Vuorotteluvapaajärjestelmästä tulee pysyvä vuoden 2010 alusta. Laki vahvistettiin tasavallan presidentin esittelyssä 27.11.2009.
Vuorotteluvapaalakiin ei ole tulossa muita muutoksia. Se rahoitetaan edelleen siten, että peruspäivärahan suhteellisen osuuden maksaa valtio. Tämä osuus on hieman yli 40 miljoonaa euroa vuodessa. Loppuosa rahoitetaan työnantajan ja palkansaajien työttömyysvakuutusmaksulla sekä työttömyyskassojen jäsenmaksuilla. Vuorotteluvapaajärjestelmän nettokustannukset ovat kuitenkin bruttokustannuksia pienemmät, koska vuorottelusijaiseksi palkattavan työttömän työttömyyskorvaus samalla säästyy.
Vuonna 2008 vuorottelukorvauksia maksettiin lähes 103 miljoonaa euroa. Ansioturvan vuorottelukorvaus oli keskimäärin 965 euroa kuukaudessa ja 44,9 euroa päivässä.
Vuodesta 1996 alkaen vuorotteluvapaan on aloittanut lähes 160 000 henkilöä. Vuorottelijoista vuonna 2008 lähes puolet oli 50-59-vuotiaita ja 20 prosenttia oli 45-49-vuotiaita. Vuorottelijoiden yleisimmät toimialat olivat terveys- ja sosiaalipalvelut, julkinen hallinto, teollisuus, kuljetus, tietoliikenne ja koulutus. Sijaisista lähes 40 prosenttia oli 20-29-vuotiaita.
Vuorotteluvapaalla oleva saa työstä poissaolon ajalta vuorottelukorvausta. Korvaus on 70 prosenttia siitä työttömyysetuudesta, johon henkilö olisi työttömänä olleessaan oikeutettu ilman lapsikorotuksia. Jos vuorottelijalla on 25 vuotta vuorotteluvapaalaissa tarkoitettua työhistoriaa, korvaus on 80 prosenttia. Vuorotteluvapaa-aika otetaan huomioon eläkkeessä, sillä vuorottelukorvauksen perusteena olevasta ansiosta 55 prosenttia kartuttaa eläkettä.
Vuorotteluvapaa on järjestely, jossa työntekijä työnantajansa kanssa tekemän vuorottelusopimuksen mukaisesti vapautuu määräajaksi työstä. Samalla työnantaja sitoutuu vastaavaksi ajaksi palkkaamaan työ- ja elinkeinotoimistossa työttömänä työnhakijana olevan henkilön.
Lisätietoja: Työ- ja elinkeinoministeriön kotisivut
