Hallitus piti historiansa nopeimman budjettiriihen torstaina 19. elokuuta. Eduskunta päättää lopullisesti budjetin sisällöstä joulukuussa. Pardian neuvottelujohtaja Harri Sirén arvioi talousarvioesitystä.
Minkälainen budjetti on palkansaajan kannalta?
– Ehdotuksen perusteella tuloverotus ei näyttäisi kiristyvän, mutta ei myöskään keventyvän. Palkansaajan näkökulmasta työn verotuksen siirtyminen kulutukseen vie verotusta aika vahvasti tasaveron suuntaan. Jos välillisiä veroja, kulutusveroja nostetaan, niin ne vaikuttavat eniten suhteessa pieni- ja keskituloisiin. Se voi aiheuttaa tulevaisuudessa tulojako-ongelmia, joita yhteiskunnassa joudutaan pohtimaan.
Energiaverotuksen ja etenkin maakaasun tiukemman verotuksen kohdalla puolestaan voidaan kysyä, kuinka tarkoituksenmukaista se on suhteessa muihin saastuttavampiin energiamuotoihin.
Miten talousarvio vaikuttaa valtion työntekijöihin ja heidän asemaansa?
– Talousarvioesityksen perusteella finanssipolitiikkaa ollaan selvästi kiristämässä vaikkei kovin voimakkaasti. Se vaikuttaa aivan suoraan valtion virastoihin ja laitoksiin, eli siihen kuinka paljon siellä on varaa pitää ihmisiä töissä ja paljonko siellä on varaa toteuttaa lainsäädännöstä tulevaa toimintaa.
Meillä on sellainen käsitys, että määrärahat eivät tule riittämään kaikissa virastoissa ja nyt pitää katsoa, millä keinoilla toiminta voidaan turvata, että ei tule lomautuksia ja irtisanomisia.
Mitkä ovat olleet Pardian painopistealueet?
– Kun taantuman laskuja maksetaan, olisi tärkeää, että taakanjako yhteiskunnan eri osien kesken jakaantuisi eikä palkansaaja joutuisi kohtuuttoman taakan kantajaksi.
Verotus kiristyy väistämättä, mutta se ei saa kaatua liikaa palkansaajan nilkkaan. Julkiset palvelut pitää kuitenkin rahoittaa ja tässä suhteessa on selvää, että verotus ei ole mikään tabu. Siitä pitää voida keskustella ja katsoa, mitä voidaan tehdä.
Meille valtion tuottavuusohjelmasta luopuminen kaavamaisena henkilöstön vähentämisohjelmana on ollut keskeinen tavoite. Tämä on ollut nytkin listalla, mutta tämä hallitus ei ole sen suhteen tehnyt mitään uusia linjauksia, vaan toteuttanut sitä sellaisenaan.
Lisäksi on ollut tärkeää, että virastojen toimintamäärärahat budjetoidaan täysimääräisenä, jotta virastot voivat huolehtia heille kuuluvista lakisääteisistä tehtävistä. Ensi vuoden talousarvioesityksessä vaatimus ei toteudu kaikilta osin. Etenkin ELYissä määrärahat ovat jäämässä kauaksi siitä, mitä olisi pitänyt olla. Tuntuu erikoiselta, että ensin tehdään mittava aluehallinnon uudistus eikä huolehdita sen riittävistä voimavaroista. Tältä osin voi antaa aivan huoletta (ainakin lainausmerkeissä) pyyhkeitä.
Yliopistojen rahoitus jäi viime vuonna alibudjetoiduksi. Tänä vuonna olemme pitäneet tärkeänä, että rahoitus saataisiin kuntoon. Talousarvioesityksessä on tullut lisäpanostusta määrärahoihin huomattavasti. Siitä huolimatta osa työnantajamaksuista on jäänyt budjetoimatta.
Millä tavalla budjetin sisältöön voi vielä vaikuttaa?
– Olemme aina talousarviokäsittelyssä olleet eduskunnan valiokunnissa kertomassa omat käsityksemme siitä, miltä budjetti näyttää ja mihin toivomme eduskunnan vielä puuttuvan. Niin aiomme tehdä myös tänä syksynä.
Lausumme näistä asioista asiantuntijakuulemisissa eduskunnan valiokunnissa ja meiltä on yleensä paikalla joku asiantuntijoistamme. Lisäksi annamme oman näkemyksemme kirjallisena. Selvää on, että valiokunnat tekevät itsenäisesti ratkaisunsa ja eduskunta nuijii päätöksen joulukuussa.
Onko muutoksia odotettavissa?
– Aina toivomme, että niitä tulee jonkin verran. On selvää, että kun meillä on enemmistöhallitus, eduskunta ei tee kovin suuria muutoksia. Yleensä jotakin aina tulee.
Pardian tiedottaja Aku Karjalainen
Tässä sarjassa asiantuntijat ruotivat ajankohtaista ilmiötä tai uutista monelta eri kantilta.
