Maahanmuutto hallinnassa

Maahanmuuttoviraston päätökset vaikuttavat kauaskantoisesti ihmisten elämään.

Turvapaikka, oleskelulupa, kansalaisuus… Maahanmuuttoviraston arjessa vilisevät termit ovat tuttuja julkisuudesta.

– Tällä työllä on korkea profiili. Täällä tehdään asioita, joista jää jälki, kiteyttää tutkija Peter Sandelin Maahanmuuttovirastosta.

Suomessa moni viranomainen hoitaa maahanmuuttoon liittyviä asioita. Maahanmuuttoviraston tehtäväsarkaa ovat maahantuloon, maassa oleskeluun, pakolaisuuteen ja Suomen kansalaisuuteen liittyvät asiat.

Työmäärä kasvaa koko ajan. Vuonna 2010 Suomessa asui 167 000 ulkomaalaista, 100 000 enemmän kuin reilu kymmenen vuotta sitten. Eniten Suomeen tullaan työn, opiskelun tai perheen perässä.

Yhteinen kieli löytyy

Moni uusista tulijoista kääntyy apulaistarkastaja Anne Järvisen puoleen. Hän työskentelee Maahanmuuttovirastossa turvapaikkayksikön oikeus- ja tukipalveluissa sekä turvapaikka-asioiden asiantuntijana asiakaspalvelussa, jossa on edustajat myös muista yksiköistä. Päivän aikana asiakaspalvelussa palvellaan noin 30–50 asiakasta.

– Asiakaspalvelussa pitää tietää todella paljon koko talon asioista. Esimerkiksi oleskelulupaa hakevat monenlaiset opiskelijat, työntekijät ja perheenjäsenet.

Yhteisen kielen löytäminen ei ole tuottanut suurempia ongelmia. Järvinen puhuu englantia, ruotsia, ranskaa ja vähän venäjää.

– Jos kielet eivät riitä, jatkan käsillä ja paperilla. Usein myös asiakkailla, kuten vain arabiaa puhuvilla, saattaa olla ystävä tai tuttava mukana tulkkina.

Lisäksi Järvinen muun muassa välittää eteenpäin maistraatin lausuntopyyntöjä, vastaa yleistiedusteluihin, päivittää sisäisiä ja sidosryhmien välisiä internetsivuja ja tekee erilaisia oman yksikön avustavia tehtäviä. Hän toimii myös Pardian jäsenjärjestön ProUnionin jäsenyhdistyksen Valtioneuvoston virkamiesyhdistyksen luottamusmiehenä.

Tietoa monelta suunnalta

Turvapaikanhakijat työllistävät myös Sandelinia, joka työskentelee tutkijana oikeus- ja maatietoyksikössä. Kun turvapaikanhakija tulee Suomeen, hän kertoo kohtaamastaan vainosta. Päätöksentekijät lähettävät maatietopalveluun kyselyn, onko esimerkiksi mahdollista, että tietyn poliittisen puolueen jäseniä vainotaan jossakin maassa. Maatietopalvelussa selvitetään hakijan lähtömaan tilanne. Päätös tehdään tämän lausunnon ja useiden muiden hakijaan liittyvien seikkojen perusteella.

– Selvityksissä käytetään apuna erilaisia lähteitä: kansainvälistä uutisointia, ihmisoikeusjärjestöjen selvityksiä ja tiedonvaihtoa eri tahojen kanssa. Uutiset ja raportit eri maista on tallennettu viraston Tellus-maatietokantaan, Sandelin kertoo.

Maatietopalvelussa työskentelee seitsemän tutkijaa, jotka käsittelevät vuosittain noin 600–700 selvityspyyntöä. Tutkijat ovat erikoistuneet maanosiin, joista on tullut viime vuosina maahanmuuttajia. Sandelinin erikoisalaa ovat Irak ja Turkki. Muita painopistealueita ovat Somalia, Venäjä, Afganistan ja Iran.

– Yhden asian käsittelyyn kuluu puolesta päivästä päivään ja lisäselvitystä vaativissa tapauksissa useita päiviä.

Työ maatietopalvelussa on hyvin kansainvälistä. Yhteistyö EU:n ja muiden länsimaiden kanssa on tiivistä, maahanmuuttovirastot vaihtavat tietoja keskenään ja samaan aikaan EU:n alueella yhdenmukaistetaan turvapaikkapolitiikkaa ja tietoja eri maista.

Yksi osa tiedonhankintaa ovat matkat eri maihin. Viime keväänä Sandelin vieraili muutaman kollegan kanssa Jordaniassa ja Pohjois-Irakissa, jossa he tapasivat useita kymmeniä virkamiehiä, kansainvälisiä organisaatioita, kansalaisjärjestöjä ja paikallisia ihmisiä.

– Luomme suoria kontaktijärjestelmiä eri maihin ja teemme alueiden tilanteesta raportteja.

Odotusajat pitkiä

Maahanmuuttoviraston henkilöstö on tuplaantunut kymmenessä vuodessa. Samaan aikaan määräaikaisen työvoiman käyttö on lisääntynyt. Esimerkiksi muutama vuosi sitten turvapaikkayksikköön palkattiin 80 määräaikaista työntekijää.

Tällä hetkellä Maahanmuuttovirastossa ahertaa noin 300 henkilöä. Tämä ei ole kuitenkaan tarpeeksi ja sen näkee odotusajoista.

– Jos turvapaikka- tai perheenyhdistämispäätöstä joutuu odottamaan 1–2 vuotta, se on liian pitkä aika, Sandelin ja Järvinen toteavat.

Maahanmuuttovirastossa työskentelee nuori työporukka. Keski-ikä on 41 vuotta.

– Monet ovat ensimmäisissä työpaikoissaan, ja he ovat innokkaita oppimaan uusia asioita, Sandelin tietää.

Uusien työntekijöiden sopeutumista helpottavat perehdyttämisohjelma ja tulosalueiden perehdyttäjähenkilöt. Lisäksi moni nuori korkeakoulutettu on aloittanut ensin esimerkiksi sihteerinä ja edennyt myöhemmin ylitarkastajaksi.

– Siinä pääsee tutustumaan koko talon asioihin, aikaisemmin kirjaamossa sihteerinä työskennellyt Sandelin muistelee.

Virasto ottaa kantaa

Vihapuhe. Tähän sanaan ei ole voinut olla törmäämättä viimeaikaisessa maahanmuuttokeskustelussa.

– Teemme päätöksiä ulkomaalaislain perusteella. Myös erilaiset eettiset ohjeet ja käytännöt määrittelevät päätöksiä, Sandelin kieltää keskustelun vaikutuksen työhön.

Sandelin on tyytyväinen, että Maahanmuuttovirasto ottaa huomattavasti aikaisempaa aktiivisemmin kantaa esimerkiksi vääriin tietoihin, joita esitetään eri lehtien keskustelupalstoilla.

– Me olemme aktiivinen keskustelija ja toimitamme oikeaa tietoa kansalaisille.

Anne Järvinen ja Peter Sandelin kuuluvat Pardian jäsenjärjestön ProUnionin jäsenyhdistykseen Valtioneuvoston virkamiesyhdistys.

Aku Karjalainen Pardian tiedottaja