Terveydestä yhteinen asia

Terveysongelmiin olisi puuttuva jo ennen niiden syntymistä. Esimerkiksi koulukiusaamiseen olisi saatava nollatoleranssi. Suomalaisten kansanterveydelliset ongelmat ovat ylipaino, päihteiden liikakäyttö, masentuneisuus ja muut mielenterveyshäiriöt.

Suomalaisten kansanterveydelliset ongelmat ovat ylipaino, päihteiden liikakäyttö, masentuneisuus ja muut mielenterveyshäiriöt.

– Ongelmat kasautuvat ja terveyserot väestöryhmien välillä jyrkentyvät, sanoo terveyden edistämisen politiikkaohjelman johtaja Maija Perho.

Hän luettelee terveysongelmien kasaantumisen taustalla olevia syitä: pienituloisuus, työttömyys, yksinäisyys ja epäterveelliset elämäntavat. Riippuu yksilöstä, mikä kierteen laukaisee.

– Yksi tärkeä syy on työttömäksi joutuminen, mikä merkitsee työterveyshuoltopalvelujen ulkopuolelle jäämistä. Kaikista vaikeimmin työllistyvien terveydenhuollossa on havaittu vakavia puutteita.

Terveyden edistämisen politiikkaohjelmaan kuuluu muun muassa työttömien terveydenhuollon kehittämishanke, josta kuntia ohjeistetaan tänä ja ensi vuonna. Terveyserojen syntymiseen vaikuttaa Perhon mukaan eniten koulutus.

– On tutkittu esimerkiksi lukiolaisten ja ammattikoululaisten terveyskäyttäytymistä, ja eroja on etenkin tupakoinnin ja liikunnan suhteen. Koulutuksen on todettu lisäävän nuorten tietämystä ja halua vaikuttaa terveyteensä.

Tutkimuksissa esiin tulevat erityisryhmät ovat politiikkaohjelman keskipisteessä. Olemassa oleva tieto ei tavoita näitä ryhmiä. Siksi lasten ja nuorten parissa työtään
tekevien järjestöjen kanssa mietitään, miten näitä ryhmiä olisi lähestyttävä.

– Monelle käänne parempaan tulee työllistymisen tai vaikkapa uuden harrastuksen myötä.

Ongelmiin puututtava varhain

Perhon luotsaama politiikkaohjelma painiskelee suurten asiakokonaisuuksien parissa. Yhteistyötä tehdään hallituksen asettaman lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman kanssa.

– On tärkeää miettiä, mitä koulumaailmassa pitäisi tapahtua ongelmien parantamiseksi. Esimerkiksi miten kouluihin saadaan koulukiusaamisen nollatoleranssi. Samoin on tarpeen miettiä neuvolatoiminnan petraamista. Neuvolan sijaan tavoitteena on perhekeskus, jossa seurataan myös vanhempien terveydentilaa.

Yksi tavoitteista on siirtyminen korjaavasta toiminnasta ennaltaehkäisevään toimintaan.

– Varhainen puuttuminen on tärkeää. Esimerkiksi huostaanottoja voidaan vähentää, jos kuntiin palkataan lisää kodinhoitajia tai kouluterveydenhoitajia. Tämä investointi tuo pidemmällä aikavälillä jopa säästöjä.

Työhyvinvointiin pitää panostaa

Ohjelmajohtajalla on nippu konsteja terveellisten elämäntapojen omaksumiseen.

– Vaikkapa joukkoruokailun terveellisyys, johon pitää kiinnittää huomiota etenkin niiden kohdalla, joilla ei ole kiinteää työpaikkaa. Työpaikkaruokailussa on tapahtunut
paljon kehitystä, mutta sitä pitää edelleen seurata. Lisäksi työterveyshuollon tulisi olla kontrollin sijaan vuorovaikutteista työhyvinvoinnin seurantaa.

Työhyvinvoinnin käsitettä on Perhon mukaan laajennettava ja tarkennettava.

– Työhyvinvointiin vaikuttavat monet seikat: kuinka tulla kuulluksi, miten saada osaamistaan vastaavia tehtäviä, tarvittaessa täydennyskoulutusta tai päästä ajoissa varhaiskuntoutukseen. Työpaikan avoimella ilmapiirillä on suuri merkitys. Yksi keino työhyvinvoinnin kartoitukseen on asianmukaisesti toteutettu henkilöstötilinpäätös.

– Työhyvinvoinnin osatekijät ovat jo laajasti tiedossa ja oikeilla toimilla voidaan vaikuttaa siihen, että varhainen eläköityminen ja sairauspoissaolot vähenevät. Tämä kaikki parantaa tuottavuutta. Perho kertoo, että tarkoitus on yhdessä Työterveyslaitoksen kanssa katsoa, kuinka tutkitun tiedon ja käytännön kohtaamista voidaan parantaa.

– Mielestäni toimiva keino on saada sanansaattajiksi niiden työpaikkojen puhemiehiä, joissa asiat on tehty hyvin. Myönteiset esimerkit kannustavat muita kokeilemaan.

Satsausta liikuntaan

Terveys on loppujen lopuksi lähtöisin itsestä. Kuinka motivoitua huolehtimaan itsestä?

– Lääkärin vastaanotolle tulijan pitää saada kuulla, kuinka hän voi edistää terveyttään. Todella hyvä on, jos työnantaja satsaa liikuntapalveluihin. Työterveyslaitoksella
on käynnissä hanke, jossa valmistellaan opasta siitä, minkälaista työterveyshuoltoa kannattaa tilata.

– Suuri ongelma on lisääntyvä aikuisiän diabetes, jonka puhkeamiseen voidaan vaikuttaa hyvin pienin keinoin. On tärkeä motivoida jo lapsia liikkumaan. Koulupäivää voisi muokata niin, että osa välitunneista olisi pidempiä ja koulupiha aktivoisi monipuoliseen liikkumiseen. Kenties olisi myös kiertäviä liikunnanohjaajia, Perho ideoi.

– Paljon puhuttu työhyvinvointi on muutakin kuin teknistä tietämystä. Työergonomian lisäksi pitää kiinnittää huomio esimerkiksi kiusaamisen estämiseen, palkkausjärjestelmien oikeudenmukaisuuteen ja johtamisen reiluuteen.

Politiikkaohjelma sisältää lukuisia tavoitteita. Neljän vuoden jälkeen tarkastellaan, kuinka luvatut toimenpiteet toteutuivat ja minkälaisia muutoksia ohjelma on ikäryhmittäin tuonut.

– Esimerkiksi työssä jaksamista ja työhön tyytyväisten osuutta sekä elintavoissa tapahtuneita muutoksia mitataan. Suomalaisten terveydessä on jo tapahtunut muutosta parempaan. Suurin osa lapsista ja nuorista voi todella hyvin, mutta osalla ongelmat mutkistuvat ja vaikeutuvat. On muistettava, että elintapamuutokset näkyvät tilastoissa hitaasti. Nyt yritämme päästä terveysongelmien syiden taakse.

Saara Pennanen

« Takaisin