Säännöt

Hyväksytty edustajakokouksessa 19.5.2006 / ennakkotarkistettu Yhdistysrekisterissä
Hyväksytty Yhdistysrekisterissä 23.1.2007

Työ- ja elinkeinohallinnon henkilöstöliitto THHL ry:n säännöt

I LUKU
TARKOITUS JA TOIMINTA

Nimi ja kotipaikka

1§
Yhdistyksen nimi on Työ- ja elinkeinohallinnon henkilöstöliitto THHL ry, ruotsiksi Arbets- och näringsförvaltningens personalförbund ANPF rf. Näissä säännöissä yhdistystä kutsutaan liitoksi.

Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki ja toimialueena on koko maa.

Tarkoitus ja toiminta

2§
Liiton tarkoituksena on lisätä jäsenyhdistystensä jäsenten hyvinvointia valvomalla heidän taloudellisia, oikeudellisia, ammatillisia ja sosiaalisia etujaan sekä toimia heidän etujärjestönään.

Tarkoituksensa toteuttamiseksi liitto:

• osallistuu virka- ja työehtosopimusneuvotteluihin ja valvoo sopimusten toteutumista
• neuvottelee ja tekee sopimuksia jäsenyhdistystensä jäseniä koskevista palvelussuhteen ehdoista ja muista yleisistä etukysymyksistä ja valvoo näiden noudattamista
• tekee esityksiä ja antaa lausuntoja
• järjestää kokous-, koulutus- ja neuvottelutilaisuuksia jäsenyhdistyksille ja niiden jäsenille
• tukee jäsenyhdistysten toimintaa niiden edunvalvontatyössä
• tiedottaa edunvalvonnasta jäsenyhdistyksille ja niiden jäsenille
• myöntää jäsenyhdistyksille ja niiden jäsenille työtaistelu-, oikeudenkäynti-, loma- ja opintoavustuksia
• voi kuulua jäsenenä koti- ja ulkomaisiin järjestöihin, joihin kuuluminen edistää liiton tarkoituksen toteutumista
• pitää yhteyttä muihin koti- ja ulkomaisiin järjestöihin
• harjoittaa julkaisu- ja tutkimustoimintaa
• ryhtyy muihin samantapaisiin toimenpiteisiin saavuttaakseen tarkoituksensa
  

Toiminnan tukeminen

3§
Toimintansa tukemiseksi liitto voi ottaa vastaan avustuksia, lahjoituksia ja testamentteja, omistaa toimintaansa varten tarpeellista kiinteää ja irtainta omaisuutta sekä järjestää hankittuaan tarvittaessa viranomaisen luvan arpajaisia, rahankeräyksiä sekä juhla- ja muita vastaavia yleisötilaisuuksia. Liitto voi harjoittaa välittömästi tarkoituksensa toteuttamiseen liittyvää tai taloudellisesti vähäarvoista elinkeinoa tai ansiotoimintaa.

Kieli ja puolueettomuus

4§
Liiton kielinä ovat suomi ja ruotsi. Rekisteröimis- ja pöytäkirjakielenä on suomi.
Kokoukselle ruotsinkielisinä jätetyt esitykset liitetään pöytäkirjaan myös ruotsinkielisinä.

Puoluepoliittisesti liitto on sitoutumaton.

II LUKU
JÄSENYYTTÄ KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET

Jäsenlajit

5§
Liiton jäseniä ovat varsinaiset jäsenet, kunniajäsenet ja kunniapuheenjohtaja.

Varsinaista jäsentä kutsutaan näissä säännöissä jäsenyhdistykseksi.

Jäsenyhdistykset

6§
Liiton hallitus voi hyväksyä jäsenyhdistykseksi rekisteriin merkityn yhdistyksen, jonka jäsenet työskentelevät työ- ja elinkeinohallinnon palveluksessa tai työ- ja elinkeinohallinnon omistaman tai osakkuusyhtiön tai muun työ- ja elinkeinohallinnolle palveluja tuottavan organisaation tai sitä avustavia toimintoja harjoittavan viraston, laitoksen tai yhtiön palveluksessa.

Hakemus tehdään liiton hallitukselle. Hakemukseen on liitettävä yhdistyksen säännöt ja ilmoitus jäsenmäärästä.

Kunniajäsenet

7§
Kunniajäseneksi edustajakokous voi hallituksen esityksestä kutsua henkilön, joka on erityisen huomattavasti edistänyt tai tukenut liiton tarkoitusperien toteuttamista.

Kunniapuheenjohtaja

8§
Kunniapuheenjohtajaksi edustajakokous voi hallituksen esityksestä kutsua henkilön, joka on toiminut liitossa pitkäaikaisesti ja erityisen ansiokkaasti. Kunniapuheenjohtajana voi olla vain yksi henkilö kerrallaan.

Jäsenmaksut

9§
Jäsenyhdistyksen varsinainen jäsen, vapaajäsen ja eläkeläisjäsen suorittavat liitolle edustajakokouksen päättämän liittomaksun. Eri jäsenryhmien jäsenmaksut voivat olla keskenään erisuuruiset.

Kunniajäsen ja kunniapuheenjohtaja eivät suorita jäsenmaksua.

Jäsenyhdistyksen velvollisuudet

10§
Jäsenyhdistyksen tulee toimia liiton sääntöjen ja tarkoituksen mukaisesti ja noudattaa edustajakokouksen ja liiton hallituksen tekemiä päätöksiä.

Jäsenyhdistyksen velvollisuutena on muun muassa:

• tehdä sääntöihinsä viipymättä näiden sääntöjen muuttamisesta johtuvat muutokset
• toimittaa tekemänsä sääntömuutos liiton hallituksen hyväksyttäväksi
• antaa liitolle sen edunvalvontatyössään tarvitsemat tiedot
• toimittaa pyydettäessä liitolle toiminta- ja tilikertomuksensa edelliseltä toiminta-vuodelta välittömästi niiden tultua hyväksytyiksi
• ilmoittaa liitolle kokouksistaan, joissa käsitellään liiton kannalta tärkeitä asioita ja varata liiton edustajalle tilaisuus puheenvuoron käyttämiseen
• huolehtia siitä, että liitto saa viipymättä käyttöönsä uusien jäsenten nimet ja yhteystiedot, yhdistyksestä eronneiden nimet sekä yhdistyksen hallinnossa ja jäsenistössä tapahtuneet nimi-, yhteys- yms. tietojen muutokset
• ilmoittaa viipymättä liiton toimielimissä toimivien jäsentensä edustuskelpoisuuden lakkaamisesta
• ilmoittaa edustajakokousvuonna varsinaiseen edustajakokoukseen valitsemiensa edustajien nimet ja osoitteet viimeistään helmikuussa.
  

Jäsenen eroaminen ja erottaminen

11§
Jäsen voi erota ilmoittamalla siitä kirjallisesti liiton hallitukselle tai sen puheenjohtajalle tai ilmoittamalla siitä edustajakokouksessa pöytäkirjaan merkittäväksi. Jäsenyhdistyksen eroaminen tulee käsitellä yhdistyksen kokouksessa ja tämän pöytäkirjan ote on liitettävä eroilmoitukseen.

Jäsenyys päättyy vuoden kuluttua eroilmoituksen tekemisestä.

Hallitus voi erottaa jäsenen, joka ei noudata näitä sääntöjä, vahingoittaa liiton toimintaa tai ei enää täytä jäsenyyden ehtoja. Ennen lopullista päätöstä jäsenelle tulee antaa tilaisuus selvityksen antamiseen.

III LUKU
PÄÄTÖKSENTEKO JA HALLINTO

Liiton toimielimet

12§
Liiton toimielimet ovat edustajakokous ja hallitus.
Päätäntävaltaa käyttää edustajakokous ja toimeenpanovaltaa käyttää hallitus.

Edustajakokous

13§
Edustajakokoukset ovat varsinaisia ja ylimääräisiä edustajakokouksia.
Varsinainen edustajakokous pidetään joka neljäs (4.) vuosi huhti-toukokuussa.

Varsinaisen edustajakokouksen tarkemman ajan ja paikan päättää hallitus.

Ylimääräinen edustajakokous pidetään, kun hallitus katsoo sen tarpeelliseksi tai kun vähintään neljä (4) jäsenyhdistystä, jotka yhdessä edustavat vähintään yhtä viidettä osaa (1/5) liiton jäsenyhdistysten äänioikeutettujen jäsenten yhteenlasketusta jäsenmäärästä, sitä erityisesti ilmoittamansa asian käsittelyä varten vaatii kirjallisesti hallitukselta.

Ylimääräinen edustajakokous on kutsuttava koolle kuukauden kuluttua siitä, kun vaatimus on esitetty hallitukselle. Ylimääräinen edustajakokous pidetään liiton kotipaikkakunnalla.

Edustajakokouksen koollekutsuminen

14§
Edustajakokouksen kutsuu koolle hallitus.
Kutsu varsinaiseen edustajakokoukseen toimitetaan jäsenyhdistyksille kirjallisesti viimeistään kolme (3) kuukautta ennen kokousta. Kokousasiakirjat tulee toimittaa viimeistään kuukautta ennen kokousta jäsenyhdistysten ilmoittamille edustajille.

Kutsu ylimääräiseen edustajakokoukseen toimitetaan jäsenyhdistyksille kirjallisesti viimeistään seitsemän (7) päivää ennen kokousta. Kutsun mukana toimitetaan ilmoitus kokouksessa käsiteltävistä asioista sekä jäsenyhdistyksen varsinaisten jäsenten lukumäärä edellisen kalenterivuoden lopussa.

Aloitteet edustajakokoukselle

15§
Jäsenyhdistyksellä on oikeus tehdä aloite varsinaiselle edustajakokoukselle. Aloite toimitetaan hallitukselle viimeistään edustajakokousvuoden tammikuussa. Hallituksen tulee tuoda aloite edustajakokouksen käsiteltäväksi omalla lausunnollaan varustettuna.

Äänioikeus edustajakokouksessa

16§
Äänioikeus edustajakokouksessa on jäsenyhdistyksillä. Jäsenyhdistysten äänioikeutta käyttävät niiden valitsemat edustajat. Jäsenyhdistyksellä on oikeus lähettää edustaja-kokoukseen yksi edustaja kutakin alkavaa kolmeakymmentä (30) varsinaista jäsentä kohti. Jäsenyhdistyksen jäsenmääränä pidetään edellisen kalenterivuoden lopussa olevien, liittomaksunsa maksaneitten varsinaisten jäsenten lukumäärää.
Hallitus ilmoittaa jäsenyhdistyksille niiden äänimäärän edustajakokousvuonna viimeistään helmikuun viidestoista (15.) päivä.

Jäsenyhdistyksen edustajan tulee olla hänet valinneen yhdistyksen varsinainen jäsen.

Edustaja ei kuitenkaan voi olla liiton tilintarkastaja, liiton toimihenkilö, liiton hallituksen jäsen eikä hallitustyöskentelyyn osallistunut varajäsen.

Jäsenyhdistyksen valitsemalla edustajalla tulee olla valtakirjana ote sen kokouksen pöytäkirjasta, jossa hänet on valittu jäsenyhdistyksen edustajaksi. Kullakin edustajalla on yksi (1) ääni.

Kunniajäsenellä ja kunniapuheenjohtajalla ei ole äänioikeutta edustajakokouksessa.

Läsnäolo ja puheoikeus edustajakokouksessa

17§
Läsnäolo- ja puheoikeus edustajakokouksessa on liiton hallituksen jäsenillä, liiton pääluottamusmiehillä, tilintarkastajilla, toimihenkilöillä, kunniapuheenjohtajalla ja kunniajäsenillä ja muilla, joille kokous sen myöntää.

Varsinaisessa edustajakokouksessa käsiteltävät asiat

18§
Varsinaisessa edustajakokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

• Valitaan kokouksen puheenjohtajat, sihteerit, ääntenlaskijat ja pöytäkirjan tarkastajat.
• Todetaan kokouksen osanottajat ja päätösvaltaisuus.
• Vahvistetaan kokouksen työjärjestys.
• Asetetaan kokouksessa käsiteltäviä asioita varten tarpeelliset valiokunnat ja määrätään niiden tehtävät.
• Käsitellään hallituksen kertomus edellisen edustajakokouskauden toiminnasta ja taloudesta.
• Kuullaan tilintarkastajien kertomukset edellisen edustajakokouskauden tileistä ja hallinnosta.
• Vahvistetaan edellisen edustajakokouskauden tilinpäätökset.
• Käsitellään vastuuvapauden myöntäminen vastuuvelvollisille edelliseltä edustajakokouskaudelta.
• Käsitellään hallituksen selostus liiton työmarkkinapoliittisesta tilanteesta.
• Käsitellään liiton toimintaohjelma seuraavalle edustajakokouskaudelle.
• Päätetään seuraavan edustajakokouskauden aikana jäsenyhdistysten varsinaisilta jäseniltä perittävä liittomaksu, jäsenyhdistysten vapaajäseniltä perittävä liittomaksu ja jäsenyhdistysten eläkeläisjäseniltä perittävä liittomaksu sekä näistä jäsenyhdistyksille palautettava osuus.
• Käsitellään seuraavan edustajakokouskauden taloussuunnitelma.
• Valitaan hallituksen puheenjohtaja, jonka toimikausi alkaa heti ja kestää seuraavaan varsinaiseen edustajakokoukseen asti.
• Päätetään kuinka monta varsinaista jäsentä hallitukseen valitaan näiden sääntöjen 21 §:n mukaan.
• Valitaan muut hallituksen varsinaiset jäsenet, ja heille kullekin ensimmäinen, toinen ja kolmas henkilökohtainen varajäsen, joiden toimikausi alkaa heti ja kestää seuraavaan varsinaiseen edustajakokoukseen asti.
• Valitaan 2 (kaksi) tilintarkastajaa ja 2 (kaksi) varatilintarkastajaa. Heidän toimikautensa alkaa seuraavan kalenterivuoden alusta ja kestää 4 (neljä) kalenterivuotta.
• Käsitellään hallituksen tekemät esitykset edustajakokoukselle.
  Käsitellään jäsenyhdistysten tekemät aloitteet.
• Käsitellään muut asiat, jotka kokous toteaa kiireelliseksi 3/4 (kolmen neljäsosan) määräenemmistöllä.
  

Muut edustajakokouksessa käsiteltävät asiat

19§
Vain edustajakokous voi päättää seuraavista asioista:

• Liiton sääntöjen muuttaminen.
• Liiton purkaminen.
• Hallituksen tai sen jäsenen valinta tai erottaminen.
• Tilintarkastajan valinta ja erottaminen.
• Tilinpäätöksen vahvistaminen ja vastuuvapauden myöntäminen vastuuvelvollisille.
• Liiton toiminnan kannalta huomattavan omaisuuden luovuttaminen.
• Kiinteän omaisuuden luovuttaminen tai kiinnittäminen tai näiden valtuuksien myöntäminen hallitukselle.
• Työtaistelun aloittaminen tai päätöksenteko-oikeuden siirtäminen hallitukselle.
• Työtaistelun lopettaminen tai päätöksenteko-oikeuden siirtäminen hallitukselle.
• Muut näihin verrattavat liiton kannalta erittäin tärkeät asiat.

Näistä asioista ei voi tehdä kokouksessa päätöstä, ellei asiasta ole mainittu kokouskutsussa.

Päätöksenteko edustajakokouksessa

20§
Asiaäänestyksessä äänestys suoritetaan avoimena, ellei suljettua lippuäänestystä vaadita kannatetusti.

Päätökseksi tulee enemmistön kannattama mielipide lukuun ottamatta seuraavia tapauksia:

• liiton sääntöjen muuttaminen, johon vaaditaan 3/4 (kolmen neljäsosan) määräenemmistö annetuista äänistä
• liiton purkaminen, johon vaaditaan 3/4 (kolmen neljäsosan) määräenemmistö annetuista äänistä
• työtaistelun aloittaminen, johon vaaditaan 2/3 (kahden kolmasosan) määrä-enemmistö annetuista äänistä
• hallituksen valtuuttaminen päättämään työtaistelun aloittamisesta, johon vaaditaan 2/3 (kahden kolmasosan) määräenemmistö annetuista äänistä
• työtaistelun lopettaminen, johon vaaditaan 1/3 (yhden kolmasosan) määrävähemmistö annetuista äänistä
• liiton hallituksen puheenjohtajan vaali, jossa ehdokkaan on saatava yli puolet annetuista äänistä tullakseen valituksi

Henkilövaalissa käytetään suljettua lippuäänestystä, jos ehdokkaita on enemmän kuin täytettäviä paikkoja.
Äänten mennessä tasan asiaäänestyksessä ratkaisee kokouksen puheenjohtajan kanta, henkilövaalissa arpa.

Hallitus

21§
Hallituksen muodostavat edustajakokouksen valitsema puheenjohtaja ja vähintään 16 (kuusitoista), enintään 21 (kaksikymmentäyksi) muuta jäsentä. Hallitukseen on kuitenkin valittava vähintään 1 (yksi) jäsen kustakin jäsenyhdistyksestä.

Kullakin hallituksen jäsenellä puheenjohtajaa lukuun ottamatta on ensimmäinen, toinen ja kolmas henkilökohtainen varajäsen. Jos hallituksen varsinainen jäsen tulee tilapäisesti tai pysyvästi estyneeksi osallistumaan hallituksen työskentelyyn, hänen tilalleen tulee ensimmäinen varajäsen. Hänenkin tullessaan estyneeksi, tilalle tulee toinen varajäsen ja toisenkin varajäsenen tullessa estyneeksi, tilalle tulee kolmas varajäsen.

Hallituksen jäsenen ja hänen varajäsentensä tulee olla liiton jäsenyhdistyksen varsinaisia jäseniä. Hallituksen jäsenen on erottava hallituksesta, jos tämä edellytys lakkaa ja tällöin hänen tilalleen tulee hänen varajäsenensä.

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan jommankumman vara-puheenjohtajan kutsusta. Hallitus on kutsuttava koolle jos vähintään kolme hallituksen jäsentä sitä puheenjohtajalta vaatii erityisesti ilmoittamansa asian käsittelyä varten.

Hallitus on päätösvaltainen, kun läsnä on puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan jommankumman varapuheenjohtajan lisäksi yli puolet jäsenistä.

Hallituksen kokouksessa asiat ratkaistaan yksinkertaisella enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokousta johtavan puheenjohtajan kanta, paitsi vaaleissa arpa.

Hallituksen tehtävät

22§
Hallituksen tehtävänä on muun muassa:

• valita kalenterivuosittain keskuudestaan ensimmäinen ja toinen varapuheenjohtaja
• valita hallituksen varsinaisten jäsenten keskuudesta hallituksen puheenjohtaja, mikäli edustajakokouksen valitsema puheenjohtaja eroaa tai tulee estyneeksi kesken toimikautensa.
• edustaa liittoa
• luovuttaa tai kiinnittää liiton kiinteää omaisuutta, mikäli edustajakokous on hallituksen siihen valtuuttanut
• kutsua koolle edustajakokoukset ja valmistella niissä käsiteltävät asiat
• panna toimeen edustajakokouksen päätökset
• panna toimeen neuvoa-antava jäsenäänestys ja laatia sen pöytäkirja
• vastata liiton taloudenhoidosta
• päättää jäsenyhdistysten toimialueet
• ilmoittaa edustajakokousvuonna helmikuun 15. (viidenteentoista) päivään mennessä jäsenyhdistyksille niiden varsinaisten jäsenten lukumäärä, jolla perusteella jäsenyhdistykset voivat lähettää edustajia edustajakokoukseen
• päättää muihin kuin ammatillisiin keskusjärjestöihin liittymisestä ja eroamisesta
• käsitellä jäsenhakemukset ja ilmoittaa hakijalle kirjallisesti hakemuksen hyväksymisestä tai hylkäämisestä
• antaa ohjeet liittomaksun perimisestä
• asettaa avukseen tarvittavat työryhmät ja valiokunnat sekä antaa niille tehtävät
• ottaa ja erottaa liiton toimihenkilöt, vahvistaa heidän välisensä työnjako ja työsuhteensa ehdot
  

IV LUKU
YLEISTÄ

Neuvoa-antava liittoäänestys

23§
Jos hallitus tai edustajakokous katsoo tarpeelliseksi jäsenyhdistysten jäsenten mielipiteen selville saamisen, ne voivat panna toimeen neuvoa-antavan liittoäänestyksen.
Neuvoa-antava liittoäänestys on myös pantava toimeen, mikäli vähintään 4 (neljä) jäsenyhdistystä, jotka yhdessä edustavat vähintään 1/5 (yhtä viidesosaa) liiton jäsenyhdistysten varsinaisten jäsenten yhteismäärästä, sitä kirjallisesti hallitukselta erityisesti ilmoittamansa asian käsittelyä varten vaatii.

Äänestys toimitetaan tarkoin määritellyistä vaihtoehdoista.

Äänivaltaisia ovat jäsenyhdistysten jäsenmaksunsa maksaneet varsinaiset jäsenet.

Äänestys toimitetaan hallituksen tai edustajakokouksen määräämänä aikana hallituksen tai edustajakokouksen vahvistamien ohjeiden mukaan.

Äänestyksen tapahduttua hallitus tai edustajakokous päättää niistä toimenpiteistä, joihin on ryhdyttävä.

Tilintarkastajat

24§
Liitolla on kaksi tilintarkastajaa ja heillä varamiehet.

Tilintarkastajilla tulee olla sellainen tilinpitoa ja yhdistyksen hallintoa koskeva asiantuntemus, joka liiton toiminnan laatu ja laajuus huomioon ottaen on tehtävän kannalta katsottava tarpeelliseksi.

Tili- ja toimintavuosi

25§
Liiton tili- ja toimintavuosi on kalenterivuosi. Tilinpäätöksen tulee olla valmiina helmikuun loppuun mennessä.

Liiton tilejä ja hallintoa tarkastamaan valittujen tilintarkastajien tulee suorittaa liiton tilien ja hallinnon tarkastus kolmen viikon kuluessa saatuaan tiedon tilinpäätöksen valmistumisesta. He laativat tarkastuksestaan tilintarkastuskertomuksen, joka toimitetaan hallitukselle ja osoitetaan edustajakokoukselle. Kertomuksen tulee sisältää ehdotus vastuuvapauden myöntämisestä tai epäämisestä sekä niistä toimenpiteistä, joita tilin-tarkastajat mahdollisesti ehdottavat.

Liiton nimen kirjoittaminen

26§
Liiton nimen kirjoittavat liiton puheenjohtaja, jompikumpi varapuheenjohtaja ja hallituksen tähän määräämä toimihenkilö, aina kaksi yhdessä.
Hallitus voi myös määrätä jonkun luottamus- tai toimihenkilön kirjoittamaan yksin liiton nimen.

Sääntöjen muuttaminen

27§
Näitä sääntöjä voidaan muuttaa edustajakokouksen päätöksellä. Asiasta on mainittava kokouskutsussa ja sääntöjen muuttamisen on saatava hyväkseen vähintään kolme neljäsosaa (3/4) annetuista äänistä.

Liiton purkaminen

28§
Liitto voidaan purkaa edustajakokouksen päätöksellä. Asiasta on mainittava kokous kutsussa ja purkamispäätöksen on saatava hyväkseen vähintään kolme neljäsosaa (3/4) annetuista äänistä.

Liiton purkauduttua tai tultua lakkautetuksi sen varat käytetään purkamispäätöksen tehneen edustajakokouksen päättämällä tavalla näiden sääntöjen 2§:n mukaiseen tarkoitukseen

Jäsenetujen säilyminen

29§
Tällä sääntömuutoksella ei ole takautuvaa vaikutusta jäsenen vahingoksi, vaan saavutetut jäsenoikeudet säilyvät.

Siirtymäsäännös

30§
Ensimmäinen näiden sääntöjen mukainen edustajakokous pidetään vuonna 2009.