Suomessa ahertaa kokopäiväisesti määräaikaisessa työsuhteessa 346 000 työntekijää, 15,5 prosenttia kaikista palkansaajista. Monen nuoren työntekijän kohdalla pätkätyöt hidastavat ammatti-identiteetin kehittymistä ja vähentävät kiinnostusta liittyä ammattiliittoon.
Ammattiliitot haluavat kuitenkin vaalia työntekijöiden oikeuksia työsuhteen muodosta riippumatta. Elokuun alussa ilmestynyt TJS Opintokeskuksen julkaisema Pätkätyössä! – Selviytymisen opas antaa käytännönläheisiä neuvoja pätkätyössä pärjäämiseen.
Teoksen kirjoittaja Sikke Leinikki on tutustunut laajasti suomalaisten korkeakoulutettujen pätkätyöläisten arkeen. Vuonna 2009 valmistui sosiologian väitöskirja Pelon ja toivon välissä – Pätkätyöläisen urakerronta.
Leinikki on huomannut, että monet hänen haastattelemista määräaikaisista työntekijöistä ovat olleet pettyneitä siihen, millä tavalla ammattiliitot ovat heidät huomioineet.
– Ainakin minun haastateltavani olivat sitä mieltä, että ammattiliitot eivät ole olleet heistä riittävän kiinnostuneita. Monet kaipaavat, että määräaikaisista työsuhteista pidettäisiin edes meteliä.
Pätkätyön oltava yhtä arvokasta
Leinikin mukaan keskeisin pätkätyöläisten vaatimus koskee työn parempaa mitoitusta.
– Kohtuuttomat vaatimukset kiristävät hiljalleen kaikkien työtahtia ja lisäävät keskinäistä kilpailua. Se johtaa helposti yleiseen työehtojen kiristymiseen.
Myös lomaoikeudessa olisi monen mielestä kehitettävää. Pätkätyö voitaisiin esimerkiksi mitoittaa niin, että loma mahtuu työsuhteen sisälle.
– Minkä vuoksi alle vuoden määräaikaisessa työsuhteessa lomaa kertyy vain kaksi päivää kuukaudessa, kun muilla se on 2,5 päivää?
– Jos aina joutuu ottamaan loman rahana, ei pääse koskaan lomalle ja elpymään työstä. Pitkällä tähtäimellä se ei toimi, jos halutaan pidentää työuria.
Leinikki huomauttaa, että parannuksia saadaan aikaan vain vaatimalla. Työehtosopimukset pitäisi tarkistaa niin, että ne huolehtivat samalla tavalla pätkätyötä tekevän kuin vakituisessakin työsuhteessa olevan velvollisuuksista ja oikeuksista.
Apua osaamisen tunnistamiseen
Pätkätöiden laillisuuden valvomisen ja yleisten työehtojen lisäksi pätkätyöläiset kaipaavat ammattiliitoilta tukea ja apua oman uran hallintaan. Ammattiliittojen on kyettävä tukemaan yksilöitä ainutlaatuisissa tilanteissa ja osallistuttava työn ja työyhteisöjen kehittämiseen.
Pitkään pätkätöissä olleella oma ura saattaa tuntua pirstaleiselta, jolloin osaamisen tunnistaminen vaikeutuu.
– Se, että tietäisi mitä osaa ja mitä voi hakea, on monelle tärkeää. On olemassa paljon kaupallisiakin urapalveluita, mutta ammattiliittojen etuna on se, että ne voivat tarjota samalla ammatillista yhteenkuuluvuutta.
Epäasialliseen käytökseen puututtava
Työpaikkojen henkilöstöedustajat edustavat myös määräaikaisia työntekijöitä. Leinikin mukaan edustajien pitäisi olla aktiivisesti osallisena siinä, miten työsuojeluun, työhyvinvointiin, työpaikan toimintatapoihin ja sosiaalisiin verkostoihin perehdytetään. Aina näin ei ole. Joskus on ollut tapauksia, että toisen liiton jäseniä ei auteta.
– Kaikesta ei kannata kilpailla. Uutta työntekijää pitää tukea, jotta työ saadaan sujuvaksi ja työpaikka toimii tasa-arvoisesti ja toisia kunnioittavasti. Onhan se liitollekin hyvää markkinointia, että ollaan aktiivisia ja ystävällisiä.
– Luottamushenkilöt voisivat antaa myös yleisiä työohjeita esimerkiksi siitä, mitä työsopimukseen kannattaa pyytää, että sen voi purkaa, jos saa muualta vakituisen paikan.
Suomi on työpaikkakiusaamisen kärkimaita ja määräaikainen työntekijä saa kokea tämän liian usein nahoissaan. Henkilöstön edustajan on hyvä opetella tunnistamaan epäasiallinen käytös, joka voi olla sosiaalista eristämistä, sanatonta tai sanallista loukkaamista, työn vaikeuttamista ja sukupuolista häirintää.
Ratkaiseminen on esimiehen vastuulla, mutta työsuojeluvaltuutettu voi auttaa ja tukea.
– Toisen ystävällisen kunnioittamisen tavat ovat Suomessa vähän hukassa. Tämmöistä ei saa tapahtua missään nimessä.
Pardian tiedottaja Aku Karjalainen
Lue Lisää:
Pätkätyöläinen elää pelon ja toivon välissä (PardiaNet 11/09)
