Määräaikaisen virkasuhteen perusteet
Valtion virkamieslakiin perustuen virkamiehet ovat joko toistaiseksi tai määräajaksi nimitettyjä. Ensisijainen virkasuhteen muoto on toistaiseksi voimassaoleva, koska valtiolla virkasuhde perustuu virkoihin sidottuun järjestelmään ja määräaikaiseen virkasuhteeseen nimittäminen on poikkeus tähän pääsääntöön. Määräaikaiseen virkasuhteeseen voidaan nimittää vain laissa säädetyin edellytyksin ja nimittämisen perusteet on rajattava tiukasti laissa mainittuihin edellytyksiin. Tästä seuraa se, että valtion pysyvissä tai pysyväisluonteisissa tehtävissä ei määräaikaista virkasuhdetta yleensä voida käyttää.
Nimittäminen määräajaksi virkamieslain perusteella
Nimittäminen määräaikaiseen virkasuhteeseen on mahdollista vain lain sallimissa tapauksissa. Lain mukaan määräajaksi voidaan nimittää, jos työn luonne, sijaisuus, avoinna olevaan virkaan kuuluvien tehtävien hoidon väliaikainen järjestäminen tai harjoittelu edellyttää määräaikaista virkasuhdetta.
Nimitettäessä henkilö virkasuhteeseen tulee nimityskirjaan laittaa määräaikaisuuden peruste. Maininta lainkohdasta tai lain mainitsemasta perusteesta ei riitä, vaan peruste tulee kuvata yksityiskohtaisemmin esim, jos on määräaikaisuuden taustalla sijaisuus niin nimityskirjassa tulee mainita se, että kenen sijaisena henkilö toimii.
Työn luonne
Käytettäessä työn luonnetta määräaikaisen virkasuhteen perusteena on työn oltava määrällisesti tai ajallisesti rajattavissa. Mikäli tällaista rajausta ei pystytä nimittämishetkellä tekemään, on tehtävä ensisijaisesti pysyvä.
Työn luonteen perusteella määräaikaista virkasuhdetta voidaan käyttää esimerkiksi silloin, kun kyse on tehtäviltään taikka kestoltaan rajatusta projektista taikka töiden ruuhkautumisen aiheuttamasta tilapäisestä lisätyövoiman tarpeesta. Myös kausiluonteinen työ menee työn luonteen perusteen alle.
Ulkopuolisen rahoituksen kasvu on viime vuosina, erityisesti yliopistoissa, lisännyt määräaikaisia ja projektiluonteisia tehtäviä. Rahoitus tai toiminnan organisoiminen projektiluonteiseksi ei kuitenkin ole yksinomaan riittävä peruste määräaikaiselle virkasuhteelle.
Viraston tai yksikön luonteesta johtuen myös jatkuva samantyyppisten, vaikkakin sinänsä ulkopuolisista tilauksista riippuvien projektien suorittaminen voidaan katsoa pysyväisluonteiseksi toiminnaksi, jossa määräaikaisuus ei yleensä ole sallittua.
Sijaisuus
Sijaisuuden perusteella henkilö voidaan nimittää määräaikaiseen virkasuhteeseen hoitamaan virkavapauden johdosta vapautuneita tehtäviä. Määräaikaisen nimityksen taustalla tulee aina olla pysyvä virka tai määräaikainen virkasuhde, josta sen haltija on virkavapaana. Henkilö saattaa olla useammankin kerran nimitetty peräkkäin määräaikaiseen virkasuhteeseen sijaisuuden perusteella ilman, että lakia rikottaisiin. Jos kuitenkin henkilö on vuosikausia sijaisuuden perusteella määräaikaisena tehden koko ajan samoja töitä, tulisi henkilö vakinaistaa, koska kyse on tällöin pysyvästä tai pysyväisluonteisesta työstä, jossa määräaikaista palvelussuhdetta ei tulisi käyttää.
Avoinna oleva virka
Avoinna olevan viran tehtävien hoitamista varten määräaikaiseen virkasuhteeseen nimittämistä voidaan käyttää ainoastaan väliaikaisena järjestelynä. Määräaikaisen nimityksen taustalla tulee olla aina pysyvä virka, jonka täyttäminen on kesken. Mikäli virkaa ei ole tarkoitus täyttää toistaiseksi, ei avoinna olevaa virkaa myöskään käyttää perusteena määräaikaiselle nimitykselle. Avoinna olevan viran täyttymisen pitkittyessä perusteettomasti, ei kyseessä ole enää väliaikainen järjestely.
Harjoittelu
Harjoittelu on kyseiseen henkilöön sidottu edellytys määräaikaisen virkasuhteen käyttämiselle. Harjoittelu perustuu esimerkiksi henkilön opiskeluun.
Toistuvat nimitykset
Nimitettäessä henkilö toistuvasti määräaikaiseen virkasuhteeseen tulee kussakin uudessa nimitystilanteessa olla olemassa laissa säädettyjen perusteiden lisäksi työn tarjoamisedellytysten ja hallinnon yleisten periaatteiden mukaisesti arvioiden pätevä syy. Tarkoituksena on, että toistuvasti nimittämistä ei käytetä virkamiehen irtisanomissuojaa heikentävässä tarkoituksessa.
Määräaikaisten virkasuhteitten lukumäärä ei kuitenkaan sinänsä vaikuta niiden laillisuuteen, koska jokaisen nimityksen tulee täyttää säädetyt edellytykset.
Laissa ei ole määräystä siitä, että kuinka monta kertaa peräkkäin henkilö voidaan nimittää määräaikaiseen virkasuhteeseen ilman, että rikottaisiin lakia. Jo yksikin nimitys, jolle ei ole olemassa laissa säädettyä perustetta, oikeuttaa virkamiehen hakemaan korvausta laittomuudesta. Mitä pitempään ja mitä useammin nimitys on tehty sitä todennäköisemmin on kyse pysyvästä tai pysyväisluonteisesta tehtävästä, jossa tulee käyttää toistaiseksi voimassaolevaa, ei määräaikaista virkasuhdetta.
Lainvastaista on se, että määräaikaisuuksia pätkitään saman perusteen voimassa ollessa eli, jos henkilö otetaan kaksi vuotiseen projektiin niin henkilö tulee nimittää kahdeksi vuodeksi kerrallaan, eikä määräaikaisuutta saa siis pätkiä.
Korvausvelvollisuus
Mikäli virkamies katsoo tulleensa nimitetyksi määräaikaisen virkasuhteeseen ilman laissa säädettyä perustetta tai määräaikaisuutta on perusteetta pätkitty, on hänellä oikeus esittää korvausvaatimus virkamieslautakunnalle. Korvausvaatimus on esitettävä kuuden kuukauden kuluessa virkasuhteen päättymisestä. Korvausvaatimusta ei voi esittää virkasuhteen voimassaoloaikana.
Korvauksen suuruus on vähintään kuuden ja enintään 24 kuukauden palkka. Keskimäärin korvaukset ovat olleet virkamieslautakunnassa 10-14 kuukauden palkkaa vastaavia.
Virkamieslautakunnan päätöksestä voi hakea muutosta vielä korkeimmasta hallinto-oikeudesta.
