Työsuojelukysely 2012

Kaikki tulee muuttumaan

”Tämä kaikki tulee muuttumaan kun pääsen vauhtiin”, kommentoi eräs Pardian työsuojelukyselyyn vastannut työsuojeluvaltuutettu kysymystä, mitä työsuojelun yhteistoiminnassa olisi kehitettävää hänen työpaikallaan.

Pardian TYKE-ryhmä teki alkuvuodesta 2012 ensimmäisen työsuojelukyselyn työsuojelun parissa toimiville henkilöstön edustajille. Kyselyssä kartoitettiin työsuojeluvaltuutettujen toimintaedellytyksiä, ajankäyttöä, tehtävien painottumista, miten työsuojelun yhteistoiminta on järjestetty työpaikalla, työsuojelun toimintaohjelmia, työterveyshuollon roolia ja toimivuutta sekä monia muita asioita työsuojelu- ja työhyvinvointitoiminnassa.

Työsuojeluvaltuutetun toimintaedellytykset

Työsuojeluvaltuutetut käyttävät työaikaa työsuojelutehtäviin keskimäärin 4,4 tuntia viikossa ja omaa aikaa 1,2 tuntia viikossa. Valtuutetut käyttävät eniten ajastaan työntekijöiden tapaamiseen, neuvontaan ja työolosuhteisiin perehtymiseen (25 % ajasta). Viidennes työajasta menee sekä asioihin perehtymiseen että suunnitteluun ja selvityksiin. Vähemmän aikaa vievät muu ennaltaehkäisevä toiminta (17 %) ja työpaikkakäynnit työterveyshuollon kanssa (10 %).

Valtuutettujen koulutus on järjestetty kohtuullisen hyvin. Yhdeksän kymmenestä on päässyt peruskoulutukseen ja kaksi kolmasosaa myös täydennyskoulutukseen ja erityiskursseille. Sen sijaan suunnitelma työsuojelutehtäviin kouluttautumisesta, joka työsuojelun valvontalain nojalla pitäisi tehdä jokaiselle valtuutetuksi valitulle, puuttui kolmelta valtuutetulta neljästä.

Työsuojelutoiminta

Työsuojelutoimintaa voidaan ohjata paikallisesti työpaikkakohtaisella työsuojelun yhteistoimintasopimuksella, toimintaohjelmalla ja vuosittaisella toimintasuunnitelmalla. Kyselyn mukaan työsuojelun yt-sopimus on tehty 63 prosentissa työpaikoista, toimintaohjelma 87 prosentissa ja vuotuinen toimintasuunnitelma 67 prosentissa.

Toimintaohjelmien sisällöt vaihtelivat paljon työpaikoittain. Yleisimmin ohjelmista löytyvät toimintaympäristön kuvaus, yleiset tavoitteet ja muut vastaavat tiedot sekä työterveyshuollon ja työsuojeluorganisaation kuvaus (ks. kuvio).

Vähiten ohjelmiin on kirjattu toteuttamisvastuita sekä työsuojelukoulutusta ja -tiedotusta sekä työsuojelun tarkastustoimintaa koskevia kohtia. Selvinä puutteina toimintaohjelmissa mainittiin mm. läheltä piti -tilanteiden kirjaamisen ja perehdytysohjelmien puute sekä liian vähäisen huomion kiinnittäminen henkiseen työsuojeluun.

Työterveyshuolto

Työterveyshuollon toimivuudesta, osallistumisesta työsuojelun ennaltaehkäisevään toimintaan ja muita asioita kartoitettiin useilla kysymyksillä. Työterveyshuollon aloitteellisuus ja ennalta ehkäisevä toiminta tarvitsevat kehittämistä tämän kyselyn perusteella.

Kyselyn vastaajat kertoivat runsaasti tuntojaan ja asioiden yksityiskohtia vapaatekstivastauksissa. Tämän uutisen ohessa on esitys, joka esittelee hieman kyselyn vastauksia. Syksyllä PardiaNytin kolmannessa numerossa kyselyn tuloksia avataan lisää.

Yleisarvio työsuojelun toiminnasta

Kyselyn lopussa esitettiin työsuojelua koskevia väittämiä, joiden toteutumista omalla työpaikalla vastaajia pyydettiin arvioimaan. Vastausten mukaan työsuojelu on jokapäiväistä toimintaa työpaikalla, sitä toteutetaan suunnitelmallisesti ja ennakoivasti ja työsuojelun yhteistoiminta sujuu luontevasti. Sen sijaan toiminnan suurimmat ongelmat ovat, etteivät lähiesimiehet ja ylin johto ole kiinnostuneita siitä, toimintaa ei resursoida riittävästi eikä työsuojelua pidetä koko organisaation asiana. Tässä on työpaikoilla selkeä kehittämiskohde. 

Teksti: Pardian sopimusasiantuntija Satu Henttonen ja asiamies Tapio Rissanen
  

Kysely tehtiin tammi-helmikuun vaihteessa 2012. Kyselyyn vastasi 297 työsuojeluhenkilöä ja sen vastausprosentti oli 38 %.

Vastaajista työsuojelupäälliköitä oli 4 %, työsuojelu-valtuutettuja 35 %, varavaltuutettuja 26 %, työsuojeluasiamiehiä 21 % ja työsuojelu-toimikuntien jäseniä tai varajäseniä 10 %. Näistä työsuojelutehtävässään oli toiminut 44 % alle viisi vuotta, 41 % 5–14 vuotta ja 14 % vähintään 15 vuotta.