Henkilöstön asema turvattava

Maassamme on käyty vilkasta keskustelua yritysten yhteiskuntavastuusta ja valtion omistajaohjauksesta omistamissaan yhtiöissä. Kansalaisten on vaikea ymmärtää kannattavien tuotantolaitosten sulkemisia, toimintojen ulkomaille siirtämisiä ja henkilöstön irtisanomisia. Elinkeinoelämän rakennemuutos vaikuttaa lähes jokaisen ihmisen elämään. Vaikutukset ovat suuremmat pienemmillä paikkakunnilla ja harvaan asutuilla alueilla.

Viime vuoden aikana lähes väkisin kasaan runnottu uusi työ- ja elinkeinoministeriö aloitti toimintansa vuoden alussa. On liian aikaista arvioida toiminnan käynnistymisen onnistumista henkilöstön kannalta. Kirjoittaessani tätä henkilöstön lopullinen valinta ja tehtäviin sijoittaminen ovatvielä kesken. Ministeriön uuden ja tasapuolisen palkkausjärjestelmän rakentaminen on haasteellinen tehtävä, jota auttaisi merkittävästi työnantajan lisäpanostus.

Viime kesänä maan hallitus aloitti hallitusohjelman mukaisesti valtion aluehallinnon uudistamishankkeen. Tavoitteena on poistaa aluehallintoviranomaisten väliset päällekkäisyydet, täsmentää niiden työnjakoa ja vähentää viranomaisten määrää. Samassa yhteydessä arvioidaan aluejako. Selvitysten kohteena ovat maakuntaliitot, lääninhallitukset, TE-keskukset, ympäristökeskukset, metsäkeskukset, työsuojelupiirit ja tiepiirit.

Pardian tavoite on, että Suomessa on myös tulevaisuudessa vahva valtion aluehallinto. On tärkeää, että henkilöstön asema turvataan uudistuksen yhteydessä. Henkilöstöön on kaikissa vaihtoehdoissa sovellettava valtioneuvoston hyväksymiä henkilöstöpoliittisia periaatteita. Vastustamme tuottavuusohjelmaan suunniteltuja henkilöstön lisävähennystavoitteita hankkeen tässä vaiheessa.

Pardia vaatii, että hallitus kevään kehyspäätöstä tehtäessä luopuu henkilöstön saneerausohjelmasta. Niin kauan kun hallitus härkäpäisesti pitäytyy henkilöstön kaavamaisessa ja lukumääräisessä vähennystavoitteessa, tuottavuusohjelma on pelkkä saneerausohjelma. Hallituksen on vihdoin ymmärrettävä ottaa tuottavuuskäsite uuteen ja laajempaan tarkasteluun, jossa ovat henkilöstön vähentämisen ohella mukana hyvä johtaminen, osaaminen, työyhteisön hyvinvointi, innovaatiot sekä oikeudenmukainen palkkaus ja palkitseminen.

Yksi merkillisimmistä viimeaikaisista tapahtumista ja huonoista esimerkeistä on liikenneministeri Anu Vehviläisen ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikaisen poliittinen
linjaus, jonka mukaan Merentutkimuslaitos pilkotaan ja jaetaan Ilmatieteen laitoksen ja Suomen ympäristökeskuksen välillä.

Hallitusohjelmassa todetaan selvästi, että yhteistyötä Merentutkimuslaitoksen ja Ilmatieteen laitoksen kesken syvennetään. Asia selvitettiin hallitusohjelman ja hyvän hallintotavan mukaisesti. Kaikkien suureksi yllätykseksi ministerit päättivät Merentutkimuslaitoksen pilkkomisesta. Asian ennenkuulumattoman tökeröä menettelyä kuvaa hyvin se, että päätöksestä ei vaivauduttu kertomaan etukäteen henkilöstölle, toimivalle johdolle sen paremmin kuin johtokunnallekaan.

Ministerit jyräsivät poliittisella päätöksellään henkilöstön mahdollisuuden vaikuttaa ja rikkoivat törkeästi valtioneuvoston henkilöstöpoliittisen periaatepäätöksen ja yhteistoimintalain henkeä sekä hyvää suomalaista hallintomenettelyä. Merentutkimuslaitoksen henkilöstöä nöyryytettiin tässä prosessissa perin pohjin. Ei hyvältä näytä!

Antti Palola