Toukokuun alussa tuli voimaan Euroopan unionin (EU) uusi sosiaaliturvaa koskeva asetus, joka koskee henkilöitä, jotka liikkuvat eri EU-valtioiden välillä ja hyödyntävät siten eurooppalaisten yhteismarkkinoiden yhtenä peruspilarina olevaa työvoiman vapaan liikkuvuuden periaatetta.
Työntekijöiden vapaa liikkuvuus on EU-oikeuden turvaama perusvapaus, joka on nykyisin ilmaistu ns. Lissabonin sopimuksen 45 artiklassa (aikaisemmin EY:n perustamissopimuksen 39 artikla). Sosiaaliturvan yhteensovittamista koskeva uusi EU-asetus on hyväksytty EU:n toimielimissä jo vuonna 2004, mutta se tuli voimaan vasta nyt, koska sen täytäntöönpanoa koskevasta asetuksesta saavutettiin yksimielisyys vasta viime syksynä.
EU:n uusi sosiaaliturva-asetus kuten muutkin EU:ssa hyväksytyt asetukset syrjäyttävät niiden kanssa ristiriidassa olevat kansallisen lain säännökset. Mahdollisissa ristiriitatilanteissa on siis ensisijaisesti noudatettava EU-asetuksia. Niitä on Suomessakin sovellettava sellaisenaan ilman, että niitä olisi tarpeen erikseen saattaa voimaan Eduskunnassa hyväksyttävällä kansallisella lailla. EU:n toisen säädöskategorian eli direktiivien osaltahan asia on toinen. Ne voivat pääsääntöisesti tulla Suomessa velvoittaviksi vain sitä kautta, että ne saatetaan voimaan Eduskunnan säätämällä lailla tai jollakin alemmanasteisella kansallisella säädöksellä (ns. implementointi).
Sosiaaliturvan sisältö ja sosiaaliturvajärjestelmät ovat jokaisessa EU-valtiossa lähtökohtaisia erilaisia lähinnä historiallisten syiden vuoksi. EU-tason säännöksillä ei ole tarkoitus yhdenmukaistaa eri jäsenmaiden sosiaaliturvaa. Yhteisillä säännöksillä pyritään ainoastaan yhteensovittamaan eri valtioiden sosiaaliturvajärjestelmien soveltamista tilanteissa, joissa ihmiset liikkuvat jäsenvaltioiden välillä. Uuden asetuksen virallinen nimikin on sen mukaisesti ”Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 883/2004 sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta”. Ajatuksena on, että työntekijä ei menetä sosiaaliturvaan liittyviä oikeuksiaan sen vuoksi, että hän liikkuu maasta toiseen. Käytännössä tämä ei kuitenkaan aina toteudu sen vuoksi, että sosiaaliturvan taso vaihtelee jäsenvaltiosta riippuen.
EU:n sosiaaliturva-asetuksen yleiset periaatteet
EU:n sosiaaliturva-asetuksessa on yksityiskohtaiset säännökset ns. lainvalinnasta eli siitä, minkä jäsenvaltion sosiaaliturvalainsäädäntöä kulloinkin sovelletaan valtioiden välillä liikkuvaan henkilöön. Työntekijä, itsenäinen ammatinharjoittaja tai työelämän ulkopuolelle oleva henkilö voi kerrallaan kuulua yhden ja vain yhden valtion sosiaaliturvalainsäädännön piiriin. Yleensä tämä valtio on työskentelyvaltio eli se valtio, jossa työtä faktisesti tehdään. Sosiaalivakuutusmaksut (sekä työnantajan että työntekijän vastuulla olevat) maksetaan vain tähän maahan ja etuudet myönnetään tämän jäsenvaltion lainsäädännön mukaisina ja tasoisina. Työelämän ulkopuolella olevan henkilöön sovelletaan lähtökohtaisesti asuinvaltion lainsäädäntöä.
EU:n sosiaaliturva-asetuksessa edellytetään myös yhdenvertaista kohtelua. Toisen jäsenvaltion kansalaisella on oltava samanlaiset oikeudet etuuksiin kuin oman maan kansalaisillakin.
EU:n sosiaaliturva-asetuksessa on myös vakuutuskausien yhteen laskemista ja rinnastamista koskevat säännöt. Jos jonkin jäsenvaltion sosiaaliturvalainsäädännössä on etuuden saamisen ehdoksi asetettu tietty vähimmäistyöskentely- tai asumisaika, tulee kyseisen edellytyksen täyttymistä arvioitaessa ottaa huomioon myös muissa jäsenvaltioissa täytetyt vakuutuskaudet (työskentely- tai asumisjaksot).
EU:n sosiaaliturva-asetuksessa on turvattu myös etuuksien ns. ”eksportointi” eli maastavienti. Myönnettyä etuutta ei saa yleensä lakkauttaa, keskeyttää tai etuuden määrää vähentää pelkästään sen vuoksi, että etuuden saaja muuttaa jäsenvaltiosta toiseen. Tätä oikeuttahan ovat monet suomalaiset eläkkeensaajat käyttäneet hyväksi, kun ovat eläkepäivillään siirtyneet vakituisesti asumaan Espanjan lämpöisille aurinkorannoille Suomesta maksettavan työeläkkeen turvin.
Kansainvälisissä tilanteissa on myös tärkeätä, että sosiaaliturvaetuuksien myöntämiseksi tarvittavat tiedot saadaan eri jäsenvaltioista kootuksi mahdollisimman nopeasti, jotta sosiaaliturvan tarpeessa olevan henkilön toimeentulo ei tarpeettomasti viivästyisi. EU:n uudessa sosiaaliturva-asetuksessa ja erityisesti sen täytäntöönpanoasetuksessa onkin sen vuoksi säännökset sähköisestä tietojenvaihdosta jäsenvaltioiden välillä. Sähköiseen tietojenvaihtoon on tarkoitus siirtyä kaikkien jäsenmaiden välillä siirtymäajan jälkeen viimeistään 1.5.2012. Sen jälkeen sosiaaliturvaan vaikuttavat tiedot kulkevat maasta toiseen ”piuhoja pitkin” kuhunkin jäsenvaltioon perustettavan yhteyspisteen kautta. Suomessa tällaisena yhteyspisteenä tulee toimimaan Kela.
ETA-maihin tai Sveitsiin mennessä sovelletaan vanhaa asetusta
EU:n uusi sosiaaliturva-asetus koskee siis EU:n jäsenvaltioiden kansalaisten liikkumista EU:n jäsenvaltioiden välillä. Monet suomalaiset ovat viime vuosina hakeutuneet myös EU:n ulkopuolisiin maihin työskentelemään tai muusta syystä oleskelemaan (esim. opiskelemaan). Tällaista liikkuvuutta EU:n ja ns. kolmansien maiden välillä uusi EU-asetus ei pääsääntöisesti koske. ETA-maiden (Islanti, Liechtenstein ja Norja) tai Sveitsin sekä EU-maiden välillä liikkuvia henkilöitä koskee edelleen ainakin toistaiseksi aikaisempi EU:n sosiaaliturva-asetus vuodelta 1971 (EU-asetus 1408/71). Siinäkin pääperiaatteena on työntekovaltion lainsäädännön soveltaminen ja ansaitun sosiaaliturvan säilyminen myös maasta pois lähdettäessä. EU:n vanha sosiaaliturva-asetus koskee toistaiseksi myös muiden kuin EU:n jäsenvaltioiden kansalaisten liikkumista EU:n/ETA:n alueella.
EU/ETA-alueen ulkopuolella sovelletaan ensisijaisesti sosiaaliturvasopimuksen määräyksiä
Suomalaisen siirtyessä kokonaan EU- tai ETA-alueen taikka Sveitsin ulkopuoliseen valtioon määräytyy häneen sovellettava sosiaaliturvalainsäädäntö ensisijaisesti Suomen ja kyseisen toisen maan kanssa solmiman sosiaaliturvasopimuksen mukaisesti. Suomella on EU-lainsäädännön soveltamisen ulkopuolelle jäävien maiden kanssa sosiaaliturvasopimus USA:n, Kanadan, Chilen, Israelin ja Australian kanssa. On huomattava, että Suomella ei siis ole minkäänlaista voimassa olevaa sosiaaliturvasopimusta itäisen rajanaapurimme Venäjän kanssa.
Sosiaaliturvasopimusten määräykset eivät kuitenkaan kata läheskään kaikkia sosiaaliturvan aloja. Siltä osin, kun oikeudesta johonkin etuuteen ei ole sosiaaliturvasopimuksessa sovittu, määräytyy sen saamisedellytykset Suomen kansallisen lainsäädännön mukaan. Samat säännöt tulevat luonnollisesti sovellettavaksi tilanteissa, joissa Suomen ja toisen valtion välillä ei ole lainkaan sosiaaliturvasopimusta. Tällöin on yleensä ratkaisevaa, onko ulkomailla oleskelun tarkoitus kestää yli vai alle vuoden. Jos ulkomailla olemisen on tarkoitus kestää alle vuoden, pidetään sitä tilapäisenä, jolloin henkilö voi pääsääntöisesti säilyä Suomen sosiaaliturvan piirissä. Jos sen sijaan ulkomailla oleskelun suunniteltu kesto ylittää vuoden, muuttoa pidetään vakinaisena, jolloin oikeus Suomen sosiaaliturvaan päättyy yleensä muuttohetkeen. Tarkemmat tiedot kannattaa aina ennen muuttoa varmistaa Kelasta.
Eurooppalainen sairaanhoitokortti varmistaa oikeuden sairaanhoitoon EU-ETA-alueella
Jos Eurooppaan tilapäisesti lähtevään henkilöön sovelletaan EU:n sosiaaliturva-asetuksen tai muiden säännösten mukaan edelleen Suomen lainsäädäntöä, kannattaa sen osoittamiseksi jo ennen matkaa hankkia Kelasta eurooppalainen sairaanhoitokortti.
Näin kesän kynnyksellä kannattaa siis muiden lomasuunnitelmien tekemisen yhteydessä hyvissä ajoin pistäytyä myös Kelan sivuilla jättämässä korttitilaus. Eurooppalaisella sairaanhoitokortilla saa lääketieteellisistä syistä välttämätöntä sairaanhoitoa oleskellessa tilapäisesti toisessa EU- tai ETA-maissa tai Sveitsissä. Eurooppalaisella sairaanhoitokortilla saatava hoito-oikeus on rajattu lähinnä äkillisiin sairauksiin ja tapaturmiin sekä muuhun lääketieteellisesti välttämättömään sairaanhoitoon. Pardian jäseniähän koskee sen lisäksi vapaa-ajan matkustajavakuutus, jonka perusteella voi saada sairaanhoitopalveluita ulkomailla laajemminkin.
Tarkempia tietoja sosiaaliturvan määräytymisestä siirryttäessä Suomesta ulkomaille saa muun muassa Eläketurvakeskuksen työeläkelakipalvelussa olevista soveltamisohjeista, Kelan internet-sivuilta ja työttömyyskassojen Yhteisjärjestön (TYJ) sivuilta.
Pardian lakimies Pekka Pietinen
Tässä sarjassa Pardian asiantuntijat ja lakimiehet kirjoittavat vuorokuukausina erityisosaamisalueensa ajankohtaisista asioista ja vastaavat erilaisiin juridisiin kysymyksiin. Palsta ilmestyy kerran kuukaudessa.
