lisää. Tulevaisuuden työvoimapulan torjumiseksi maan hallituksen olisi parempi oman väkensä vähentämisen sijasta keskittyä työttömien ja lomautettujen työmarkkinakelpoisuuden parantamiseen. Nyt on aika panostaa työntekijöiden osaamisen laajentamiseen ja syventämiseen. Se on oikea tapa varmistaa osaavan työvoiman saatavuus tulevaisuudessa.

Olemme moneen otteeseen vaatineet, että nykyisessä taloustilanteessa valtion on kannettava työnantajavastuunsa ja luovuttava välittömästi tuottavuusohjelman henkilöstövähennyksistä. Monet talouden asiantuntijat ovat omilla näkemyksillään tukeneet vaatimustamme.

Valtion henkilöstön epävarmuutta lisää maan hallituksen jatkuva vatkaaminen ja arpominen alueellistamispäätöksissä. Nykyinen meno ei ole mistään kotoisin, mikäli tarkoitus on edistää tuottavuutta ja hoitaa valtion asioita kansantalouden kannalta katsottuna järkevällä tavalla.

Hallituksen olisi syytä tutustua Ruotsin viime vuosien alueellistamistoimenpiteisiin ja niissä tehtyihin virheisiin. Pitääkö meidän aina toistaa naapurin tekemät virheet?

Julkisuudessa alueellistamiskeskustelua on valitettavasti käyty tunnetasolla, jossa asetetaan vastakkain pääkaupunkiseutu ja maakunnat. Tuntuu olevan liian monimutkainen yhtälö ymmärtää, että tuottavuusohjelman henkilöstövähennykset
vievät alueelta huomattavasti enemmän valtionhallinnon työpaikkoja kuin alueellistaminen niitä sinne mahdollisesti tuo. Tekemämme selvityksen mukaan tämä on kylmä tosiasia.

Meidän on taisteltava maakunnissa olevien työpaikkojen puolesta eikä siitä, mitä sinne armopaloina mahdollisesti annetaan.

Työmarkkinoiden epävarmuus jatkuu. Taloudellisen taantuman lisäksi oman haasteensa tuo se, että maan hallitus on joko haluton tai kyvytön saamaan aikaan kattavan ja riittävän pitkän työmarkkinaratkaisun. Sen olisi turvattava palkansaajien ostovoima ja edistettävä talouden vakautta, työllisyyttä ja yritysten toimintaedellytyksiä. Hallituksen olisi elvytyspäätöksiä tehdessään pitänyt edellyttää työantajapuolen sitoutumista
laajaan sopimukseen. Valitettavasti nykymeno ei näytä hyvältä.

Kaikesta edellä sanotusta huolimatta toivotan kaikille lukijoille oikein hyvää talven jatkoa ja alkavaa kevättä!

Antti Palola