Väki vähenee ja työnimu hupenee

Pardian viidennessä jäsenkyselyssä kartoitettiin pardialaisten jaksamista. Vastauksissa näkyi lisääntynyt epävarmuus tulevaisuudesta ja kasvaneet paineet töissä.

Työyhteisöjen toimivuuden ja henkilöstön työhyvinvoinnin kehittäminen ovat aina olleet Pardian toiminnassa vahvasti esillä. Jäsenkyselyillä on haluttu kartoittaa näitä teemoja, kuten muutakin edunvalvontaa jäsenistön kokemuksista ja tarpeista lähtien. Tänä syksynä Pardia toteutti viidennen jäsenkyselynsä, jolla selvitettiin jäsenten jaksamista muutoksien, kiireen ja lisääntyvien tuottavuus- ja tulospaineiden keskellä. Aikaisemmat jäsentutkimukset tehtiin vuosina 1998, 2002, 2006 ja 2009.

Tutkimuksen aineisto kerättiin lokakuussa. Kyselyn vastaajat valittiin satunnaisotannalla ja jäsenjärjestöjen jäsenmäärien osuuden mukaan Pardian jäsenistöstä. Jäsentutkimuksen tiedot kerättiin ensimmäisen kerran pelkästään sähköisellä nettilomakkeella. Kyselyyn vastasi 51 % lomakkeen saaneista, mitä voi pitää erittäin hyvänä vastausprosenttina. Kaiken kaikkiaan vastaajia oli 2503.

Epävarmuus tulevasta ja kiire lisääntynyt

Henkilöstön väheneminen viimeisen kahden vuoden aikana näkyy aikaisempia jäsentutkimuksia selvemmin työpaikoilla. Kahdella työpaikalla kolmesta työntekijöiden määrä on vähentynyt joko selvästi (27 %) tai jonkin verran (38 %), viidenneksessä työpaikoista määrä on pysynyt ennallaan ja lisääntynyt vain 14 prosentissa työpaikoista. Henkilöstön vähentämisen lisäksi 87 prosentissa työpaikoista oli toteutettu jokin organisaatioon liittyvä muutos viimeisen kahden vuoden aikana.

Nämä muutokset heijastuvat selvästi henkilöstön jaksamiseen ja työhyvinvointiin. Jäsenkyselyn tuloksien mukaan epävarmuus tulevaisuudesta ja töiden paineet ovat kasvaneet edelleen. Oheisessa vihreässä taulukossa on listattuna asiat, joiden vastaajat katsoivat eniten haittaavan heidän työssä jaksamistaan. Samat asiat ovat nousseet esiin aikaisemmissakin jäsentutkimuksissa, mutta niiden järjestys on vaihdellut. Nyt eniten jaksamiseen vaikuttaviksi asioiksi nousevat epävarmuus tulevaisuudesta, kiire, tekemättömien töiden paine ja henkinen uupuminen. Aiemmissa tutkimuksissa kärkisijoja pitänyt liian pienen palkan merkitys on vähentynyt.

Työterveyslaitos on viime aikoina nostanut työn imun työpaikkojen kehittämiskohteeksi. Työn imulla tarkoitetaan, että työntekijä kokee työnteon mielekkääksi, on innostunut ja nauttii siitä. Työn imu liittyy kiinteästi työhyvinvointiin, mutta myös työhön sitoutumiseen ja sen tuloksellisuuteen. Jäsentutkimuksen tulosten mukaan työn imu pardialaisilla työpaikoilla on heikentynyt selvästi viimeisen kahden vuoden aikana. Työn imun heikentymiseen näyttää vaikuttaneen etenkin työpaikalla tapahtuneet henkilöstönmäärän vähennykset.

Miten jaksaa työelämässä pidempään?

Jäsentutkimuksella selvitettiin nyt ensimmäistä kertaa pardialaisten ajatuksia eläkkeelle siirtymisestä. Eläkkeelle lähtemistä ennen eläkeikää oli ajatellut 50 vuotta täyttäneistä vastaajista usein 25 prosenttia ja joskus 37 prosenttia.

Tutkimuksessa kysyttiin myös kuinka tärkeänä vastaajat pitivät työhön liittyvien asioiden parantamista, jotta he jaksaisivat työssä mahdollisimman pitkään. Varmuus työpaikasta ja parempi palkka nousevat 50 vuotta täyttäneiden pardialaisten listan kärkeen, kuten kolme vuotta sitten tehdyssä valtakunnallisessa Työolotutkimuksessakin, mutta sen jälkeen listan järjestys muuttuu. Jäsentutkimuksessa korostuvat selvästi Työolotutkimusta enemmän työmäärän ja kiireen vähentäminen, johtamistapojen parantaminen ja joustavammat työajat. Siitä puhe mistä puute.

Tämä asettaa haasteita valtionhallinnon kehittämiselle. Viime vuosina toteutettu tuottavuusohjelma ja monet hallinnon uudelleenjärjestelyt ovat selvästi heikentäneet henkilöstön työoloja niin, että työssä jaksaminen on koetuksella. Pitkällä tähtäimellä tämä ei voi olla vaikuttamatta työn tuloksellisuuteen, työurien pituuteen ja valtiohallinnon houkuttelevuuteen työpaikkana.

Pardialaisten työt ja palvelussuhteet

Vastaajista 66 prosenttia oli naisia ja 34 prosenttia miehiä. Lokakuussa jäsenistöstä työssä oli 94 prosenttia, työttömänä 4 prosenttia ja loput vuorottelu- ja perhevapailla tai kokoaikaisina opiskelijoina. Työttömyyden keskeisimmät syyt olivat määräaikaisen palvelussuhteen päättyminen (57 %) ja irtisanominen tuotannollis-taloudellisista syistä (30 %).

Työssäkävijöistä 83 prosenttia oli valtion palveluksessa ja 17 prosenttia työskenteli yksityissektorilla. Valtaosa työskenteli kokoaikaisessa ja vakinaisessa palvelussuhteessa. Määräaikaisten osuus on laskenut hieman edellisestä tutkimuksesta. Määräaikaisia oli nyt 8 prosenttia. Työnantajat näyttävät kuitenkin käyttävän edelleen määräaikaisia palvelussuhteita väärin perustein. Vastaajista 34 prosenttia katsoi, että oma työtehtävä on luonteeltaan pysyvä, mutta siitä huolimatta palvelussuhde oli määräaikainen.

Osa-aikaisesti työskenteleviä oli 6 prosenttia työssäkävijöistä. Heistä 70 prosenttia oli osa-aikaeläkkeellä tai osatyökyvyttömyyseläkkeellä ja 12 prosenttia osittaisella hoitovapaalla. Vastaajista 12 prosenttia ilmoitti, ettei ollut saanut kokoaikatyötä yrityksistä huolimatta.

Työssäkävijöistä 39 prosenttia oli tehnyt ylitöitä syyskuun aikana. Ylitöitä tehneiden osuus on laskenut yli 10 prosenttiyksiköllä vuoteen 2009 verrattuna. Keskimääräinen ylitöiden määrä syyskuussa oli 9 tuntia tekijää kohden. Yhä useamman pardialaisen työpäivä jatkuu vielä työajan jälkeen kotona. Työllisistä 39 prosenttia ilmoitti tekevän työtehtäviin liittyviä töitä kotona. Näistä 72 prosentilla työtä ei korvattu millään tavalla ja vain 18 prosentilla kotona tehtävästä työstä oli sovittu työnantajan kanssa.

Pardian asiamies Tapio Rissanen