Valtion alue- ja paikallishallinnon toimipisteitä on karsittu ja harvennettu jatkuvasti viime vuosina. Suuntaus näyttää jatkuvan samanlaisena, mikä vaarantaa palveluiden saatavuuden erityisesti syrjäisillä ja harvaan asutuilla seuduilla. Tähän on haettu apua muun muassa erilaisten sähköisten palveluiden ja julkisten asiakaspalvelumallien kehittämisellä. Selvitysmies Timo Kietäväinen jätti kesäkuussa 2008 raportin julkisen asiakaspalvelumallin uudistamisesta hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemelle.
Kietäväinen esittää, että jokaiseen kuntaan perustetaan yhteispalvelutoimisto tarjoamaan keskeisiä julkisen sektorin asiakaspalveluja. Nykyisten noin 200:n avustavia yhteispalveluja tarjoavien yhteispalvelupisteiden sijaan maahamme perustettaisiin noin 400 keskeistä julkisen sektorin asiakaspalveluja tarjoavaa yhteispalvelupistettä.
Yhteispalvelutoimistossa olisi saatavissa Kansaneläkelaitoksen, poliisin, verohallinnon, työ- ja elinkeinotoimistojen, maistraattien maahanmuuttoviranomaisen palveluja sekä tietyt kunnan vakiopalvelut. Suurimmissa kaupungeissa ei olisi ”täyden palvelun” yhteispalvelutoimistoja, vaan niihin perustettaisiin räätälöityjä yhteispalvelutoimistoja esimerkiksi ulkomaalaisperäiselle väestölle. Myös työvoiman palvelukeskusten palvelutarjontaa voitaisiin laajentaa sosiaaliturvapalveluilla. Eri viranomaiset sitoutuisivat toimintaan yhteispalvelun järjestämissopimuksella. Kunnat sitoutuisivat yhteispalvelutoimiston ylläpitoon toimiston ylläpitosopimuksella. Osapuolten osallistuminen toimintaan olisi vapaaehtoista.
Kunnat vastaisivat yhteispalvelutoimistoista
Kunnat vastaisivat yhteispalvelutoimistojen tiloista ja toimistossa työskentelevien kunnan palveluasiantuntijoiden valitsemisesta ja heidän palkkauksestaan sekä laitteistoista ja yhteyksistä. Valtion ja Kelan palveluita tarjottaisiin yhteispalvelutoimistossa joko toimistossa kokoaikaisesti tai tiettyinä aikoina viikossa työskentelevän virkamiehen toimesta. Mahdollista olisi myös palveluiden tarjoaminen aikavarauksen perusteella toimistoon saapuvan virkamiehen toimesta. Niinä aikoina, jolloin yhteispalvelutoimistossa ei ole paikalla valtion tai Kelan virkamiestä, palvelut annettaisiin etäpalveluina kuvanpuhelinjärjestelmän avulla. Palveluasiantuntijat auttavat tarvittaessa kuvapuhelinjärjestelmän käytössä.
Yhteispalvelutoimistot rahoitettaisiin osittain valtion viranomaisten kustannussäästöillä
Kunnat saisivat yhteispalvelutoimistojen menojen kattamiseen valtionapua 50 % laskennallisista kustannuksista. Raportin mukaan varat koottaisiin eri valtion viranomaisten toimintakustannussäästöistä. Tässä piilee myös esityksen olennaiset heikkoudet. Virastojen ennestäänkin niukoista määrärahoista ja tuottavuusohjelman kurjistamasta valtiosektorista ei uskoisi löytyvän enää lisäsäästöjä uusien yhteispalvelutoimistojen rahoittamiseksi.
Jatkovalmistelussa tarvitaan myös henkilöstön edustusta
Tällä hetkellä millään valtion viranomaisella ei ole vastuuta julkisen sektorin asiakaspalvelujen kehittämisestä ja eri viranomaisten asiakaspalvelujen kehittämistoimien koordinoinnista. Kietäväinen esittää, että valtiovarainministeriön hallinnon kehittämisosasto vastaisi jatkossa julkisten asiakaspalvelujen kehittämistä. Lisäksi selvitysmies esittää, että mallin jatkovalmistelusta vastaisi kaikkien mukaan lähtevien viranomaisten muodostama johtoryhmä.
Valitettavasti selvitysmies on unohtanut jatkovalmistelusta henkilöstön edustuksen. Ilman henkilöstön panosta ja mukaan ottamista uusien mallien rakentaminen jää helposti torsoksi. Oman työnsä parhaina asiantuntijoina henkilöstöllä on paljon annettavaa myös julkisen sektorin palvelujen kehittämistyössä.
Pardian lakimies Pirkko Janas, p. 075 324 7591, gsm 045 773 10383.
