Virossa kaivataan ryhtiä työsuojelutoimintaan
 Kalle Liivamägi kaipaa Viroon sujuvampaa kanssakäymistä valtiosektorin työnantajan kanssa. |
Pardia ja Valtion työmarkkinalaitos opastavat yhdessä virolaisia sujuvaan työsuojeluasioiden kehittämiseen.
Työsuojeluasiat aiheuttavat Pardian virolaisen yhteistyöjärjestön ROTALin puheenjohtajalle Kalle Liivamäelle päänvaivaa.
– Työnantaja ei monesti ilmoita työsuojeluasioiden riskianalyysin tuloksista, etenkään huonoista asioista, työntekijöille. Lisäksi vuonna 2010 vain 51 prosenttia työpaikoista oli nimennyt lain mukaan vaadittavat työsuojeluasiantuntijan ja työsuojeluvaltuuston, Liivamägi luettelee ongelmia.
– Erään kyselyn mukaan monet työntekijät eivät tiedä, mitä on työstressi ja mistä se johtuu. EU:n jäsenvaltioiden työmarkkinaosapuolten pitäisi toimeenpanna EU:n puitesopimus työstressistä, mutta Virossa työnantaja ja ammattiliitot eivät ole tehneet sopimusta tai kansallista suositusta EU:n puitesopimuksesta, Liivamägi jatkaa.
Asialle oli tehtävä jotain, ja apu löytyi Suomenlahden toiselta puolelta. Pardian sopimusasiantuntija Satu Henttonen ja Valtion työmarkkinalaitoksen neuvotteleva virkamies Päivi Lanttola opastavat kevään aikana virolaisia ROTALin jäseniä työsuojeluasioissa.
– Suomessa työntekijöiden ja työnantajien välinen vuoropuhelu toimii hyvin. Meillä työsuojelu-, työturvallisuus- ja työterveyshuoltoasiat on säädelty lailla ja valtion tasolla on työsuojelun yhteistoimintasopimus, Henttonen luettelee suomalaisen järjestelmän saavutuksia.
– Se on pitkäaikaista yhteistyötä sekä valtion että keskusjärjestöjen tasolla. Kun satsataan työsuojeluasioihin, sillä on myös vaikutusta tuottavuuteen, Lanttola lisää.
Kolmen kurssin kokonaisuus on osa Baltian maiden ja pohjoismaiden EU-rahoitteista yhteistyöprojektia, jossa työsuojelutoimintaa kehitetään sosiaalisen vuoropuhelun avulla. Latvian yhteistyökumppanina on Ruotsi ja Liettuan Tanska.
Kohti riskienhallintaa
Tallinnan lähistöllä sijaitsevan hotellin luentosalin istumapaikat ovat melkein täynnä maaliskuisena perjantaiaamuna. Paikalla on lähes 40 työsuojelutoimijaa muun muassa Viron pelastuslaitoksesta, parlamentista, rajavartiolaitoksesta, vankeinhoidosta ja tilastokeskuksesta.
– Viimeksi oli puhetta, että mahdollisimman moni yrittää saada työpaikkansa kotisivuille tiedot työsuojelutoimijoista, Liivamägi utelee kotitehtävän tuloksia.
Päivän aluksi Henttonen perehdyttää riskienhallintaan. Kurssilaiset kuulevat muun muassa Suomen riskienhallintaprosessista ja työsuojelun toimintaohjelmasta.
– Kuinka monen työpaikalla on tehty nämä, Liivamägi kysyy.
Vain harvan suusta kuuluu myöntävä vastaus.
Henkinen rasitus vaivaa
Luottamusmies Estelle Laane on tyytyväinen oman työpaikkansa työolosuhteisiin. Hän työskentelee Viron vankeinhoidossa.
– Tähän työhön kuuluu stressiä ja jännittyneisyyttä, mutta odotan myös apua työnantajalta. Usein ajattelemme, että se on minun tehtävä ja minun on pärjättävä, hän jatkaa.
Eha Eller ja Ulvi Udam työskentelevät puolestaan Viron parlamentissa. Myös he ovat tyytyväisiä työnantajansa panokseen työsuojeluasioissa, mutta työkuormituksen jakamisessa riittää kehitettävää.
– Eri-ikäisten ihmisten työkuormituksiin ja sen jakamiseen ei ole kiinnitetty tarpeeksi huomiota, kaksikko toteaa.
Esitteitä työnantajalle
Mitä on työperäinen stressi? Miten siihen voidaan puuttua? Kurssilaiset ovat varsin kiinnostuneita Lanttolan esittelemästä Suomen työmarkkinakeskusjärjestöjen työperäisen stressin suosituksesta ja siihen liittyneestä koulutuskiertueesta.
– Miten suhtaudutaan ammatteihin, joihin kuuluu luonteenomaisesti suuret paineet ja stressi, pelastusalantyöntekijä kysyy.
– Onko suositus enemmän tiedote kuin juridinen paperi, yleisöstä tiedustellaan.
Kuuden tunnin jälkeen päivä lähestyy loppuaan, mutta kurssilaiset jatkavat päivän teemojen pohtimista. He aikovat työstää työsuojeluasioista esitteen, jota voidaan jakaa tulevaisuudessa työpaikoilla.
Teksti ja kuva: Aku Karjalainen
© Palkansaajajärjestö Pardia
Jäsenjärjestöt ja -yhdistykset voivat lainata materiaalia lähde mainiten.