Valtionhallinto myllerryksessä - puheenvuoroja hallinnon kehittämisestä

Verohallinnon ytimessä jo vuosia valmisteltu toimintojen uudelleenjärjestäminen etenee kohti loppusuoraa. Viime vuoden syyskuusta alkaen Verohallinto on ollut yksi valtakunnallinen viranomainen, jonka toiminnot on järjestetty verotusta hoitaviin valtakunnallisiin pääyksiköihin. Tästä poikkeuksena on henkilöverotus, jonka osalta suunnittelutyö on parhaillaan menossa.

Vuoden 2005 jälkeen valtion henkilöstöä on vähennetty tuottavuusohjelmalla, jota on suunniteltu jatkettavan vuoteen 2015 asti. Kansalaiset ovat kokeneet tehtyjen vähennysten heikentäneen valtion palveluja ja näkevät nykyään tarpeellisemmaksi pikemminkin lisätä kuin vähentää valtion henkilöstöä.

Valtion henkilöstön työilmapiiriä ja työyhteisöjen toimintaa kartoitetaan monin tavoin. Valtiokonttori tekee joka toinen vuosi henkilöstön työhyvinvointia ja työkykyä kartoittavan Kaikki hyvin työssä? -tutkimuksen, joista viimeisimmät tulokset julkistettiin joulukuussa 2010.

Koko julkinen sektori ja Euroopan unionin maiden julkiset menot ovat olleet talouskriisin seurausten ja uusien kriisien torjumisen vuoksi suurennuslasin alla. Monissa EU:n jäsenmaissa talouskehitys on ollut heikkoa tai talous on kuralla, joissakin taas menee suhteellisen hyvin.

Nykyisessä hallitusohjelmassa valtion omistajapolitiikkaa on kuvattu vain lyhyesti ja varsin yleisellä tasolla. Hallitusohjelman mukaan hallitus harjoittaa aktiivista ja markkinaehtoista omistajapolitiikkaa.

Ennen Hätäkeskuslaitosta niin poliisi kuin pelastuslaitoksetkin vastasivat itse oman alansa päivystystoiminnoista. Molemmilla oli omat hälytysnumeronsa ja omat päivystyshenkilöstönsä. Suomeen haettiin kansainvälistä mallia ja eri alojen viranomaistoimintoja päätettiin yhdistää.

Kaksi ministeriä mainosti yliopistojen hallinnollisen ja taloudellisen aseman muutosta parhaaksi asiaksi, mitä yliopistojen historiassa on niiden perustamisen jälkeen tapahtunut. On vielä liian aikaista arvioida, osuiko arvio kokonaan vai vain osittain pieleen. Täydelliseksi onnistumiseksi uudistusta ei kuitenkaan voi millään kriteereillä sanoa.

Olen toiminut alkoholitarkastajana viisitoista vuotta ja voin todeta, että harmaata taloutta on niin noususuhdanteen kuin lamankin aikana. Ravintoloissa harmaa talous näkyy erityisesti pimeinä työntekijöinä ja ohimyyntinä. Useammin kuin kerran työntekijä on juossut pizzauunin vierestä karkuun, kun tarkastaja on saapunut paikalle. Ja usein pizzaa tekevä henkilö on vain kaveri, joka on tullut auttamaan yrittäjää.

Rikollista ja työntekijöille työsuojelullisesti ongelmallista harmaata taloutta esiintyy yhteiskunnassa liian laajasti. Ongelma on yleisin työvoimavaltaisilla rakennus- ja ravintola-aloilla, mutta se on leviämässä myös siivous- ja kuljetusaloille.

Vieläkö joku muistaa aikaa, jolloin poliisi oli lähes joka kylällä ja nimismies pienimmässäkin pitäjässä? Tämä aikakausi päättyi jo vuoden 1996 kihlakuntauudistuksessa, jonka jälkeen Suomessa oli 96 poliisilaitosta.Uudistuksen yhteydessä erotettiin selkeästi poliisin, syyttäjän ja ulosottoviranomaisen organisaatiot toisistaan.

Pitkään työelämässä ollut nainen ylennetään tiimin esimieheksi. Ylennystilanteessa esimies toteaa palkankorotuksesta kertoessaan, että nyt on perhekin tyytyväinen. Kuukausien jälkeen paljastuu, että palkankorotuksen ja esimiesaseman jälkeenkin naisen palkka on pienempi kuin tiimin neljällä miesjäsenellä.

Aluehallinnossa toteutettiin mittava uudistus vuoden 2010 alussa. Päivänvalon näki kaksi uutta valtion viranomaista: alueellista kehittämistä tukevat 15 elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusta sekä alueellista yhdenvertaisuutta edistävät kuusi aluehallintovirastoa. Historiakirjoihin joutuivat lääninhallitukset, TE-keskukset, alueelliset ympäristökeskukset, ympäristölupavirastot, tiepiirit ja työsuojelupiirit.

Valtion toimintojen alueellistamista, kuten muitakin valtionhallinnon uudistamishankkeita, on ohjannut lähes kokonaan pelkkä henkilötyövuosiin tuijottaminen ja niiden vähentäminen.

Monesti hyvä aikomus vesittyy, jos toteutus jää puolitiehen. Näin on käynyt valtion tuottavuusohjelmalle. Tuottavuuden kohenemisen sijaan tuloksena on ollutkin täysi susi.

Tuskin kukaan meistä osasi kuvitella vuonna 2007, minkälaisen muutoksen ja myllerryksen edessä Suomen valtionhallinto oli. Lähestulkoon jokainen valtionhallinnon palveluksessa oleva on joutunut elämään viimeiset neljä vuotta keskellä erilaisia jatkuvia tai samanaikaisia uudistamishankkeita.