Puolustushallinto etsii töitä irtisanottaville
 |
Peräti 2 200 työntekijää joutuu jättämään puolustusvoimat. Puolustusministeri Stefan Wallinin mukaan vähennykset jakautuvat huhtikuun tietojen mukaan niin, että lähtöpassit saa 600 sotilasta ja 1600 siviiliä.
Puolustusvoimauudistuksen tavoitteita vastaava henkilöstömäärä ja vähennysten aikataulu ovat vielä auki. Vähennyksissä pyritään kuitenkin hyödyntämään luonnollista poistumaa ja sijoittumista uusiin tehtäviin. Viimeisenä keinona on Wallinin mukaan irtisanominen.
– Tiedossa kuitenkin on, että luonnollinen poistuma käsittää vain noin 700 henkilötyövuotta. Irtisanomisia ei siis voida välttää.
Wallin vakuuttaa, että kaikkia henkilöstöryhmiä kohdellaan irtisanomistilanteissa yhdenvertaisesti.
– Tarkoitus on noudattaa yhtenäisiä toimintatapoja, vahvistaa muutosjohtamisosaamista esimiesportaassa ja huolehtia henkilöstön vaikutusmahdollisuuksista.
Irtisanottavat ensisijalla avoimiin virkoihin
Wallinin mukaan puolustushallinnon ensisijainen tavoite on, että henkilö työllistyy uuteen tehtävään joko puolustusvoimissa, muualla valtionhallinnossa tai yksityisellä sektorilla. Irtisanottavat ovat etusijalla täytettäessä valtion avoimia virkoja.
– Myös muun valtionhallinnon eläköitymistilanteita voidaan hyödyntää puolustusvoimauudistuksen henkilöstöjärjestelyissä, Wallin lupaa.
Hänen mukaansa myös muualle kuin valtiolle työllistymistä voidaan tukea muun muassa siirtämällä henkilö määräajaksi yksityisen työnantajan palvelukseen. Lisäksi uudelleensijoittumisen mahdollisuuksia parannetaan koulutuksen avulla.
– Työnantaja selvittää henkilön mahdollisuudet sijoittua koulutuksen kautta uuteen tehtävään. Jokaisessa joukko-osastossa on nimetty henkilöstöhallinnon koordinaattori työntekijöiden tukemiseksi ja auttamiseksi.
Pardian ajatustakin harkitaan
Ministeri ei pidä uudistuksen siirtymäkauden pidentämistä mahdollisena, koska puolustusvoimat ei silloin yltäisi hallituksen säästötavoitteisiin.
– Uudistuksella sopeutetaan puolustusvoimat pieneneviin ikäluokkiin ja kasvaviin kustannuspaineisiin.
Henkilöstösuunnittelulla, henkilöstölle suunnatulla tuella ja muutosturvalla voidaan Wallinin mukaan kuitenkin vaikuttaa irtisanottavien määrään.
– Onnistuneet työllistymiset uusiin tehtäviin ja muut yksilölliset selviytymispolut vähentävät irtisanomisten tarvetta.
Pardia on esittänyt, että perustettaisiin erityinen elin, joka turvaisi irtisanottavien työllistämisen. Sitä voisi johtaa esimerkiksi ministeriön kansliapäällikkö. Wallin ei tyrmää ajatusta täysin.
– Tärkeää on, että ensin hyödynnetään nykyisiä menettelytapoja täysimääräisesti. Pardian esityskin tulee varmasti harkittavaksi.
Varuskuntapaikkakuntiin iski äkillinen rakennemuutos
Puolustusministeriö oli yhteydessä työ- ja elinkeinoministeriöön jo ennen kuin periaatepäätös puolustusvoimauudistuksesta tehtiin. Ministeriössä arveltiin ilmeisesti jo silloin, että varuskuntia joudutaan lakkauttamaan. Ihalainen lupaa ministeriönsä tekevän ainakin kaksi asiaa, joilla pehmennetään lakkauttamispäätösten vaikutuksia.
– Tarjoamme välittömän muutosturvan palvelut, joista on jo sovittu niissä varuskunnissa, joissa olen käynyt. Ne käynnistyvät heti, kun irtisanomismäärät selviävät. Muutosturvakoulutuksella haetaan polkua työllistymiseen tai uudelleen kouluttamiseen.
Ihalaisen mukaan myös puolustusvoimat ja Valtiokonttori ovat valmiita panostamaan henkilöstön kouluttamiseen. Varuskuntapaikkakunnat nimetään työ- ja elinkeinoministeriön aloitteesta myös äkillisen rakennemuutoksen alueiksi.
– Tämä on uusi asia meillekin. Äkillisen rakennemuutoksen toimenpiteet ovat yleensä kohdistuneet yksityiseen sektoriin. Nyt on edessä ensimmäistä kertaa itse aiheutettuja julkisen sektorin irtisanomisia.
”Töpinäporukat” etsivät työpaikkoja
Ministeriö on perustanut jokaiselle varuskuntapaikkakunnalle paikallisen yhteistyöryhmän, jossa ovat mukana kunta, varuskunta ja elinkeinoelämä. Työryhmät toimivat ELY-keskusten johdolla.
– Näiden töpinäporukoiden tehtävänä on korvaavien työpaikkojen etsiminen ja yritystoiminnan tukeminen.
Ihalaisen mukaan päätös äkillisen rakennemuutoksen alueesta mahdollistaa investointitukien ja avustusten käytön toisella tavalla kuin muutoin.
– Myös korvaustasot ovat suuremmat. Valmistelutöitä on tehty aika ripeästi esimerkiksi Joensuun, Kontiolahden, Jämsän ja Keuruun alueilla. Siellä on haarukoitu, mihin alueet haluaisivat korvaavia töitä. Keski-Suomen ja Pohjois-Karjalan ELYkeskuksilla on jo nyt käytettävissään investointiavustuksia, jos järkeviä kohteita löydetään.
– Rahoitusta on, jos on kantavia hankkeita uuden yritystoiminnan perustamiseksi tai olemassa olevien yritysten kehittämiseksi.
Tukipäätökset on tarkoitus tehdä yhtä aikaa niin, että ne saadaan budjettiriiheen syksyllä.
– Koska uudistus alkaa jo ensi vuoden alusta, sitä koskevat rahat on saatava riihestä. Tämä ei ole lisäbudjettiasia.
Kuva: Tero Sivula / Rodeo.fi
© Palkansaajajärjestö Pardia
Jäsenjärjestöt ja -yhdistykset voivat lainata materiaalia lähde mainiten.
Puolustusvoimauudistus edellyttää reaaliaikaista seurantaa
Palolan mielestä nyt ei kannata olla liian tarkka omista raja-aidoistaan.
– Puolustusvoimauudistuksen henkilöstövaikutukset ovat niin suuret, että puolustushallinto tarvitsee kaikkien muiden hallinnonalojen tukea.
Valtioneuvosto antoi ennen puolustusvoimauudistusta periaatepäätöksen henkilöstön asemasta valtionhallinnon muutoksissa. Periaatepäätöksen perusteella on keskeistä löytää uusi työpaikka irtisanomisuhan alle joutuville.
– Tähän mennessä valtionhallinnossa ei ole seurattu periaatepäätöksen toteutumista tai muutoksen kourissa olevan henkilöstön työllistymistä kuin jälkikäteen tehtävillä selvityksillä. Mielestämme nyt on korkea aika aloittaa yhdessä valtiotyönantajan kanssa hallituksen hyväksymien henkilöstöpoliittisten
tukitoimenpiteiden seuranta. Tämä tarkoittaa, että kaikki henkilöstöön kohdistuvat toimenpiteet käydään yhdessä läpi ja että esimerkiksi irtisanomistapauksissa seuraamme kuinka valtion henkilöstöpolitiikkaa onnistutaan noudattamaan ja mikä on lopullinen saldo, Palola esittää.