Pardian hallitusohjelmatavoitteet

Pardia haastaa kansanedustajaehdokkaat mukaan eduskuntavaalikeskusteluun

Olemme valmistaneet asiakirjan, jossa on Palkansaajajärjestö Pardian keskeiset teemat tulevaan hallitusohjelmaan.Toivomme, että siitä on hyötyä sinulle, joka olet ehdolla vaaleissa. Löydät asiakirjan pdf-tiedostona  ja tekstinä tältä sivulta.

Haluamme  nostaa eduskuntavaalien äänestysvilkkautta ja vaikuttaa tulevan hallitusohjelman sisältöön,

Palkansaajajärjestö Pardian keskeiset teemat tulevaan hallitusohjelmaan

Toimiva valtionhallinto on yksilön turva ja perusta talouskasvulle

• Yhteiskunta tarvitsee toimiakseen tehokasta valtionhallintoa.

• Hallinnon kehittämisen tulee olla vakaata ja suunnitelmallista.

• Valtion virastojen ja laitosten toiminnan edellytykset on varmistettava eli toimintamenot budjetoidaan täysimääräisinä ja henkilöresurssit turvataan. Virastojen tärkein pääoma on henkilöstö ja sen osaaminen.

• Talousarvion rakennetta on muutettava yksityiskohtaisemmaksi, jotta sen sisällöstä ja vaikutuksista saa selvän käsityksen.

• Taantuman aiheuttaman taloudellisen taakan hoitaminen ei saa kasvaa kohtuuttomaksi palkansaajille. Palkansaajien ostovoima on turvattava.

• Laaditaan parlamentaarisesti hyvinvointivaltioselonteko, jossa määritellään valtion rooli ja tehtävät kattavien ja laadukkaiden hyvinvointipalveluiden tuottajana ja rahoittajana. Selontekoa tarvitaan, koska tällä hetkellä poliittisten päättäjien toimet ovat irrallisia ja yksittäisiä toimenpiteitä (joilta saattaa puuttua myös poliittinen valtakirja). 

I Valtionhallinnon rakenteelliseen uudistamiseen tarvitaan pitkäjänteisyyttä ja henkilöstölle muutosturvaa

• Toimivat rakenteet ovat yhteiskuntarauhan turvaajia. Näennäis- ja osauudistukset käyvät  veronmaksajille kalliiksi. Niiden sijaan pitäisi pyrkiä ennakoivaan, suunnitelmalliseen ja johdonmukaiseen kehittämiseen. Monet viimeaikaisista uudistuksista on toteutettu päätöksenteon jälkeen liian nopeasti. Hankkeisiin on syytä varata aiempaa enemmän aikaa ja ottaa niiden suunnitteluun henkilöstö laajasti mukaan.

• Hallinnon kehittäminen esimerkiksi valtioneuvoston selontekoihin tai komiteoiden mietintöihin perustuen on ollut omiaan luomaan pitkäjänteisyyttä ja vakautta kehittämiseen. Näin ollen on tärkeää, että esimerkiksi puolustus- ja turvallisuuspolitiikkaa koskeva selonteko annetaan mahdollisimman pian uuden hallituksen tultua asetetuksi.

• Uudistusten vaikutusta toimintaan, talouteen, henkilöstöön, yhteiskuntaan, ympäristöön, sukupuoleen ja tasa-arvoon on arvioitava ennen ja jälkeen muutosten.

• Konsernitason ohjauksen vahvistuessa tarvitaan henkilöstöpolitiikkaa, joka ottaa vastuuta työpaikoista, työhyvinvoinnista, henkilöstöstä ja sen osaamisesta. Tätä varten kehitetään toimivat valtionhallinnon sisäiset työmarkkinat (työstä työhön).  

II Tuottavuusohjelmasta on luovuttava nykymuodossaan

• Valtion henkilöstön 4800 henkilötyövuoden vähentämistavoitteesta vuosille 2012–2015 on luovuttava. Tuottavuutta on parannettava noudattamalla kestävän tuottavuuden periaatteita.

III Alueellistamiseen järkeä

• Valtion, liikelaitosten ja/tai valtion yritysten henkilöstöllä ja työpaikoilla ei saa tehdä aluepolitiikkaa. Nykymuotoinen alueellistamispolitiikka ei tue tasapainoista aluekehitystä. Vain täysin uudet toiminnot tai virastot ovat alueellistettavissa.

IV Ei ulkoistamiselle

• Valtion tehtäviä ei pidä alistaa markkinavoimille. Vahvistetaan ja luodaan uusia valtiokonsernin yhteisiä palveluja in house -periaatteella.

• Ulkoistamisissa on tehtävä myös pitkän tähtäimen kustannuslaskentaa. Julkisen palvelutuotannon loputtua ei saa käydä niin, että palvelun hinta nousee julkiselle sektorille. 

V Julkiset palvelut tulee olla tarjolla monikanavaisesti koko maassa

• Erilaisilla palvelukanavilla (sähköinen, fyysinen, mobiili, etä jne.) kehitetään palvelujärjestelmää kestävän tuottavuuden periaatteilla ja otetaan huomioon alueiden erityispiirteet, kuten väestö- ja elinkeinorakenne.

• Palvelut tulee tarjota niin, että palvelun tarvitsijoiden eli kansalaisten, yhteisöjen ja yritysten kohtuulliset tarpeet ja palvelujen käyttövalmiudet ja edellytykset huomioidaan.

• Hätäkeskusten toiminta on turvattava peruuttamalla uudistus, jonka mukaan hätäkeskusten määrä laskee vuoteen 2015 mennessä seitsemään. 

VI Hyvä työ

• Työuria pidennetään kehittämällä työhyvinvointia ja työolosuhteita sekä luomalla julkiselle sektorille ja yrityksille edellytyksiä työllistää työttömiä. Työhyvinvointia on kehitettävä kolmikantaisesti valmistellullaohjelmalla.

•  Eläkeuudistuksen kehittämispohjaksi on otettava vuoden 2005 eläkeuudistuksen vaikutusten seuranta ja arviointi. Eläkeikään ei pidä kajota. Nykyinen eläkejärjestelmä mahdollistaa joustavan ja yksilöllisen eläkkelle siirtymisen tai työssä jatkamisen.

• Vuorotteluvapaajärjestelmän säilyttäminen ja edelleen kehittäminen on otettava tärkeäksi keinoksi työurien pidentämisessä.  

VII Työelämän tasa-arvon edistäminen ja samapalkkatavoitteen toteuttaminen.

• Samapalkkaohjelman toteuttamista jatketaan määrätietoisesti. Naisvaltaisten ammattien arvostusta ja palkkausta on parannettava. Tasa-arvovaltuutetun toimiston resurssit turvataan.

VIII Maahanmuuttajien kotouttaminen

• Yhdenvertainen kohtelu, syrjäytymisen estäminen ja rasismin vastustaminen vaativat lisätoimenpiteitä, jotta maahanmuuttajat sopeutuvat yhteiskuntaamme ja yhteiskuntamme heihin.

• Maahanmuuttajien on päästävä kielikoulutukseen 2–3 viikon kuluessa maahan saapuessa, kuten Ruotsissa toimitaan.

• Kolmannen sektorin toimijoille osoitetaan taloudellista tukea maahanmuuttajien kotouttamista ja integroitumista varten.  

IX Koulutus ja osaaminen

• Koulutuksen tasa-arvo on varmistettava takaamalla toisen asteen ja korkea-asteen koulutuksen maksuttomuus sekä tarjoamalla yliopistojen palveluja alueellisesti kattavasti koko maassa.

• Yliopistojen rahoitus on turvattava. Yliopistouudistuksen yhteydessä hyväksytty periaate, jonka mukaan hallinnollisesta muutoksesta johtuvat uudet maksuvelvoitteet kompensoidaan täysimääräisesti, on toteutettava sellaisenaan.

• Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen tehtäviä tulee täsmentää entistä tarkemmin duaalimallin mukaan.

• Koulutusjärjestelmän on taattava mahdollisuudet jatkuvaan täydennyskoulutukseen, osaamisen ylläpitämiseen ja työssä kehittymiseen. Täydennyskoulutuksen tulee olla maksutonta tai kohtuuhintaista.  

X Elinkeinopolitiikka ja yritysten toimintaedellytykset

• Valtion omistajapolitiikan on oltava esimerkillistä, suunnitelmallista, pitkäjänteistä ja  työllisyysnäkökulman huomioivaa. Valtion omistamien yritysten tulee omassa henkilöstöpolitiikassaan huolehtia myös työntekijöidensä mahdollisuuksista pidentää työuriaan.

• Tulevalla hallituskaudella on varmistettava riittävät julkiset investoinnit ja huomioitava investoinnit erityisesti perusinfrastruktuuriin, kuten teihin, rautateihin ja meriväyliin. Elinehto maan asuttuna ja elinkeinoelämältään elinvoimaisena pitämiseen on hyvä perusinfrastruktuuri.

• Rautateillä ja joukkoliikenteellä on merkittävä rooli liikenteen ympäristövaikutusten vähentäjänä. Edellä mainituista syistä hätiköityä kilpailun avaamista on vältettävä esimerkiksi rautateiden henkilöliikenteessä. Ratkaisujen pohjana tulee olla aina kattavat ja tasapuoliset laskelmat jasuunnitelmat.

• Nykyisen lentoasemaverkoston ylläpito ja toiminta on turvattava. Valtion on varmistettava lentoliikenteen kattavuus ympäri maata.

   

Lisätietoja:
Antti Palola, puheenjohtaja
Harri Sirén, neuvottelujohtaja

Palkansaajajärjestö Pardia ry
Ratamestarinkatu 11
00520 Helsinki
Neuvonta/vaihde 075 324 7500
www.pardia.fi

 

Tulosta tästä Pardian teemat hallitusohjelmaan

STTK:n Mahdollisuuksien Suomi -kampanja

STTK valmistautuu vuoden 2011 eduskuntavaaleihin Mahdollisuuksien Suomi -kampanjalla. Hallitusohjelmatavoitteet STTK on koonnut yhdessä jäsenliittojensa kanssa Mahdollisuuksien Suomi -asiakirjaan.

Kampanjan osana järjestetään 15 paikkakunnalle ulottuva kiertue, jonka avulla esitellään STTK:n hallitusohjelmatavoitteita eri puolilla maata. Kiertueen aikataulu ja ilmoittautumislomakkeet löytyvät STTK:n kotisivuilta.